Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Triathlon

Näytä topics in Triathlon, Harjoittelu, Yleistä triathlonista, Varusteet and Kilpailut posted in for the last 365 days.

Tämä sivu päivittyy automaattisesti     

  1. Viime viikko
  2. X66

    Projektina matka

    Kyllä siinä oli keskikoroke ja valot .. vaihdetaanko palstaa .. meinasin mennä valitusketjuun mutta ehkä tässä pään kestävyysharjoittelussa kuitenkin uppoaa vielä pari mukia kahvia..
  3. Sorry nyt vaan kaikki asianosaiset - asia jäi vaivaamaan. Joko muisti pätkii tosi pahasti tai tuo on ihan erilainen kuin ennen... https://www.google.fi/maps/@60.2234213,24.6886731,3a,75y,90t/data=!3m8!1e1!3m6!1sAF1QipPf-FdP2HnkPR4-2eAH6cJ18v-GIzk1QBXuNlGn!2e10!3e11!6shttps:%2F%2Flh5.googleusercontent.com%2Fp%2FAF1QipPf-FdP2HnkPR4-2eAH6cJ18v-GIzk1QBXuNlGn%3Dw203-h100-k-no-pi-4.7866592-ya233.35132-ro3.7334101-fo100!7i7680!8i3840
  4. Veikkaisin vuodeksi 2015 ja olin menossa tervehtimään Bodominjärven ultraintervallilaisia. Muistikuvien mukaan se oli sellainen kohta, jossa nousuvoittoisen osuuden jälkeen pääsi laskuun, kikkarilla nopeudeksi sai herkästi noin 40 km/h (kun jaksoi vielä potkia sopivasti alamäkeen), sitten oli ennen risteystä hyvin loiva ässä kai hidastamassa nopeutta. Jotenkin keskikoroke ja kanttarit on jäänyt mieleen tyyliin "ovatpa tehneet ansan". Paluumatkan tein varmaankin Kehä III:n kautta, enkä ole sen jälkeen tuosta mennyt. Myös Race Max 28:ssa on astinlauta ala-asennnossa hyvin pieni maavara, raapii ja riipii joka risteyksessä.
  5. X66

    Projektina matka

    Ingaksentien kohdalla ei ole keskikoroketta, mutta siinä on ilkeät kanttarit. Rullasuksilla ei ole juuri maavaraa ja siinä pitää aina keskittyä ettei vedä nokilleen. Muuten Turuntien pyörätie on pääosin korokkeeton, siitä Jorvin kohdalta seuraavasta valosta muistaakseni koroke ja liikennevalo poistui pyörätieltä, kun varaparkkipaikan käyttö lopetettiin.
  6. Taas asiasta sivuun: Ei niitä pyöräteiden jatketa aina osata rakentaa Helsinskissäkään, mutta oli kyllä paha paikka aikoinaan Jorvin nurkilla - en tiedä onko enää. Turuntien kelviä länteen päin mennessä olin Race Maxilla potkinut nousun ja palkinto tuli mukavan alamäen muodossa. Olisiko vonut olla Ingaksentien risteys? Vihreät palaa, ei tule autoja, "hidastushikaani" ei haittaa, joten antaa palaa matalassa asennossa. Ehdin havaita, että onhan siinä reilulla kanttarilla keskikoroke - perkele. Osui onneksi ponnistus kohilleen kaksi kertaa, joten rengas-/vannevauriolta vältyttiin.
  7. Kyllä uidaan joo eri lajeja, ei tosin ihan kaikkia eläimiä. Vapari takaperin puuttui listasta, se on valmentajamme suosikkeja. Tässä autenttinen esimerkkisuoritus: https://www.youtube.com/watch?v=4r9m9otolSo Aika usein treenit voi kyllä uida läpi pelkällä vaparillakin jos haluaa, ja muutenkin ryhmästä löytyy kaiken tasoisia uimareita. Tuo päätyponnistus muuttuu mielenkiintoiseksi joidenkin hotellien uima-altaissa, jotka ovat niin pieniä että jos ponnistaa, ei ehdi tehdä yhtään käsivetoa. Silloin pitää malttaa lähteä päädystä niin ettei ponnista yhtään. Sekin on yllättävän vaikeaa henkisesti.
  8. Earlier
  9. Mites näissä menikään, pitääkö noilla Masters-vuoroilla sitten valmistautua uimaan rintaa, selkää, perhosta, karhua, lepakkoa, myyrää ja koiraa? Itsehän en osaa kuin vapaauintia, ja sitäkin korkeintaan välttävästi. Tietysti jo pelkät maksut maksamalla näyttäisi pääsevän samoilla korvauksilla kuin millä nyt etenen, että sinänsä ihan järkevän kuuloinen vaihtoehto olisi itsellekin. Hyvää statistiikkaa noista eri altaiden välisistä eroista. Varmasti tosiaan pitkällä matkalla ero vielä merkittävästi kasvaa tuon päätyponnistuksen ja liun seurauksena. Vaikka kuinka huono olisi kääntymään, niin on tuo silti merkittävä ero. Josta muuten pääsee siihen, että periaatteessa altaassa uidessa sieltä päädystä kyllä saa ihan ponnistaakin. Itse hoksasin tämän noin 1.5 vuotta uituani. Siitä puoli vuotta ja keksin, että ponnistuksen jälkeen voi vielä liukua eikä tarvi heti alkaa kauhomaan. Triathlonistille toki turhia, mutta onhan se astetta mielekkäämpi tahkota altaassa noin...
  10. Espoossa seuraan liittyessä ja Masters -jäsenyyden maksaessa saa samalla vapaan kausirannekkeen, jolla voi mennä milloin vain uimaan treenien ulkopuolellakin. Tulee siitä hintaa kyllä sitten vähän yli 300€/vuosi yhteensä (2 kautta) vaikka ottaisi vain yhden seuran treenivuoron / viikko mutta se sisältää sitten treeniohjelmat ja kerran viikossa valmentajan arvioivan katseen. 25 m altaassa menee "virallisesti" sekunnin / käännös nopeampaa, eli 100 metrillä 2 sekuntia muissa lajeissa paitsi rintauinnissa, missä eron pitäisi olla 1,5 s/käännös. Tuo vaatii kyllä jo aika sukkelaa käännöstä, en itse pääse siihen lyhyillä matkoilla, eikä kovin moni tutuistakaan, eli virallisesti muunnetut ajat ovat pitkältä radalta yleensä kovempia. Noita muunnettuja aikoja käytetään siis kisoissa ratajärjestysten laatimiseen ym. Lisäetu tulee pidemmillä matkoilla siitä, että ponnistuksen jälkeen saa aina pienen lepotauon joka voi auttaa jaksamaan. Oma ennätykseni on 100 metrillä pitkällä radalla 1,1 s hitaampi kuin lyhyellä, mutta 1500 metrillä ero on jo kääntynyt niin, että ero on 47 s eli yli 3 s/100m. Uitu tietysti eri aikoina ja eri kisoissa, mutta ehkä jotain kertoo.
  11. Varmaan poistaisi, mutta sitoisi minun treenaamiset muiden ihmisten aikatauluihin. Säännöllisen epäsäännöllistä kolmivuorotyötä tehdessä ei enää mitään muuta aikataulua halua, kuin juuri sen mikä sopii parhaiten omaan pirtaan.
  12. eikö liittyminen uinti seuraan poistais mummojen ja pappojen väistelyt altaassa..jos ajat passais..tri aikoihin tuohon tottu itekkin..mut kesäl 50m altaas ongelma hävis...
  13. Kyllä se on hitaampi 50m allas ihan mummokääntyjillekin. Ite oon varmaan Euroopan top 10 listoilla hitaimmissa käännöksissä, mutta silti 25m altaalla pääsee selvästi lujempaa. Kyllä se laitapotku avittaa merkittävästi! Mitä nopeammin ui, sitä selvempi tuo ero tuntuu olevan. Pitkiä uinteja on kyllä huomattavasti miellyttävämpi vetää 50m altaassa. Ei täällä Espoossa sentään kaikki hyvin ole. Eivät osaa esimerkiksi rakentaa pyöräteitä, vaan pitää jokaikiseen risteykseen tehdä sellainen 15cm korkea reunavalli, tietysti mahdollisimman terävänä. Mutta ulkoiluun kyllä on mielestäni erittäin pätevää osaamista noin niinkuin muuten. Lenkkipolkuja ja muita tiloja löytyy kyllä enemmän kuin mitä esim. itse osaisin vaatia. Jostain kait se pitää ihmistä kompensoida, kun täällä joutuu asumaan!
  14. Teillä siellä Espoossa tuntuu olevan kaikki vähän paremmin, näin olen tässä ajan saatossa huomannut, kun #upouusivegaanityttöystävä linjailoo PK-seudun aineellista paremmuutta. Sinänsä olisi ihan mielenkiintoista kokeilla 50 metrin allasta, että miten se uimavauhtiin vaikuttaa. Asiasta enempää tietämättä, niin pähkin, että sellaiselle kuka kuperkeikkakäännöksen osaa vimosen päälle, niin 25m allas luulisi olevan nopeampi ja minun kaltaiselle veden pieksäjälle taas 50m allas luulisi olevan nopeampi.
  15. Hyvin kulkee herralla uinti! Meillä täällä Espoossa on kunnallisissa halleissa ns. paras tarjous 90€/25 kertaa eli 3.6€/kerta. En ole osannut pitää tuota erityisen kalliina enkä kyllä halpanakaan. Vähän ihmettelen, ettei ole mitään vuosihintaa. Kyllähän tuosta vuodessa tulee ihan kustannuksia! Espoossa on kyllä se hyvä puoli, että voi valita aika monesta eri altaasta. On ruuhkaisempia ja vähemmän ruuhkaisempia, 25m tai 50m ja oheistiloistakin löytyy erilaisia saunoja ja kylmäaltaita tms turhaa humpuukia.
  16. Kävin vaihteeksi aamu-uinnilla Mordorin uimahallissa. Yleensä olen suosinut Immolan kura-allasta, sillä siellä saa rauhassa kauhoa omalla radallaan tai käytännössä melkein aina on koko allas omassa käytössä, jos nyt sattuisi sitä tarviimaan. Negatiivisena puolena taas kura-altaan vesi on todellakin aika karkean oloista. Hyvä että näkee päästä päähän, kun on sen vertaa sameaa. Kuitenkin tänään painoin aamulla maksuautomaatin kautta altaaseen ja mielestäni 6 euroa kerralta on vähän tyyristä lystiä lillumisesta. Kävin pari kilometriä räpiköimässä ja siinä meni 36 minsaa. Tunnelma oli mummojen seassa hakattavana ja potkittavana ollessa kuin sillillä purkissa tai ehkä blenderissä pyörivällä hedelmällä. Mietin että ainaki saa tuntumaa kisatilanteeseen. Rakennuksesta ulostautuessa hokasin, jotta vastaanotto oli auennut, ja kävin kyselee alennusta sisäänpääsymaksuun, kun edellisellä kerralla uimakoululainen vinkkasi, että meillä olisi sellaiseen mahkuja. Sehän olikin ihan asiallinen alennus kun ostin 20 kerran pääsylipun 40 eurolla eli kertakäynnin hinta putosi 6 eurosta 2 euroon, joten tämä oli asiallinen hommeli 👍🏻👍🏻 Illalla lähden lyreksipellejen uhallakin wattbike-salille myllyttämään pyörää ja päälle vähän lampsin matolla.
  17. Kävin fyssarilla näyttää taas vaihteeksi lantiota, ja siinä ohessa hän katsoi että yläselässä/hartoissa/niskassa on jumia (joten voitanee sanoa että veikkauksesi osui nappiin). Samalla reissulla fyssari hieroi ylätorson smirnaan, ja kävinpä muutama päivä sen jälkeen uimassa, niin myönnän että oli parempi keinutella menemään. Nyt oon reilun kuukauden ihaillut vesien virtauksia sekä yrittänyt ymmärtää veden juonta ja toivonut että alkaisin viihtymään altaassa. No, niin pitkälle en ole päässyt että viihtyisin, mutta vähän lohduttaa etten ihan joka treenissä meinaa hukkua.
  18. Jujup

    Harjoittelun rytmitys

    Tein tuossa huvikseen exceliin, että miltä suurinpiirtein näyttää treeniaikataulu vuodelle. Tuo on enemmän pitkille matkoille ja treeni on pk-kaudella polarisoitunutta (1-alue sekä nopeus/vo2max-treeni) ja kilpailuun valmistevalla kaudella mukaan tulee lajinomaista vk-harjoittelua (lihaskestävyys). Ennen kisakautta piikataan an.aerobiset ominaisuudet. Kehittävää voimatreeniä 4kk ja loput ajasta ylläpidetään/ siirretään lajivoimaksi. Ylläpitävä on lähinnä corea, yläkroppaa ja puolierojen tasoittamista jaloista. Juoksussa ja pyörässä lajispecifistä treeniä 12 viikkoa molemmissa blokeissa ja uinnissa 4 viikkoa. Uintia olisi omassa ohjelmassa yleensä 3 x viikko. Juoksu specifisessä jaksossa juoksua mulla olisi varmaan 5-7h / viikko (50-80km/viikko) ja muuten 2h sekä kisakaudella ja kisaanvalmistavalla kaudella 3-4h viikko. Pyöräblokissa 7-12h / viikko, muuten 3h sekä kisaan valmistavalla kaudella + kisakaudella 5-7h / viikko. Uinti yleensä se 2-3h / viikko ja blokissa 5-7h/ viikko (15-20km/viikko). Tällä jaolla pyörittelin exceliin 540h, jossa uintia 125h, juoksua 135h, pyörää 240h ja voimatreeniä 40h eli 540h / vuosi 47 viikossa.
  19. AnttiSn

    Harjoittelun rytmitys

    Tuo asia, että lähempänä kisoja mennään enemmän kisamaisesti ja kauempana vähemmän on mielestäni ihan perusjuttuja. Mutta ei liity omalla kohdallani rytmitykseen, ainaskaan ihan suoranaisesti. Mutta se liittyy kyllä siihen, mitä niissä tehoharjoituksissa tehdään. Nyt talvella voi olla pyörällä vaikkapa 15min yhteensä 1min pätkissä 120%FTP, kun taas kesällä trimmatessa iskua kisoihin tehoharjoitus voi olla vaikkapa 2x60min@80-85%FTP jossain 150km pyörälenkin sisällä, jonka päälle vielä juostaan tempoa. Molemmat tehoharjoituksia, mutta onhan nuo aikatavalla kuin yö ja päivä, toisessa tehoillaan pari tuntia ja toisessa vartti tunti! Ja miten tämä liittyy rytmitykseen sitten? No jos vetää tuollaisen pyöräsetin kuten edellä kuvailin, niin kovin paljon muuta ei päivän parin sisään kannata tehopuolella ajatella tekevänsä. Eli ehkä lähempänä kisaa liikutaan enemmän sillä alueella, että yksittäisten tehoharjoitusten merkitys kasvaa ja niistä haluaa saada enemmän irti, joten mieluummin tulee harjoitukseen jossain mielessä raikkaana. Ja tätä kautta sitten myös tehoharjoitusten määrä ehkä hitusen laskee, vaikka tehoja minuuttimääränä tuleekin saman verran ellei enemmän!
  20. 226

    Harjoittelun rytmitys

    Ei tuo välttämättä mitenkään väärin ole sinun tapauksessa. Jos talvella tulee paljon tehoja ja vähemmän määrää, niin parempi se on keväällä ja kesällä satsata triathlonin määriin, vaikka tehot siitä kärsisivätkin. Etenkin jos tavoite on täydellä matkalla. Kestävyys voi olla se osa-alue, joka eniten vaikuttaa menoon, verrattuna siihen, että määrä olisi kesälläkin vähäisempi.
  21. samiko

    Harjoittelun rytmitys

    Ehkä ajattelin enemmänkin toisinpäin, eli syksyllä talvella ne pidemmät treenit jää pois ja tulevat sitten keväällä/kesällä lajinomaisina mukaan (esim joku 5h pyörä). Ja tämä siis täysillematkoille. Toki niitä tehojakin tulee, mutta tuollaiset maksimisykeintervallit jää mulla kyllä lätkään, saman pituinen vaikka pyörällä ei sykettä samalla tavalla nosta, paljon vähemmän lihaksia käytössä. Mutta siis hyvin todennäköisesti teen "väärin" jollain mittapuulla, en harjoitusten sisälläkään kovin tarkasti mitään tehoalueita noudata, kunhan kuntoilen ja menen fiiliksen pohjalta
  22. X66

    Harjoittelun rytmitys

    Olen päätynyt pitkän hiihdon harjoittelussa samaan kaavaan, kesällä voi olla hiukan tehoja, syksyllä lihaskestävyyttä ja talvella enemmän määrää. Tämä taitaa kuitenkin olla enemmän kuntoilijan harjoittelua kun harjoittelumäärä ei riitä enempään.
  23. 226

    Harjoittelun rytmitys

    Jos kisanomainen harjoittelu on pitkää peruskuntotreeniä, niin ei siinä enää vauhdit ainakaan kilpailukaudella kehity. Toki jos on talvella ja keväällä kehittänyt vauhtireservejä, niin kyllä hitaammallakin harjoittelulla jonkin aikaa voi pärjätä ja kisoista saa sitten niitä kovempia treenejä. Kovaa harjoittelua kilpailukaudella ja kilpailukauden kynnyksellä ei kannata liikaa pelätä. Minulla kovan tehoharjoittelun hyöty näkyy parhaiten lähipäivinä ja kovan tehoharjoittelun puute näkyy myös melko nopeasti. Olisi jotenkin hukkaan heitettyä työtä, jos kilpailukaudella huolehtisi vain siitä ominaisuudesta, jota eniten tarvitsee harjoituskaudella ja vähiten itse kisoissa, eli peruskunnosta. Jos täyden matkan triathlon on tarkoitus päästä läpi vaikka 13-16 tunnissa, niin peruskunnon kehittäminen on tärkein asia, mutta jos täyden matkan aikaa pitäisi hilata vaikka 10 tunnista 9 tuntiin, niin hitaat pitkät lenkit eivät siihen riitä. Hitaita pitkiä lenkkejä ei sovi kilpailukaudella unohtaa, mutta etenkin sprintti ja perusmatkat mennään niin kieli vyön alla, että siitä on PK-lenkin keveys kaukana. Vauhtikestävyys on tärkeintä, mutta myös vauhtireserviä tarvitaan. En kyllä ikinä pystyisi nostamaan lätkässä sykkeitä sille tasolle kuin "trihommissa", mutta siihen kyllä vaikuttaa luistelun osaamattomuuskin. Mikä tahansa nopea täysvauhtinen rypistys, esim. 100 m juoksu tai 25 m uinti, niin syke vasta heräilee yli sadan ja jos siihen tulee 10 s tauko, niin ollaan taas alle 80.
  24. samiko

    Harjoittelun rytmitys

    Itse teen fiiliksen mukaan ja en usko että tuossa on yhtä oikeaa tapaa koska monet kovat tyypit suosittavat ihan päinvastaisia asioita. Muutama pointti kuitenkin, meillä amatööri pitkänmatkan menijöillä "kisanomainen" harjoittelu on aika rauhallista, eli ei mitenkään hirveästi siitä peruskuntohommasta poikkea, se on aika eri asia jos olet vaikka 10000m juoksija tai hiihtäjä joilla kisa on 30min. Tämä mielestäni puhuisi sen reverse peridisationin puolesta, eli talvella kovaa ja intervalleja, kesällä sitten pidempään ja rauhallisemmin (kisanomaisesti). Aina Sutto puhuu tästä. Tietenkin jonkinlaista pohjaa pitää olla, eikä sohvalta tähän ryhtyä. Itsellä tämä toteutuu automaagisesti koska pelaan talvella lätkää eli intervallia tulee ja syketasot sellaisia joita ei trihommissa näe.
  25. AnttiSn

    Harjoittelun rytmitys

    Sitähän tuossa pohdiskelin, että ei varmaan kehity, jos tekee 6+6+6 ja 2-3 tehotreeniä per laji. Tai ainaskin kehittyminen on hidasta eikä optimaalista. Näin ainaskin olen itse kokenut. Asia voi olla toisin, jos on vaikkapa juuri aloittanut lajin, silloin voisi olla jopa 1 tehoreeni per laji ihan riittävä viikkoannos, ja kaikkia voisi edistää tasalaatuisesti peruskunto edellä. Toinen merkittävä seikka on minkä @Jujup omassa jutussaan toi esiin eli eri matkat. Perusmatkalle on kuitenkin aika merkittävästi erilainen painotus, jos siis taistelee ihan kärkisijoista. Siinä uinti vaan yksinkertaisesti on ihan pirun tärkeässä roolissa ja uintia pitää sitä myöten ohjelmaan tuoda hitokseen paljon. Tietysti voittajat ratkaistaan juoksemalla, että se on ihan ykkösjuttu, mutta suhteessa uinti perusmatkalla on tärkeämpi kuin vaikkapa täydellä matkalla. Pyörästä voisi sanoa päinvastoin. Peesivapaissa kisoissa pyöräily on ihan eri laji kuin täydellä matkalla. Kuitenkin peesihyöty on niin merkittävä, että kannattaa melkein spurttaillakin sopiviin peeseihin ja sitten lepäillä peesissä. Täydellä matkalla melkein poikkeuksetta paras taktiikka on pitää tasainen vauhti yllä. Toki kärkisijoista taistellessa pitää olla myös "irtiottokykyä", mutta tämmöiset ovat yksittäisiä pätkiä kuitenkin muuten pitkässä tasatehoisessa suorituksessa. Ite kuulun justiinsa tuohon välimalliin, miten @226 ryhmittelee. Eli jos nettona laskee voima+lajitreenit, tulee harjoitusta nyt juoksevan 365 päivän mittarin mukaan noin 700h. Käytännössä tietystikin olen täysin amatööri, mutta yritän silti harjoitella edes vähän sinne päin. Olisihan se vähän tietysti typerääkin tehdä noin paljon, tarkoituksellisesti väärin! Mutta eritoten minut erottaa ammattilaisista se, että olen aloittanut tri-harjoittelun noin kolme vuotta sitten, josta hissukseen määrät nousseet tälle tasolle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaikki virheet rytmityksessä ja ohjelmoinnissa sun muissa tehosuhteissa saa vielä pitkälle anteeksi siinä mielessä, että kehitystä tapahtuu tietysti ihan vain perusharjoittelulla. Ehkä nyt ollaan siinä pisteessä, että pelkkä peruskunnon nostatus ei kisasuoritukseen tuo enää mitään lisää. Siinä mielessä ollaan uuden edessä, että pitäisi alkaa miettimään sitä suorituskykyä kokonaisuutena. Sen takia tämän ketjun alkuperäisesti avasinkin. Toivottavasti hyvä keskustelu jatkuu!
  26. 226

    Harjoittelun rytmitys

    Tuo juttu oli kirjoitettu lähinnä suurelle triathlonyleisölle, eli noin 500 h vuodessa harjoittelevalle amatöörille, joka haluaa kehittyä, mutta ajalliset resurssit eivät salli tuon enempää treenitunteja vuodessa. Ammattiajokoirilla tilanne on hieman eri ja silloin hyvä tuntimäärä olisi jossain 800 h/vuosi huitteilla netto.
  27. 226

    Harjoittelun rytmitys

    Pakasteessa pitäminen ei tietenkään huippukuntoisella tarkoita, että siinä lajissa ei olisi kovia tehotreenejä. Jos vaikka uintivauhti on 51 min 3.8 km matkalle, niin aika rankkaa pitää treenin olla, jotta kunto edes säilyy yllä. Kuningasajatus kuitenkin se, että joka lajissa ja eri tehoalueilla on hyvä olla tiettyä painotusta viikosta toiseen ja vuodenajasta riippuen, jotta elimistöä käytetään melko äärirajoilla, jotta kehitys ei pysähdy. Kaikkea ei voi saada yhtäaikaa. Huonokuntoinenkin voi harjoitella melko paljon, mutta ei siinä paljon muu kehity kuin peruskunto, mutta sekin voi olla hyvä linja johonkin väliin.
  1. Näytä lisää

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy