Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Triathlon

Näytä topics in Triathlon, Harjoittelu, Yleistä triathlonista, Varusteet and Kilpailut posted in for the last 365 days.

Tämä sivu päivittyy automaattisesti     

  1. Eilen
  2. Taidan siis koittaa tyyliä: 1 iso jalkaliike per kerta (eli vuorotellen mave ja kyykky) 4x6 sarjalla. Tuntuu nimittäin, että paukut ei riitä tehdä samalla kertaa sekä mave että kyykky täysillä. Keskivartaloon olen yrittänyt panostaa joka kerralla salilla. Yläkroppaakin "pakko" tehdä, jotta saisi sinnekin voimaa, koska lähtötasot olleet aika alhaalla. Hyvää keskustelua muutenkin. Kestävyyskunto/salivoima harjoittelun tasapainottaminen on se hankala pointti varmaan.
  3. Viime viikko
  4. villea

    Uintikunto

    Viime vuonna tuli yhteensä 310 km, tänä vuonna tähän mennessä 67 km. Höntsäkilometrit ovat nyt aika lailla nollassa vaikka kevyttä uintia onkin silloin tällöin ohjelmissa mukana. Samaan uintikutoon saisi tehdä varmasti paljon enemmän kilometrejä, jos hakisi peruskuntoa uimalla paljon matalatehoista läpsyttelyä.
  5. Punttitreenistä voi toisaalta olla hyötyä esim. keskivartalon paketin paremmassa kasassa pysymisessä, mikä taas auttaa moneen seikkaan. Ehkä lyhyessä FTP testissä se ei näy, mutta voi näkyä myös esim. loukkaantumisalttiudessa.
  6. miquel

    Uintikunto

    Katselin mielenkiinnosta kanssa omia määriä tältä harjoittelukaudelta. Näyttäisi olevan 120km kasassa sitten lokakuun alun. Tilastojen mukaan keskimäärin vajaa 5km matkaa kertynyt viikossa, mutta joulukuun lopusta helmikuun alkuun mentiin uintipainotteisemmin, jolloin määrät pyöri 6-10km tasolla. Tämä sitten mahdollisti merkittävän CSS parannuksen. Vertailuksi koko viime kausi (talvi, kevät ja kesä) jolloin sain kasaan vaivaiset 51km. Ha!
  7. Hyviä huomioita. Kyllähän se fakta on kuitenkin juuri noin, että harrastelijatasolla tärkeintä on keskittyä siihen pyöräilyvoimaan. Toinen fakta on, että saavuttaakseen korkean FTPn, pitää pystyä tuottamaan korkea teho 20min ajan, ja siihen pystyy vain korkealla 5min teholla ja periaatteessa ketju jatkuu sinne aivan maksimitehoihin (5-10s) asti. Eli kun saa sitä kattoa korkeammalle, niin ne pidempikestoiset tehot kuitenkin helpottuu. Mutta esim. tuo Spican esimerkki on ihan hyvä siinä mielessä, ettei sillä maksimivoimalla kuitenkaan poljeta täyttä matkaa eikä edes puolikastakaan eli oleellista on se kyky ylläpitää korkeaa tehoa mahdollisimman pitkään. Itse olen ajatellut näin: ylimenokauden jälkeen keskittyy salilla nostamaan maksimivoimaa, siitä siirtyy hissukseen pyöräilyyn 1min toistoilla, isoilla tehoilla. Ja siitä pikku hiljaa lisäilee matalankadenssin harjoituksia, ylämäkivetoja ulkona ja hissukseen 5min toistoja. Kun alkaa kauteen valmistava jakso, niin pitäisi jo polkea hyvinkin 20min toistoja ja jossain kohdin varmaan myös kisatehoisia pidempiä (1-3h) settejä. Tuolla keinoin tullaan ikään kuin ylhäältä alaspäin. Kuulostaa itselleni ainaskin järkevältä lähestymistavalta! Pyöräilyssä pitää aina muistaa se raaka fakta, että ajatut kilometrit korreloi ihan törkeän voimakkaasti pyöräkuntoon eli eikun tehoista riippumatta lisää pyörää alle niin takuu varmasti kulkee lujempaa...
  8. 226

    Pyörä-treeni kysymyksiä

    Aika kinkkinen kysymys, että minkä verran punttivoimaa tarvitaan, jotta pyörä kulkee vaikka noin 40 km/h, 40 km matkalla. Kun itse siirryin uintipohjilta triathloniin, niin jalkojen maksimaalinen voimataso oli varsin huono yläkroppaan nähden. Pyöräily laahasi koko ajan juoksua ja uintia huonompana ja tein ehkä liikaakin triathlonin alkuvuosina kuntopiirityyppistä voimatreeniä. Se kyllä paransi etenkin sitä, että pystyi juoksemaan kovaa myös väsyneillä lihaksilla, mutta pyöräilyvauhti ei paljon parantunut. Uskon, että pikkuhiljaa punttitreenien kautta kehittynyt jalkojen maksimivoimataso edesauttoi myös pyöräilyvauhdin kehittymisessä. Vaikea sanoa mikä osa johtui kovista pyöräilytehoista, mikä määristä ja mikä osa maksimivoiman kehittymisestä. Ainakin se punttivoima on jalostettava pyörän selässä oikeisiin lihaskiin ja liikeratoihin. Yritin kyllä tehdä myös lähellä lajin vaatimusten mukaisia liikkeitä, jos vaan sali mahdollisti. Sitten toisaalta, kun pitkän ja totaalisen pyöräilytauon jälkeen v. 2014 ja 2016 satsasin triathlonissa tuplamatkalle, niin punttivoima oli suunnilleen sama kuin 15 vuotta aikaisemmin, mutta pyörällä mitä lyhyempi matka, niin sitä kauempana olin parhaiden päivien vauhdista. Eli kyllä se lajinomainen voima, teho ja tekniikka kuitenkin on tärkeämpää kuin punttisalin voima, mutta ihan rupuvoimataso ei ainakaan minulle mahdollistanut kovin hyvää pyöräilyvauhtia. Voi olla, että iän mukana tuoma hiidastuminen näkyy paremmin sähäkässä ja monia lihasryhmiä kuormittavassa poljinkierroksessa kuin teknisesti paljon simppelimmässä jalkaprässi rutistuksessa. Talven 2001 asuin Portugalissa ja siellä ei ollut punttisalia ollenkaan käytossä. Kesällä 2001 pyöräilykuntoni oli uran paras, joten ilman punttiakin pärjää, jos harjoittelu on muuten määrällisesti ja tehollisesti kovaa ja monipuolista.
  9. Tuo maksimiteho on sitten aika erilaisessa asemassa maantiepyöräkilpailuissa, joissa kiri usein ratkaisee.
  10. Villean kanssa samaa mieltä, että kannattaa miettiä, mikä onkaan puute. Jos käyt jo salilla kolmesti, joissa joka toinen kerta kuitenkin jalkatreeniä selkeästi, liekkö puutetta maksimivoimasta. Maksimiteho, sanotaan vaikka 5s maksimi pyörällä, lienee kuitenkin varsin hyvä... joka itsellä taas on varmaan ihan surkea, jos vertaa moniin muihin. Tärkeintä pyöräilyssä lienee kuitenkin aerobinen voimantuotto. Juoksussa voimakkaasti aerobisiksi lajeiksi mielletään kaikki 800m ylöspäin, eli n. 2min suorituksesta ylöspäin. Tällöin maksimivoima/teho ei liene niin merkityksellinen. Näkisin parhaana tapana kehittää pyöräspesifistä voimaa matalilla kadensseilla tapahtuvilla treeneillä, sekä ”kevyttä” (tehot matalia, mutta kadenssin hitauden takia ottaa lihaksiin selkeästi enemmän kuin korkeammalla ladenssilla) että riittävän kovaa (kaikkea 30s vedoista 20min vetoihin ja 60min tasavauhtisiin koviin). Lisänä sitten muuten vaihtelevaa kadenssin käyttöä, tärkeää saada hermotus toimimaan pyörän päällä, ei kuntosalilla. Itse saan ehkä tällä hetkellä syväkyykyn tehtyä 60kg painolla (ykkönen, enpä ole pariin vuoteen taas koittanut), 5s maksimi pyörällä lienee jossain 800-850w tienoilla, ja silläkään en tee mitään, kun 5min maksimi on alle 400w ja 60min maksimi vain n. 325w. Kisatehoinen pyöräily vaikka täydellä matkalla tapahtuisi näistä päätellen jossain n. 240-255w välissä, jolla triathlonpyörä olosuhteista, reitistä jne. Riippuen voisi liikahtaa n. 41km/h 180km matkalla.
  11. villea

    Uintikunto

    Treenaaminen on siinä mielessä positiivista puuhaa, että voi olla iloinen joko olemassa olevasta vauhdista, jota on tosin vaikea parantaa, tai sitten siitä että vauhtia voi parantaa treenaamalla, vaikka meno olisi yleisesti hidasta.
  12. Oletko varma, että suurin puute on maksimivoimassa tai muussa punttisalilla parhaiten kehittyvästä asiasta? Usein pyöräilyssä termillä voima tarkoitetaan tehoa (joka on eri asia!), ja vieläpä siten, että kyse ei ole maksimitehosta vaan sellaisesta jota pystyy ylläpitämään silloin kun maitohappoa pitää jo sietää, eikä lihaksiin varastoitunut nopea energia ole enää käytössä, eli suorituksissa jotka kestävät suurin piirtein minuutista ylöspäin. Vaikka maksimivoimaa löytyy, meno voi hyytyä nopeasti. Tai voi se hyytyä myös vaikkei maksimivoimaakaan pahemmin löydy, kuten olen huomannut.
  13. Tuostakin varmaan mielipiteitä löytyy, tässä jälleen omani, joka perustuu kuitenkin ihan kirjallisuuteen/omasta mielestäni järkeviin lähteisiin: pyöritystekniikassa suurin voima tulee aina polkemisesta, joten tärkeintä on pyrkiä "epäedullisissa voimantuotollisissa sektoreissa" minimoimaan jarrutusteho. Käytännössä tämä tapahtuu juurikin niin, että saa pidettyä koko ajan pienen paineen polkimissa. Jos sitten lähtee ihan tietoisesti nostelemaan polkimia voimalla, niin menee vaan takareidet tukkoon eikä niistä sitä voimaakaan saa irti likimainkaan samaa mitä etureisistä painaen. Etenkin triathlonistille erittäin epäedullinen yhtälö! Eli kyllä järkevintä on olla nostelematta turhan voimakkaasti. Mutta noissa hitaamman pyörityksen, tahi yhden jalan pyörityksien jutuissa kyllä voi normaalia vähän enemmän keskittyä myös noihin voimantuotannollisesti epäedullisiin sektoreihin. Sitä kautta sitten normaalissa 90-100 rpm pyörityksessä myös niillä sektoreilla on odotettavissa parempaa voimantuottoa (eli siis jarrutuksen minimointia). Lyhyt vastaus siis: 60 rpm toistoissa itse ainaskin yritän keskittää suurimman voiman polkemiseen, mutta vähän normaalia enemmän voimaa myös nostoon, vetoon ja työntöön.
  14. Jim

    Pyörä-treeni kysymyksiä

    Käsittääkseni lukkopolkimillakaan ei normaalissa ajossa poljinta jalalla voimakkaasti nosteta, ehkä kevennetään nostossa ? Eli nostetaanko tuossa 60 rpm treenissä poljinta voimalla vai tähdätään vain saumattomaan pyöritykseen, mutta voima on työnnössä ?
  15. Kaikilla on omat mielipiteensä, mutta omani on tämä: laitteet vain kuntoutukseen ja/tai täsmähoitoon, yleisvoimailuun ja muuhun funktionaaliseen toimintaan AINA vapailla painoilla. Eli tekisin kuten jo mainitsin niin 2-3 liikettä vapailla painoilla noita isojen jalkojen liikkeitä. Loput voi olla tukevia juttuja sitten kuten ylävartaloa ja etenkin keskivartaloa. Periaatteessa jos teet kolme kertaa viikossa, niin riittäisi varmaan yksi iso jalkaliike per päivä (ainakin kerran tahi jopa kaksi kertaa), mutta silloin tekisin ehkä neljä sarjaa. Ite tehnyt kahdella liikkeellä, kaksi kertaa viikossa ja kolme sarjaa ja aina on tuon kuuden viikon jakson aikana noussut voimatasot. Ens talvena tarkoitus yrittää vähän lisätä paukkuja ja ottaa kolmas kerta viikkoon. Tärkeätä muistaa, että tässä kuuden viikon aikana ei sitten kehitetä kestävyyskuntoa vaan korkeintaan ylläpitävää reeniä ja kaikki panokset salille voimailuun! Nuo matalan kandenssin voimavedot ei oikein toimi ilman lukkopolkimia, kun yksi niiden eduista on pyöritystekniikan parantaminen. Siinä tulee väkisilläkin enemmän panostettua työntöön, nostoon ja vetoon, kun siinä ehtii muutakin kuin vain polkea. Hyvää harjoittelua siinäkin mielessä.
  16. Kiitos hyvästä vastauksesta. Jotain tämän tapaista olin mielessäni kaavaillutkin. Salilla käyn tällä hetkellä kolme kertaa viikossa ma-ke-pe. Joka toisella kerralla olen tehnyt maastavetoa ja joka toisella kyykkyä. Lisäksi maastavetopäivinä olen yleensä tehnyt laitteilla takareisiä+pohkeita ja kyykkypäivinä laitteella etureisiä. Pitäisikö ennemmin jättää nuo laitteet pois ja tehdä jokakerralla sekä mave että kyykky ? Tähän asti olen tehnyt 8-10x3 sarjoja n. 2min palautuksella. Taidan tällä viikolla nyt siis tiputtaa sarjapituudet tuonne 6x3. Lisäksi tulee tehtyä joka kerralla myös sitten yläkroppaa + vatsoja. Työmatkallla on muutama mäki, missä saan vähän noita isolla vaihteella "runttaamisia". Nyt kun tiet rupeaa olemaan lumesta vapaat, niin saa paremmin tehoja tuohon työmatka-ajeluunkin, tilasin juuri lukkopolkimet työmatkahybridiinkin. Olisi paljon muutakin kysyttävää triathlon harjoitteluun liittyen, mutta tämä topicci lienee vain pyöräilyosiota koskien
  17. AnttiSn

    Uintikunto

    Kovaa on kyllä poikien vauhti, kaikkien minua lukuunottamatta! Mutta täältä perästä tullaan, hitaasti ja varmasti. Katselin pitkällä aikavälillä uitua metrejä/kk ja viime kesänä oli heinäkuussa 25km ja muuten selvästi vähemmän. Tämän vuoden puolella jo päässyt pari kertaa yli 30km eli selvästi tässä kyllä edistystä tapahtunut uintimäärän suhteen ja sitä kautta ainaskin jaksaminen parantunut. Nyt kun vielä saisi vauhtiakin jostain hankittua edes auttavasti...
  18. Kahdessa kuukaudessa ehtii jo jotain. Valikoi 2-3 liikettä näistä: takakyykky, maastaveto, etukyykky, rinnalleveto yms jalkaliikkeet. Jos ehtii kolme kertaa viikossa salille, niin hyvä, kaksikin riittää. Ekat kaksi viikkoa teet 8-15x3 sarjoilla kaikki liikkeet (siten, että aloitat 15 ja tiputtelet sinne kohti kahdeksaa hissukseen), palautus 90-150s (mitä lyhyempi sarja, sen pidempi palautus). Tämän jälkeen alkaa maksimivoimajakso, jossa ekalla viikolla teet 1-2 lämmittävää sarjaa ja sen perään noin 3-6 sarjan sellaisilla painoilla, kun jaksat - idea siis tarkistaa mikä on sen hetkinen maksimitulos. Tämä tuloksen voi tarkistaa laskurilla eli ykkösmaksimia ei tarvitse lähteä hakemaan ja samalla tulee tehtyä maksimivoimaharjoituskin. Sitten seuraavat 6 viikkoa menee 3-6x3-4 sarjoilla, joissa pitäisi koko ajan olla sellaiset painot, että viimeinen vielä nousee (ja ehkä turvallisuuden nimissä yksi senkin jälkeen), mutta paljon enemmän ei saisi jättää varoja. Tuolla setillä taas 100% varmuudella lisää voimaa jalkoihin. Eri asia on se, että saatko sen hyötykäyttöön pyöräillessä! Eli siihen pitäisi sitten tehdä lyhyitä mäkivetoja riittävän isolla vaihteella runtaten (esim. 20s vetoja) reilulla palautuksella. Tuolloin tulee voimaa nimenoman pyöräilyssä käytettyihin lihaksiin. Samaten kestovoimaa voi hankkia 8-20min pituisilla pitkillä kovilla vedoilla, joissa kadenssi pidetään riittävän alhaisena (esim. 60 rpm). Noilla saa mukavasti jerkkua reisiin. Sitten seuraavaksi pitää vaan lähteä takomaan noita vk-vauhteja, että lihaskestävyys jaloissa paranee, mutta sehän tapahtuneekin jo maantiekaudella!
  19. Jim

    Pyörä-treeni kysymyksiä

    Kovemmat pyöräilijät tietävät noita treeniohjelmia. Minulla menee käytännössä siten, että keskiviikkona poljen Helsingin polkupyöräilijöiden ryhmälenkillä, jossa voi valita itselle kovaa menevän ryhmän. Tuossa saan n. 70 km kovaa treeniä. Usein viikonloppuna ryhmässä tai yksin yli 100 km lenkki. Lisäksi viikolla juoksutreenien jälkeen kevyttä pyöräilyä. Itselläni tuo nostaa kesän aikana hyvin pyöräilykuntoa
  20. Tässä tuntuu olevan meikäläisen ongelma. Aerobinen kunto tuntuu kestävät, mutta kun jaloissa ei voimaa niin keskinopeus laskee / ei jaksa pitää vauhtia yllä. Pyöräilyharjoittelu koostunut nyt talven aikana vain työmatkapyöräilystä, jota tulee 14km suuntaasa (eli 28kmx5= 140km viikossa). Aamuisin koittanut ajaa kovemmalla sykkeellä töihin, ihan treeni mielessä. Iltapäivisin menee monesti palauttelu/alhaisella pk sykkeellä kotimatkat, jotta jaksaa illalla käydä muuta harjoitusta tekemässä. Nyt tarvitsisi tosiaan vaan saada jalkoihin lisää poweria ennen maantiekautta.. Millainenhan olisi hyvä n. 2kk tehokas voimaohjelma jaloille?
  21. miquel

    Uintikunto

    Tässä oma CSS kehitys talvikaudelta. 2:15 => 2:09 => 1:53 Ensimmäinen testi lokakuun alussa ja viimeisin viime lauantailta. Tämä on ensimmäinen harjoituskausi kun koitan oikeasti kehittää uintia. Tulosparannukseen vaikuttanee varsin paljon vuoden vaihteen tietämillä lisätyt uintimäärät. Hidastahan tämä meno edelleen on verrattuna muihin lajin (triathlon) harrastajiin, mutta mieltä kyllä lämmittää kun kehityksen omien tuntemusten lisäksi näkyy myös kellossa. En ole asettanut mitään varsinaisia aikatavoitteita CSS vauhdille, mutta olisihan se hienoa, jos pääsisi sinne 1:4x alkaville luvuille toukokuun loppuun mennessä. Pitää olla tietenkin realisti. Kehitys varmasti tästä hidastuu selvästi eli mitään vastaavia tulosparannuksia ei ole odotettavissa lähikuukausina.
  22. villea

    Uintikunto

    Maarianhaminassa pitäisi kahden viikon kuluttua testata uintikuntoa. Jos tulee teknisesti onnistunut suoritus, 100 m pitäisi mennä alle minuuttiin, mutta 400 m ei ole koskaan mennyt alle 5 min (5.02 ennätys). 5 min alituksessa voisi olla siis sopiva tavoite näille kisoille. 4.40 mies en varmasti ole, ja tuskin koskaan (enää) tulen olemaankaan. Tulin juuri Vierumäeltä uintileiriltä, ja meno tuntui ihan mukavalta vauhdin ja kestävyydenkin suhteen. Nyt on vain toinen olkapää alkanut ilmoitella, että olisi ehkä sen vuoro tulla leikattavaksi... Pari viikkoa vielä siis uintipainotteista menoa, sitten voisi olla aika panostaa juoksuun ja vähän myöhemmin pyöräilyyn. Tein kyllä uudenvuodenlupauksen, että treenaan kokonaisuutena tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna.
  23. 226

    Uintikunto

    Kestävyystyypille aika hyvin linjassa nuo tavoitteet, mutta sanoisin, että noista kolmesta tuo 400 m 4.40 voi olla vaikein rasti. 400 m voi mennä pari sekuntia yli, jos 100 m menee 1.02 ja 800 m menee tasan 10 min. Mulla 400 m meni 4.40-4.43 haarukkaan silloin kun 100 m meni 1.00-1.01 välille. Yleisesti ottaen 4.40 miehet ovat kyllä melkein aina alle minuutin miehiä. Mutta triathlonistit ei välttämättä ole suhteessa niin nopeita kuin uimarit.
  24. Spica

    Uintikunto

    Ei oo tullut kellotettua vielä mitään tälle talvelle, mutta kohtahan se taas nähdään, kun viikon päästä paikalliseen uintikisaan 50/100/200m startit. Väsyä voipi vielä olla. Kahden viikon päästä 800/100/400m (ehkä 50m myös) startit masters sm-kisoissa, katsotaan jaksaisiko tuolloin painaa kovempaa, vikat matkat voi jo kyllä painaa, kun ainakin yksi viestikin olisi uitavissa. Koko talvihan on tullut uitua jopa aiempaa vähemmän, siinä 4-12km välillä, keskimäärin varmaan joku 7km on tullut viikossa, yleensä kahteen kertaan jaettuna. helmikuussa nostin määrän lähelle kolmea per viikko keskimäärin. Nyt pari viikkoa uintiblokkia takana, ja tullut uitua joka päivä paitsi toissapäivänä. Ihan eri tatsi veteen, ja pari nettivideota taas tekniikkaopetuksena katsottu ja hiottu puutteita. Määrää tullut n. 3-4.5km per kerta. Lyhyempiin setteihin on koko talvi tullut painotettua, joskin viime aikoihin asti sekin on ollut lähinnä perustason ylläpitoa, eikä kisakunnosta tietoakaan millekään matkalle. Nyt tällä viikolla 10x100m/L 2’00” @ 1.11-1.12/100m, yllättävän hyvin tuli. Eilen uin taukopäivän jälkeen, ja kulki taas kivasti, jopa pelottavan kevyesti rennon kovaa 20x50m/L60s @ 35-36s + 25x25m/L30s @ 15-16s. Näillä vauhdeillahan mun teoriassa pitäis jaksaa sellaista 400m vauhtia noissa pidemmissä ja 25m vedot sellaista 100m lähellä olevaa vauhtia, joten yritetään parantaa 100m tulos nyt alle 1.02 ja jos 800m menis jopa alle 10min (alle 1.15/100m) niin olis ihan huippu. 400m voisi siten mennä jopa lähelle 4.40 jos ei ihan ylikovaa lähdetä liikkeelle. Alkuviikosta pari starttiharjoitusta, jossa sitten vauhtiakin nähdään... Seuraillaan tilannetta 🙂
  25. Spica

    Mukavat uimalasit?

    Mulla hallissa alkuperäiser Zoggs predatorsit, käy hyvin svovedessäkin, eikä alkuun ikinä ole ongelmia ollut. Ilmeisesti uudemmassa mallissa huurtuu helpommin, mitä arvosteluja lukenut... kisoissa niin sisällä kuin ulkona käytän aina käytännössä ns. Pakasta ptettuja laseja, kertaalleen uidut lasit, ettei ole mitään maanantaikappaletta käytössä - olen todennut speedo fastskin 3 elitet ylivoimaisiksi, pysyy päässä hypätessä ongelmitta, kolme eri nenäkappaletta, jotta sopiva koko löytyy varmasti (itselle se keskimmäinen ollut passeli) ja sätö helppoa. Istuu hyvin, ei paina, ei huurru, ja sen verta matalat, että tosiaan ei lähde päästä palliltakaan hypätessä toisin kuin mm. Nuo predatorsit. Juuri tilasin molempia kahdet lisää kevättä ja kesää varten, yhdet elitet säästyy kesän sm- kisoja varten 🙂
  26. Earlier
  27. Muusa

    Mukavat uimalasit?

    Ennen käytin sisällä aina (lue mooonta vuotta) Speedon speedsocetteja. Mutta kun näitä ei ollut viimeksi saatavilla, niin hommasin Speedon Futura Biofuse Flexisealit (kuulostaa ihan bensamerkiltä!) ja ne on olleet yllättävän mukavat ja pehmeät naamalla, eivätkä vuoda. En taida Socetteihin enää palata. Sisällä en mieluusti käyttäisi tummennuksia, mutta niin monessa lasissa ne tuppaa nykyään olemaan, että vaikea on välttää. Ulkokäyttöön mulla on Aquaspheren Vistat; isot tummennetut linssit ja pysyy naamassa kii melkein ilman hihnaa. Huurteenestoon käytän suihketta ja sitten salaa, kun treenikaverit eivät huomaa, käytän sukeltajien yleisintä neuvoa eli sylkäisen laseihini...
  28. villea

    Mukavat uimalasit?

    Minulla on halliin Speedo speedsocketit ja avoveteen Zoggs predatorit. Jälkimmäisissä on polarisoiva linssi, minkä periaatteessa pitäisi auttaa häikäisyyn avovedessä (riippuu pään asennosta!). Olen ihan tyytyväinen molempiin. Molemmat netistä ostettuja. Aika löysällä hihnalla pitävät vettä, mutta hallissa jos teen startin pallilta niin hihnaa on yleensä kiristettävä ettei putoa hypätessä. Yleensä lasit lakkaavat painamasta samaan aikaan kun alkavat huurtua eli about 5 käyttökerran jälkeen. Olen kokeillut muutaman kerran elvyttää laseja huurtumisen estoon myytävällä kemikaalilla, mutta ei se mitään ihmeainetta ole. Nestesaippualla peseminen joka kerta ennen uimaan menoa on aika hyvä ja nopea keino ainakin hallissa kun saippuaa löytyy valmiiksi, toimii tosin vain sen yhden kerran per pesu. Jotkut jättävät pienen vesitipan tarkoituksella lasin sisään. Se poistaa huurretta pyöriessään lasin sisällä mutta voi olla vähän häiritsevä.
  1. Näytä lisää

  • Talviale!

    Alennukset jopa -60%


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy