Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Kenialainenkin käryää, toivottavasti kohta norjalainenkin :)


Recommended Posts

Doping keskustelusta on herännyt muutama kysymys noin ylipäänsä:

 

Miksi pitää leimata juoksija dopingin käyttäjäksi kansallisuuden perusteella?

Miksi ylipäänsä jauhetaan EPO:sta kun geenimanipulaatio on tulevaisuuden doping,

sata kertaa EPOa kovempi ja moraalisesti arveluttavampi urheilun pilaaja?

Mahdollisesti käytössä jo nyt. Jopa Suomessa joissain lajeissa?

  • Like 1
Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

kenia ja etiophia ovat dopingin mekkoja..kenialaisista käryt puhuvat selvää kieltä...

vaikka en pysty näyttämään todistus aineistoa ...siitä jauhetaan mitä tehdään...

 media jauhaa käryistä -dopingista niin pitkään kuin niitä tulee julki...jos ei olisi 

testejä...kukaan ei jäisi kiinni...mutta toistaiseksi on testejä...ja käryjä tuleee....

nyt on enää turha väittää että afrikkalaiset vain ovat niin ""lahjakkaita""  :cool0010:

sini silmäisyys saa vihdoin poistua...täytyy uskaltaa nåhdä miten asiat

oikeasti ovat...

Link to comment
Share on other sites

On 28.9.2018 at 23.15, Antti N kirjoitti:

Doping keskustelusta on herännyt muutama kysymys noin ylipäänsä:

 

Miksi pitää leimata juoksija dopingin käyttäjäksi kansallisuuden perusteella?

Miksi ylipäänsä jauhetaan EPO:sta kun geenimanipulaatio on tulevaisuuden doping,

sata kertaa EPOa kovempi ja moraalisesti arveluttavampi urheilun pilaaja?

Mahdollisesti käytössä jo nyt. Jopa Suomessa joissain lajeissa?

 

Seuraavaksi kaikilta urheilijoilta otetaan kusinäytteiden lisäksi myös DNA testi. Geenihujaus kun paljastuu vain perimästä otetulla DNA-testillä. 

 

Kansallisuuksien mukaista kärystatistiikkaa on muuten hankala löytää netistä, miksiköhän näin ?  Käryjen osumatiheys on kuitenkin joillain mailla suurempi k. toisilla ja toisissa maissa kemikaalien käyttö on ollut jopa valtion erityisesssä ohjauksessa. Vrt. Belarus, Venäjä, DDR, Kuuba ja ilmeisesti siis myös Kenia. 

 

 

A02CD797-3AB7-41EF-ADB5-B994A6395F04.jpeg

Link to comment
Share on other sites

https://www.suomiurheilu.com/2018/10/is-ruotsin-kuuluisa-doping-karynnyt-yleisurheilija-palasi-aaneen/    Ruotsin kuuluisa doping-kärynnyt yleisurheilija palasi ääneen

On 15.10.2018 at 09.40, GrigoriSoiros kirjoitti:

Kyllähän se epäilyja nostaa jos doping testaus on ko maassa / maanosassa retuperällä. Tai kuten esim norjassa erään menestyneen naishiihtäjän kohdalla oli useiden kuukausien testaus taukoja?? 

Samaa on varmasti tehty 2000 luvulla suomen hiihtäjistä heidän epon peittely aineen käytön kärystä

 

Link to comment
Share on other sites

Historiaa kun hiukan pinnasta raapaisee , niin ei voi ohittaa Pervitiiniä, eli saksalaisten  kehittämiä P - pillereitä, ( Metamfetamiini ) joiden voimalla miehestä tuli kuin sähköjänis. Vaarana oli toki pumpun pettäminen, mutta kun annostus oli alle 6 tablettia, niin ei hätää. 

 

”Merkinnällä P varustetussa pahviputken päässä 10 kpl Pervitin tabletteja. Käytetään voimakkaan väsymyksen poistamiseksi ja kiihokkeena suurten ponnistusten edellä. Tabletteja käytettävä harkiten, koska ne voivat aiheuttaa eräänlaisen krapulan, ei kuitenkaan kernaasti enempää kuin 6 kpl vuorokaudessa.”  Kaleva 11/3-17

 

Hakulinen ei koskaan käyttöä myöntänyt, mutta jäi kiinni valokuvaajan nähtyä pillerien nauttimisen. Aikansa sankarit, Kolehmainen ja Oikarinen taas myönsivät käytön, kuten myös Paavo M. Petäjä taannoin kertoi -58 testanneensa P pillerin tehoa. Hyvin kuulemma jaksoi. 

 

Aikaansa kutakin ja aina on löydetty tehoa lisääviä kemikaaleja. 

 

 

 


 

3868813A-A0BA-4A92-BA03-4A02642A138D.jpeg

  • Like 1
Link to comment
Share on other sites

5 tuntia sitten, joukor kirjoitti:

Historiaa kun hiukan pinnasta raapaisee , niin ei voi ohittaa Pervitiiniä, eli saksalaisten  kehittämiä P - pillereitä, ( Metamfetamiini ) joiden voimalla miehestä tuli kuin sähköjänis.

 

Vaikka kansan suussa ja perimätiedossa puhutaan paljon Pervitinin antamista supervoimista, niin muistaakseni niillä muutamilla kerroilla, kun ainetta on tutkittu tieteellisesti, niin suorituskyvyn parantuminen juoksuvauhdissa on ollut jotain prosentin-puolentoista luokkaa. Se on tietenkin tasaisessa kisassa paljon ja voi olla, että vaikutus on suurempi pidemmillä matkoilla, joissa väsymys ja henkinen puoli näyttelee suurempaa roolia. Yksi tarina kertoo, että 1960-luvun parhaimpiin pyöräilijöihin kuulunut Jacques Anquetil olisi erään toisen pyöräilijän kanssa tarkoituksella jättänyt ottamatta amfetamiinia eräässä time-trial etapissa vuonna 1961 ja vauhti olisi ollut jopa 2,5 km/h (5,7 %) hitaampi, pudotus, joka on voimantuotossa paljon lähempänä kymmentä prosenttia.

 

Se on kuitenkin merkillepantavaa, että kun ainetta etsittiin doping-testeissä ensimmäisen kerran Grenoblen vuoden 1968 talvikisoissa, niin pääsääntöisesti hiihtomatkojen suoritukset (matkat varmasti epätarkasti mitatut) olivat kuitenkin selvästi nopeampia kuin vuoden 1964 Innsbruckin talvikisoissa tai Oslon vuoden 1966 MM-hiihdoissa, vaikka mitään välineiden läpimurtoa ei tapahtunut.

Link to comment
Share on other sites

Kausien parhaiden aikojen vertailu on aina kiinnostavaa, vaikka kauhean suuria syy-seuraus suhteita niistä ei voi vetää, kun ei voi tietää, miten tyyppi on muuttanut harjoittelua, kehittynyt muuten tms. 

 

Cathal Lombard (irlantilainen muuten) paransi myös vitosen aikaakin reilulla minuutilla parissa-kolmessa vuodessa, mikä on vähemmän kun ton harvoinjuostun kympin parannus.

Link to comment
Share on other sites

10 tuntia sitten, Aragon kirjoitti:

Se on kuitenkin merkillepantavaa, että kun ainetta etsittiin doping-testeissä ensimmäisen kerran Grenoblen vuoden 1968 talvikisoissa, niin pääsääntöisesti hiihtomatkojen suoritukset (matkat varmasti epätarkasti mitatut) olivat kuitenkin selvästi nopeampia kuin vuoden 1964 Innsbruckin talvikisoissa tai Oslon vuoden 1966 MM-hiihdoissa, vaikka mitään välineiden läpimurtoa ei tapahtunut.

 

Hiihdon aikoja ei voi verratta ollenkaan. Matkojen pituudet ovat olleet vain ns sinne päin. Hiihdettävällä kelillä on valtava vaikutus loppuaikoihin. 

 

Lahdessa v. 1978 voittoaika oli n. 49 min ja Lake Placidissa v. 1980 n. 42 min. 

Lahti v. 2018 n. 33 min! Lahti v. 2017 liki 37 min, Otepää v. 2017 yli 40 min!

  • Like 1
  • Thanks 1
Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
  • Ketjua lukevat   0 members

    • Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy