Antti N Lähetetty 28. syyskuuta , 2018 Share Lähetetty 28. syyskuuta , 2018 Doping keskustelusta on herännyt muutama kysymys noin ylipäänsä: Miksi pitää leimata juoksija dopingin käyttäjäksi kansallisuuden perusteella? Miksi ylipäänsä jauhetaan EPO:sta kun geenimanipulaatio on tulevaisuuden doping, sata kertaa EPOa kovempi ja moraalisesti arveluttavampi urheilun pilaaja? Mahdollisesti käytössä jo nyt. Jopa Suomessa joissain lajeissa? 1 Link to comment Share on other sites More sharing options...
Reenaaja Lähetetty 14. lokakuuta , 2018 Share Lähetetty 14. lokakuuta , 2018 https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000001217643.html Hurjia dopingväitteitä kestävyysjuoksun mekasta – suomalaispomo kertoo, miten Kenian doping eroaa venäläisestä hyvä että vihdoin ja viimein kenian dopingiin on alettu puuttumaan... afrikkalaisia on jääny niin paljon kiinni...entä usa , kiina,saksa... 1 Link to comment Share on other sites More sharing options...
joukor Lähetetty 14. lokakuuta , 2018 Share Lähetetty 14. lokakuuta , 2018 Mielenkiintosta nähdä mitä hajun lisäksi löytyy, kun paskakasaa pöyhitään ? 1 Link to comment Share on other sites More sharing options...
Reenaaja Lähetetty 14. lokakuuta , 2018 Share Lähetetty 14. lokakuuta , 2018 kenia ja etiophia ovat dopingin mekkoja..kenialaisista käryt puhuvat selvää kieltä... vaikka en pysty näyttämään todistus aineistoa ...siitä jauhetaan mitä tehdään... media jauhaa käryistä -dopingista niin pitkään kuin niitä tulee julki...jos ei olisi testejä...kukaan ei jäisi kiinni...mutta toistaiseksi on testejä...ja käryjä tuleee.... nyt on enää turha väittää että afrikkalaiset vain ovat niin ""lahjakkaita"" sini silmäisyys saa vihdoin poistua...täytyy uskaltaa nåhdä miten asiat oikeasti ovat... Link to comment Share on other sites More sharing options...
joukor Lähetetty 15. lokakuuta , 2018 Share Lähetetty 15. lokakuuta , 2018 On 28.9.2018 at 23.15, Antti N kirjoitti: Doping keskustelusta on herännyt muutama kysymys noin ylipäänsä: Miksi pitää leimata juoksija dopingin käyttäjäksi kansallisuuden perusteella? Miksi ylipäänsä jauhetaan EPO:sta kun geenimanipulaatio on tulevaisuuden doping, sata kertaa EPOa kovempi ja moraalisesti arveluttavampi urheilun pilaaja? Mahdollisesti käytössä jo nyt. Jopa Suomessa joissain lajeissa? Seuraavaksi kaikilta urheilijoilta otetaan kusinäytteiden lisäksi myös DNA testi. Geenihujaus kun paljastuu vain perimästä otetulla DNA-testillä. Kansallisuuksien mukaista kärystatistiikkaa on muuten hankala löytää netistä, miksiköhän näin ? Käryjen osumatiheys on kuitenkin joillain mailla suurempi k. toisilla ja toisissa maissa kemikaalien käyttö on ollut jopa valtion erityisesssä ohjauksessa. Vrt. Belarus, Venäjä, DDR, Kuuba ja ilmeisesti siis myös Kenia. Link to comment Share on other sites More sharing options...
GrigoriSoiros Lähetetty 15. lokakuuta , 2018 Share Lähetetty 15. lokakuuta , 2018 Kyllähän se epäilyja nostaa jos doping testaus on ko maassa / maanosassa retuperällä. Tai kuten esim norjassa erään menestyneen naishiihtäjän kohdalla oli useiden kuukausien testaus taukoja?? Samaa on varmasti tehty 2000 luvulla suomen hiihtäjistä heidän epon peittely aineen käytön kärystä 1 Link to comment Share on other sites More sharing options...
Reenaaja Lähetetty 16. lokakuuta , 2018 Share Lähetetty 16. lokakuuta , 2018 https://www.suomiurheilu.com/2018/10/is-ruotsin-kuuluisa-doping-karynnyt-yleisurheilija-palasi-aaneen/ Ruotsin kuuluisa doping-kärynnyt yleisurheilija palasi ääneen On 15.10.2018 at 09.40, GrigoriSoiros kirjoitti: Kyllähän se epäilyja nostaa jos doping testaus on ko maassa / maanosassa retuperällä. Tai kuten esim norjassa erään menestyneen naishiihtäjän kohdalla oli useiden kuukausien testaus taukoja?? Samaa on varmasti tehty 2000 luvulla suomen hiihtäjistä heidän epon peittely aineen käytön kärystä Link to comment Share on other sites More sharing options...
Reenaaja Lähetetty 19. lokakuuta , 2018 Share Lähetetty 19. lokakuuta , 2018 laitoin tän nyt tähän...onko tää roopinkia vai mitä lie... https://www.lansivayla.fi/artikkeli/53890-laakari-veritankkauksia-tehtiin-tavallisilla-vuodeosastoilla Link to comment Share on other sites More sharing options...
joukor Lähetetty 19. lokakuuta , 2018 Share Lähetetty 19. lokakuuta , 2018 Historiaa kun hiukan pinnasta raapaisee , niin ei voi ohittaa Pervitiiniä, eli saksalaisten kehittämiä P - pillereitä, ( Metamfetamiini ) joiden voimalla miehestä tuli kuin sähköjänis. Vaarana oli toki pumpun pettäminen, mutta kun annostus oli alle 6 tablettia, niin ei hätää. ”Merkinnällä P varustetussa pahviputken päässä 10 kpl Pervitin tabletteja. Käytetään voimakkaan väsymyksen poistamiseksi ja kiihokkeena suurten ponnistusten edellä. Tabletteja käytettävä harkiten, koska ne voivat aiheuttaa eräänlaisen krapulan, ei kuitenkaan kernaasti enempää kuin 6 kpl vuorokaudessa.” Kaleva 11/3-17 Hakulinen ei koskaan käyttöä myöntänyt, mutta jäi kiinni valokuvaajan nähtyä pillerien nauttimisen. Aikansa sankarit, Kolehmainen ja Oikarinen taas myönsivät käytön, kuten myös Paavo M. Petäjä taannoin kertoi -58 testanneensa P pillerin tehoa. Hyvin kuulemma jaksoi. Aikaansa kutakin ja aina on löydetty tehoa lisääviä kemikaaleja. 1 Link to comment Share on other sites More sharing options...
Aragon Lähetetty 19. lokakuuta , 2018 Share Lähetetty 19. lokakuuta , 2018 5 tuntia sitten, joukor kirjoitti: Historiaa kun hiukan pinnasta raapaisee , niin ei voi ohittaa Pervitiiniä, eli saksalaisten kehittämiä P - pillereitä, ( Metamfetamiini ) joiden voimalla miehestä tuli kuin sähköjänis. Vaikka kansan suussa ja perimätiedossa puhutaan paljon Pervitinin antamista supervoimista, niin muistaakseni niillä muutamilla kerroilla, kun ainetta on tutkittu tieteellisesti, niin suorituskyvyn parantuminen juoksuvauhdissa on ollut jotain prosentin-puolentoista luokkaa. Se on tietenkin tasaisessa kisassa paljon ja voi olla, että vaikutus on suurempi pidemmillä matkoilla, joissa väsymys ja henkinen puoli näyttelee suurempaa roolia. Yksi tarina kertoo, että 1960-luvun parhaimpiin pyöräilijöihin kuulunut Jacques Anquetil olisi erään toisen pyöräilijän kanssa tarkoituksella jättänyt ottamatta amfetamiinia eräässä time-trial etapissa vuonna 1961 ja vauhti olisi ollut jopa 2,5 km/h (5,7 %) hitaampi, pudotus, joka on voimantuotossa paljon lähempänä kymmentä prosenttia. Se on kuitenkin merkillepantavaa, että kun ainetta etsittiin doping-testeissä ensimmäisen kerran Grenoblen vuoden 1968 talvikisoissa, niin pääsääntöisesti hiihtomatkojen suoritukset (matkat varmasti epätarkasti mitatut) olivat kuitenkin selvästi nopeampia kuin vuoden 1964 Innsbruckin talvikisoissa tai Oslon vuoden 1966 MM-hiihdoissa, vaikka mitään välineiden läpimurtoa ei tapahtunut. Link to comment Share on other sites More sharing options...
OlliL Lähetetty 19. lokakuuta , 2018 Share Lähetetty 19. lokakuuta , 2018 Tässä aiheeseen liittyvä dokumentti YLE Areenassa. Huume-Suomen historia. Jakso 2: Sotasisua pillereistä Link to comment Share on other sites More sharing options...
Reenaaja Lähetetty 20. lokakuuta , 2018 Share Lähetetty 20. lokakuuta , 2018 jos jenkki juoksija tiputti 10 000m aikaa vuodessa 30.15+ ..27.33+ epolla..ei tuo huonosti ole... tosin 30+ on jo natuna kova aika kelle tahansa...no ei nyt ihan kakille...mut kuitenkin ..et ei noi ihan mitään uskon -luulon asioita oo... Link to comment Share on other sites More sharing options...
Aragon Lähetetty 20. lokakuuta , 2018 Share Lähetetty 20. lokakuuta , 2018 Kausien parhaiden aikojen vertailu on aina kiinnostavaa, vaikka kauhean suuria syy-seuraus suhteita niistä ei voi vetää, kun ei voi tietää, miten tyyppi on muuttanut harjoittelua, kehittynyt muuten tms. Cathal Lombard (irlantilainen muuten) paransi myös vitosen aikaakin reilulla minuutilla parissa-kolmessa vuodessa, mikä on vähemmän kun ton harvoinjuostun kympin parannus. Link to comment Share on other sites More sharing options...
tb2 Lähetetty 20. lokakuuta , 2018 Share Lähetetty 20. lokakuuta , 2018 10 tuntia sitten, Aragon kirjoitti: Se on kuitenkin merkillepantavaa, että kun ainetta etsittiin doping-testeissä ensimmäisen kerran Grenoblen vuoden 1968 talvikisoissa, niin pääsääntöisesti hiihtomatkojen suoritukset (matkat varmasti epätarkasti mitatut) olivat kuitenkin selvästi nopeampia kuin vuoden 1964 Innsbruckin talvikisoissa tai Oslon vuoden 1966 MM-hiihdoissa, vaikka mitään välineiden läpimurtoa ei tapahtunut. Hiihdon aikoja ei voi verratta ollenkaan. Matkojen pituudet ovat olleet vain ns sinne päin. Hiihdettävällä kelillä on valtava vaikutus loppuaikoihin. Lahdessa v. 1978 voittoaika oli n. 49 min ja Lake Placidissa v. 1980 n. 42 min. Lahti v. 2018 n. 33 min! Lahti v. 2017 liki 37 min, Otepää v. 2017 yli 40 min! 1 1 Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Create an account or sign in to comment
You need to be a member in order to leave a comment
Create an account
Sign up for a new account in our community. It's easy!
Register a new accountSign in
Already have an account? Sign in here.
Sign In Now