Reenaaja

3500m + cooper... 11.51 ...menis 21s 100m - jokainen 100m.. riippuu miten kestää lopus vauhtii..voi mennä enemmänkin.. jos nyt laskin lähellekkään oikein..kovia satasia saa painattaa...joka tapauksessa...

1000m - 400m vedot on hyviä cooperiin..en oo ite testannu cooperia kun joku 2-3 vuottako siitä on jo aikaa..aika menee nopiaan...itekkään en paljoo tonneja vedelly..mut kyl täs kerkee.. jos hengis ollaan..

12.58+..femmalle on kieltämättä rapsakkaa vauhtii..

kroppa ei älyä juostaanko -vai fillaroidaan esim 1h 155 syke keskarilla..harjoitus vaste on sama. toki laji kohtaista reeniä on hyvä tehdä..mutta mä säästyn säryiltä.. kun fillaroin lonkka-kulumaa + polvi joskus kipiä-kaaduin 2017 laskettelus.. ..musta tääl jengi antanu hyvää palatetta..sitä en osaa sanoa miten kirjoja on lueskeltu..mutta oon sitä mieltä edelleen että n. 6m km on tosi kevyttä..hölkätenkin..tietenkin jos hölkkää joku 60-200km tota vauhtii ..se muuttuu haastavemmaksi..ymmärrän sen että pk kaudella joustaan niitä 5m+ km..tehdään pohjia niin sanotusti..

juuri näin.. fillaril saa sykkeet nousee samalla lailla kuin juoksussa ..jos vetää vk ta, max, vetoja, mäki vetoja..se huono puoli fillaris on et ei voi ajaa suolla..sykkeet ei nouse jos tahkoo vaan pk ta ..keho-sydän menee jumiin..fillarillakin saa hyviä reenejä..sykkeillä 155-200+..

mutta vedot - vk - max..kehittää myös kuntoa.. loppukiriä..määrää +tehoja..

toki valmentajaan kannattaa luottaa..tietyn ajan..jos ei ole riittävän tyytyväinen ja tehny kaikki mitä coutsi on sanonu..voi vaihtaa coutsii..niin näkin joskus tein..kuitenkin mua ja varmaan monia muitakin rollaattori sarjalaisia kiinnostaa et kehittyis.. kärjistäen jos coutsi ei osaa tehdä sellaista ohjelmaa millä vaikka juostaan 800- .1500m kovaa ..aika x.. ..ja onko sellaista juoksijaa joka pystyy sen tekemään...ja tarvitaanko kovaan aikaan jotain muutakin...

autonkin moottori tulee täyteen karstaa jos ajellaan vaan su körryyttelyä.. samoin käy pumpulle..sen takia painotan jo varhaisessa ottaamaan vk t , max , vedot , pitkis + 100 200 m pyrähdykset mukaan ohjelmaan..kevyiden lisäksi tietenkin..

niin kyl mä ehkä jotain 6m km..rajana yli sen on jo melkein kävelyy..ymmärrän joskus hitaat lenkit et palautuu..ite kävelly 3km asfaltilla 18+..vois mennä nopeemminkin.. mut kun ei niin kävely kiinnosta..

kun reenaa sanotaanko "riittävästi" km vauhdit tippuvat hiljalleen vaikka 5- 4.30 -jopa 4..pk t.. jos aina tahkoo pk lenkit 5m vauhdeilla veikkaan ettei siinäkään kehity niin hyvin .. 10v päästä huomaa et nylkytän kaikki lenkit samalla vauhdilla...sykkeet ei nouse eikä vauhditkaan, reenaus on puuroutunut vuosien ja rohkeuden puuttumisen takia...

juuri näin..yks tuttu vei auton korjaamoon kun siinä oli vikaa..vikaa ei löytyny ..vei sit viel kahelle korjaamolle.. kaikki testerit oli näyttäny eri vikaa..vika ei löytyny..sit yks seppä hokas mis vika piilee..ja korjas auton.. sitä vaan et reeniä .kokemus alkaa näyttämään sulle mis noi rajat liikkuu..ehkä syke mittaristakin voi olla hyötyy..ainakin alussa... ei siihen kuole jos vetää jonkun testi lenkin täpöllä vaikka radalla -tai vetoja..sit voi testaa jonkun vähän pidemmän lenkin alhasemmilla sykkeillä..merkaa ne ylös ja tekee saman testin vaikka 2kk päästä... nykyään on aivan liikaa kaikkee härpäkkeitä..vaikka pitäs 10 mittaria mukana otttamas reenistä dataa..se ei muuta sitä asiaa et duuni on tehtävä..apua niistä voi olla.. mutta tuntemus -järki-hulluus joskus on melko tärkee reenatessa..

juokse joku testi juoksu..hyvä noi aeropinen -anaeropinen kynnys on tietää , mutta ne muuttuu kun reenaa- tai ei reenaa..tai kun lähellä omaa maksimii määrän- tehojen suhteen.. turhaa musta takertuu liikaa kynnyksiin..täytyy oppia tuntemaan- tietämään mikä harjoittelu sopii.. tietenkin sillä on merkitystä mikä on matka 800m -mara vai joku muu..

jep..kovaa menevät... Geoffrey Kipsang Kamworor s. 22. marraskuuta 1992) on kenialainen 5000 metriä - 12: 59,98 (2016) 10 000 metriä - 26: 52,65 (2015) Puolimaraton - 58:01 (2019) WR Maraton - 2:06:12 (2012) [26]

no..sehän on ihan inhimillistä..mutta mäkään en oikein ymmärrä et jos vedot -palautukset on samat ..niin molemmat aeropinnen kynnys anaeropinen kynnys arvot ovat eri mestassa täysin eroavat toisistaan...näppi tuntuma on että aeropinnen kynnys menee tuossa 140-172 + hujakoilla..tosi kovaa reenatuilla aeropinnen kynnys voi olla tosi korkeella..ja huonompi kuntoisilla se on sit taas paljon alhaisempi... ja et mitä matkaa -laji on reenannu.. 100m -mara .hiihto-uinti pyöräily.. pyöräily kunto ei määritä juoksu kuntoo.. tee vaikka 5-10km testi radalla .urku auki ..mittaat loppu sykkeen..tiedät mikä on tän hetken esim 5km juoksu kunto..

o ma max-ikä lasku kaava . 192-36 x 0.7 +36 eli 143 aeropinnen kynnys 192-36x 0.9 +36 eli 176 anaeropinen kynnys.. kyllä tuo kaava suuntaa antaa... aeropinen anaeropinen kynnys voivat olla tetenkin ylempänä montakin pykälää.. jos kunto huonompi ne voivat olla alempanakin...laskin sulle noi..toihan on vaan lasku kaava. ja yksillölliset erot voivat olla isojakin..riippuu koska aloittanut harjoittelun ..ikä määrät -tehot..kuinka pitkään harjoitellut ..onko ollu säännöllistä ..onko ollu pitkiäkin taukoja.. yms..