joukor

Niin, ei siinä ole edes kysymys jaksamisesta, tai sen puutteesta. Faktojahan ne ihmisen ulottumattomissa olevat luonnon omat muuttujat ovat. El Nino ja La Nina vielä päälle ja merten oma toiminta jne. Maailman maineeseen pyrkivät poliitikot vaan tykkäävät niin kovasti ilmusta. Ne jääkarhut jne. Hieno tilaisuus osaavalle poliitikolle leikkiä Jeesusta julkisuudessa. Al Core oikein palkittiin, vaikka ennusteensa eivät sitten pitäneet paikkaansa. Tiedeyhteisö ei vieläkään ole yksimielinen ilmun aiheuttajista. On hyvä muuten kerrata, mistä ilmusta alunalkaen oli kysymys. Mannin luomasta jyrkän nousun graaffista. Mannin lätkämailaan pohjautuvat väitteet ammuttiin kuitenkin alas, koska tilasto oli virheellien. Silti tuo virheellinen lätkämailan malli kummittelee edelleen tutkimusten ja tilastojen taustalla. Tilastoja vääristellen. On totta, että viimeisten vuosisatojen ajan lämpötilat ovat nousseet. Ainutkertaista se ei kuitenkaan ole maapallon historiassa. Luonnon omat elementit vaikuttavat ilmun yhtälössä X x 1000, ihmisen vaikutus CO2 päästöineen on yhtälössä jotain sitten ihan muuta. Veikkaan, että 0,1 %. CO2 lisää muuten luonnon vihertymistä. Mm ssa Afrikan autiomaiden pinta-ala pienenee, kasvit tarvitsevat CO2. MOT Semminkin, että ilmua pidetään aikamme haasteena, pitäisi ehkä fokusoida oikeasti niihin todennettuihin ja ihmisen toimien piirissä olevien saastumisen estämiseen ja luonnon moninaisuuden suojeluun. Sademetsät ja meret tuhotaan parin seuraavan sukupolven aikana, jos sama meno jatkuu. Silloin tuhoutuu todennäköisesti myös ihmisten elonjääntimahdollisuudet. Missä Greta, ja Elokapinan mölyapinat ? :). Tuulivoimalat Europassa mm ssa kun eivät missään nimessä luontoa suojele. Etenkin kun samalla niillä kiinalaisilla on kova kiire rakentaa lisää hiilivoimaloita. Valtioiden taloudet perustuvat kohtalaisen tarkkaan talouasrvioon kuluista ja tuloista. Näiden perusteella sitten koko koneisto toimii. Talouskuri on tapa pitää myös veroluonteiset maksut kurissa. Kuten tuossa kommentissasi vihreiden aisan yli hyppimiseen viittaat. Olisi tosiaan aika utopistista luulla, että Europan maanosa kestäisi 10-100 miljoonan siirtolaisen invaasiota. Ruotsi ja Saksa esim. ovat vahvoja taloudessaan, mutta jopa noilla mailla on mittavia ongelmia selviytyä muutaman sadan tuhannen siirtolaisen aiheuttamasta painolastista. Köyhemmistä maista nyt puhumattakaan. Kumma juttu muuten, alussa maahanmuuttajat olivat pakolaisia, mutta nyt tilanne on muuttunut ja tulijat ovatkin pääosin siirtolaisia, jotka kuitenkin tulevat ns. pakolaisstatuksen turvin. Vrt. Kanarian saariin kohdistuva invaasio. Tulijoista osa ilmoitti jatkavansa matkaa lentoteitse Europpaan parempien ansioiden toivossa. Edellinen on kyllä hyvä, jos jokainen tulija toimii omilla varoillaan. Elintason hakeminen muualta ei ole pakolaisuutta, se on business. MTV

Niin, se voi olla fokuksena. Ilmastomuutosta ei ihminen vaan millään pysty pysäyttämään, koska ei puhuta suinkaan CO2 päästöistä jne, vaan muutos on ollut ja on edelleen pysyvä tila maapallolla. Syitä jatkuvaan muutokseen on ilmeisesti maaperän liikkeissä, auringossa ja maan kiertoradan säännöllisissä vaihteluissa. Aihe on niin valtava, ettei ihmisten viidenkymmenen vuoden tutkimustuloksista ole edelleenkään varmuutta eikä annetuista ultimatumeista ja pelotelusta huolimatta vieläkään ole sitä maailman loppua tullut. Kohtahan sitä ilmua taiavastelemaan lentää tuhansia ihimisiä pariksi viikoksi Glagowiin patsastelemaan hyödyllisesti. Siitä ilmun hyödyntämisestä : Tähän asti kuitenkaan ei esim ns vihersiirtymä ole tuottanut Suomelle kuin kuluja ja vaikeuttanut työllistymisen kautta tapahtuvaa hyvinvoinnin kasvua. Voihan toki tietenkin olla, että jonain päivänä Suomessakin esim kv kaivosteolliuus kaivaa laajoilla maa -alueilla avolouhoksista kobolttia sähköautojen akkujen raaka-aineeksi. Siitä kun on kova pula. Lisäksi Hgin kaupungin valtuuston päätöksellä hiilivoimalan käytön lopettamisen seurauksena Vuosaareen käynnistyy pirteä isojen rekkojen hakepuuralli, koska hake ei ole tiivistä Isoilla lavoilla tuotavaa energiaa. Talvisin kymmeniä rekkoja päivässä tuottamaan osana vihreää siirtymää.. Tuulivoiman sattumavaraisuus ( ei tuule, tehdään siis lisää muulla energialla toimivia varavoimaloita j ja myös voimaloiden aiheuttama luonnon tuho on sekin nyt nähty, ja nyt siitä(kin) Sähköpörssissä hinnat on nyt jo nousseet paikoin kolmin nelinkertaisiksi vrt -20. Talvea odotellessa.. Vihreät muuten mainostivat, kuinka Suomen kannattaa nyt viedä sitä vihersiirtymää ja erinomaista osaamista. Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut. Eikä taida tapahtua, Se kun johtuu siitä, ettei Suomessa olla muiden maiden edellä, joten ostajia ei isommin löydy Suomen osaamiselle. Maailma ei ole samanarvoisuuksia täynnä. Ollut koskaan. Taloudellisten etujen perustella on osa ihmisistä innovoinut aina jotain, tämän seurauksena sitten on tapahtunut paikallista talouden ja elintason kasvua. Luonnollisesti nousua seuraa myös talouden lasku. Markkinatalouden rinnalle on monesti yritetty luoda kansanvaltaista kollektiivista talousjärjestelmää, jossa kansa omistaa tuotannon ja saa myös tasapuolisesti ansiot, koulutuksen, terveyden huollon jne. Tulokset tosiaan tiedetään. Pohjois Koreassa vyöhön tehdään lisää reikiä, kun nälkä piinaa. Sosialistisen suunnitelmatalouden jälkeen usein kerrataan tehdyt virheet ja innostutaan ja suunnitellaan koko juttua uudelleen. Seurauksena epäonnistuminen. Se on kyllä ihan totta, että jotain muuta pitäisi keksiä. Ehkä joku virus auttaa ihmiskuntaa ja hävittää 90 % väestöstä ? Samalla tuhoutuisi myös synteettinen infra pääosin ja luontaistalous nousisi ainoaksi vaihtoehdoksi. Palataan siis lähtökuoppiin. Tuo vaikuttaa muuten aika todennäköiseltä. Btw. Israel muuten taitaa olla päässyt pisimmälle kansalaisten tasa-arvoisuuden ja työllistymisen kannalta Moshaveineen ja Kibbutseineen, ( Moshavissa työntekijät ovat osakkaita osuuskunnassa ja kibbutisesissa taas työsuhteessa, jotenkin noin se taitaa olla ) joissa yhteisö pitää huolen jäsenistään, jotka tekevät töitä yhteisön eteen. Tuo on kai ainoa toimiva ja kymmeniä vuosia pystyssä ollut sosialistinen järjestelmä. Jaahans, jos sitä lähtis aamulenkin veivaamaan sateeseen. Sateessa on se hyvä puoli, ettei hikoilua huomaa ja myös se, että liian hidas vauhti ei pidä lämpöä. :).

Varallisuus jakaantuu kuitenkin isossa mitassa kasautuen. Muutama prosentin kymmenys kansalaisista omistaa isoimman osan maailman varallisuudesta. Loput sitten ( muruset ) jakaantuvat sen 99,9 % kesken.. en muista tarkkoja prosenttiosuuksia. Jotenkin noin se kuitenkin on. Olen jostain lukenut oletuksen, että jos jokaisella kansalaiselle annetaan tonni rahaa köteen vastikkeetta, niin vuoden kuluttua iso osa on ilman tuota tonnia, mutta pienellä osalla on monta tonnia. totta, vai tarua ?

Tottahan toki, mutta valvonnan ja holhouksen välillä on monta eri astetta. Valtion ei pidä ulottaa omaa verovaroin rahoitettua toimintaansa yli omien varojen. Kin näin tehdään on folkus hukassa. Ts kun varat ovat loppumassa, niin ilmaishupia ei kannata syömävelalla rahoittaa, vaan tehdä niitä aitoja säästötoimia. Esimerkki : Työvoiman palkkaaminen mm ssa työvoimatoimistoihin ei ole oikeasti työllistävä toimi, eikä myöskään lisää työpaikkoja. Yhtään kappaletta. Kuluja tuosta kuitenkin tulee muutama kymmenen miljoonaa. Just like that ! Pekkarisella muuten ei ollut oikeasti varaa puuttua mihinkään, koska mm ssa ne tuulituet satoivat mukavasti ja ihan yllättäen sukulaisen laariin. Joku taisi tuolloin mainita nepotismin, kun tukia järjesteltiin. Luonnollisestu Pekkarinen ja vävynsä kiistävät kaiken. Sattumaahan se vaan olikin.

” Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa teorian mukaan hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä. ... Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä.” - lainaus wiki Edellisessä hyvin kiteytetty ja markkinatalouden varaan on mm ssa EU n kauppaliitto rakennettu. Tuomaan parempia palveluja ja tuotteita keskinäisen kilpailun jalostamana oman alueen kansalaisille. :). Markkinointiehtosopimus, ( ME sopimus ) eli myyjien t. toimittajien tekemä yhteinen kartelli vapaan, esim uuden kilpailijan markkinoille tulon estämiseksi ovat tietenkin toimivan markkinatalouden mallin vastaisia. Kartellin tarkoitus on tuottaa jäsenille ylimääräistä tuloa, ilman vapaata kilpailua, rahaa suoraan viivan alle. Em toiminta on haitallista etenkin laskun maksaville loppukäyttäjille ja pitkässä juoksussa koko yhteiskunnalle. Suomessa on ollut mm ssa panimoalalla, asfalttifirmoilla ja rakennusalalla kartelleja. Kartellien toteen näyttäminen voi tosin olla vaikeaa, koska osapuolet eivät myönnä mitään ja muistiinpanoja ei yllättäen ole missään, koska kukaan ei tiedä mitään mistään. Tietenkään.. Markkinoiden valvonnan hoitaa kilpailuvirasto ja tuomion mahdollisista rikkeistä antaa käräjäoikeus tai markkinaoikeus. Tapauksesta kai hieman riippuen, jos oikein muistan. On nimittäin päässä varsin vanhaa tietoa aiheesta. Samaan kilpailua ja markkinatalouden toimintaa vahvasti rajoittavaan ryhmään luen mm ssa teollisuuden subventoinnin verovaroin. Tuon seurauksena kuitenkin se tehtaan oma toiminta menettää kannattavuutta, koska vapaan kilpailun asemasta paikataan laatua, tai hintaa ’ ilmaisella ’ tukirahalla, todellisen ja aidon, hintaan oikeasti vaikuttavan kustannussäästön asemasta. Hetki sitten oli eduskunnassa tapetilla taas uusi EU n ’ yhteinen ’ tukipaketti huonosti asiansa hoitaneille maille. Tämäkin paketti osaltaan vääristää markkinatalouden aitoa tasapainoa, koska ao tukea nauttivat maat saavat suoraa subventiota oman tuotannon ja myynnin tukemiseksi. Yhtenä hyvänä esimerkkinä näen myös hintojen nousun hillitsemisen valtion varoin ( joissain EU maissa kaavaillaan korkeiden sähkölaskujen kompensaatiota kuluttajille ) Edellisestä seuraa muuten vääjäämättä uutta hinnannousua eikä missään nimessä ainakaan hintojen laskua. ME - sopimusten lisäksi kilpailua rajoittavia tekijöitä on paljon, mm ssa Monopolit ja oligopooliset rakenteet, joissa myyjä sanelee vallitsevan hintatason. Toimintaa vastaan on olemassa onneksi kilpailulaki.

Käsittämättömän sumuinen ja takuulla kokemusrikas elämänsä päättyi ( vasta ) -73 vuotiaana. Aika hyvin, tuolla brenkkumäärällä, puhumattakaan varsin toiminnallisista tavoista jalukemattomista naisista. Tai no, ehkä ne naiset tasapainotti ? Jutuissaan oli kuulemma ( ainakin joissain niistä j vahva omakohtaisen kokemisen ote. Koko käännetty tuotanto myös luettu joskus kauan sitten. Parhaana novellina muistan vieläkin sen ’Kolme kanaa’ . Aivan tajuton tarina 😄. Samoin, se juttu, kun noita kutistaa jutussa pääsankarin sladdin mittaiseksi.. Pitääpä tilata Bukowskia kirjastoon.

Tuo on tosiaan kumma juttu, kuitenkin Suomen verotus on EU n huipputasolla, mihin ne rahat sitten katoavat ?

Mielenkiintoisen ja objektiivisen linkin sain Suomesta. Mr. Puopolo jututtaa Professori Vesa Kanniaista. Kanninen on tutkinut laajasti tilastojen ja toteutuneen kautta työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia EU n alueella. EU ssa monen maan sulkiessa kiivaasti rajojaan tulijoilta, voi vaan pohtia, kuinka ne tuottavat yritykset saavat rekrytoiduksi ulkomaista työvoimaa. Monessa maassa niitä osaavia ja päteviä lisäkäsiä kovasti tarvitaan. Vrt. Esim IT ala. Miksi työntekijöitä sitten ylipäänsä tarvitaan ulkomailta , on sitten taas toinen tarina. Suomi taas on maantieteellisesti syrjässä, harvaan asuttu, ja se säätilakaan ei aina ole paras mahdollinen. Kuitenkin saman leveysasteen Ruotsi ja Norja ovat onnistuneet kohtalaisesti. Parempi liksa, vähemmän byrokratiaa, helpompi englannin sukuinen kieli ? Valtion hallinnon ja poliitikkojen ei oikeastaan rekrytointiin kannata puuttua lainkaan, eikä edes ratsastaa koko aiheella. Puolesta tai vastaan. Hallnnon kannattaa keskittyä helpottamaan työperäisen maahanmuuton prosesseja. Yritysten tekemien rekryjen kautta tulee ne sopivat osaajat, jotka myös työllistyvät. Vuohipaimen on varsin pätevä paimenena, mutta Suomessa on vähän vuohia.

En minä entisen DDR n kansalaisten tyytymättömyydestä osaa sen tarkemmin sanoa. Varmaan se on osittain kiinni siitä, että ’ HarppiSaksa ’ oli erilainen osa NL a. Satelliittivaltioista vaurain ja perustoimeentulo myös toimi. DDR oli sosialismin näyteikkuna länteen. Kävin entisen Itä -Saksan alueella muutaman vuoden rajojen avautumisen jälkeen ja vielä silloin oli materiaalinen kuilu idän ja lännen välillä suuri. silloinen työnantajani päämies Swarzwaldissa ennusti DDR n yhdistymisen tuovan ainakin parin sukupolven verran ongelmia. Oli selvästi oikeassa. Yksi Saksa, yksi valuutta, ilman rajamuuria oli Itäpuolen kansalaisten ikuisena haavena ja kun se yhdistyminen siiten toteutui muurin kaatumiseen, niin moni luuli taivaan laskeutuneen vihdoinkin maan pinnalle. Länteen lähti heti moni, jättäen kaiken vanhan taakseen, hakemaan elintasoa. Yllätys oli suuri, kun ei Itäpuolella annettua koulutusta kaikilla toimialoilla CV ssä koettu plussaksi. Pikemminkin päinvastoin ja monen vuoden opinnot menivät vessan pöntöstä alas. Elämä lännessä ei ollutkaan vapaata, niinkuin moni harhaisesti mainosten perustella uskoi. Haaveiden murenemiseen vaikutti myös se, että vaikka HarppiSaksan arvoton rautamarkka vaihdettiin 1:1 lännen kovaan valuuttaan, niin rahat eivät ilman työntekoa riittänet mihinkään. Työnteon kovuus lännessä oli monelle kova pala, samoin hinnat ja asumisen kustannukset olivat ihan eri tasoa k. idässä. Tuossa vaiheessa monelle ’ ossille ’ nousi varmasti haikeat ja nostalgiset ajatukset pintaan. Nykyään puhutaan ostalgiasta. Trabit, vanhat DDR aikaiset lelut jne ovat kovaa kauppatavaraa Oman edun ajaminen on aina se ykkösasia. Sitten vasta tulevat ne muut jutut. Maslov oli aivan oikeassa tarvehierarkioineen. Markkinatalous on syntynyt historian kautta, ihmisten oman toiminnan seurauksena, eikä se perustu mihinkään saneltuihin dogmeihin, tai ismeihin. Siksi markkinatalouteen nojaavan yhteiskunnan muuttaminen on käytännön tasolla osoittautunut lähes mahdottomaksi. Vrt. ideologioihin ja ylhäältä alas ohjautuvaan toimintaan pohjautuvat yhteiskuntamallit. Esim sosialismi, islamismi, tai kansallissosialismi.

Suunnitelmatalouden erikoisuuksia olivat nuo, kuten olivat myös valtavat sovhoosit ja kolhoosit. Nekin toimivat kyllä paperilla hienosti, mutta käytännössä kansa kuitenkin näki nälkää. Sadot ja tuotanto jäivät peltoon, tai tavaravirtaa ei saatu ajoissa ohjattua neuvostokansalaisten käyttöön. Tuotanto ja jakelu petti aina. NL n asuntotuotannon laatutaso ei täyttänyt alintakaan länsimaista laatuluokitusta. Elementtiseinät päästivät tuulen läpi, ikkunoiden ja seinien väleistä näki ulos ja vedet tulivat seinien ja katon saumoista sisään. Ovet eivät pysyneet kiinni. Vessat olivat ihan hirveitä ja esim. vettä huuhteluun tuli, jos joku sitä kävi emaliämpärillä vesipisteellä hakemassa. Sähköt toimivat noin niinkuin vähän sinne päin. Sulakkeina käytettiin rautalankaa. Kierroksia langasta paukun napojen väliin lisättiin, tarpeen mukaisesti, kunnes paukku kesti. Tulipalot olivat etenkin talvella hyvin yleisiä ja vaativat myös paljon uhreja. Marxilainen suunnitelmatalouskokeilu ei koskaan päässyt paperille raapustettua ideologiaansa pidemmälle ja NL n hajoaminen olikin vaan ajan kysymys. NL hajosi oikeastaan sisältäpäin, osin siksi, kun luvattua työläisen paratiisia ei näkynyt, vaan ne vaaleanpunaiset pilvilinnat pysyivät aina hallinnon puheista ja huimista 5 - vuotis tuotantoraporteista huolimatta jatkuvasti jossain horisontin takana. Kansa käytännössä väsyi huonolaatuiseen tavaraan, huonoon elintasoon ja jatkuvaan jonottamiseen. Puoluejohdon systemaattinen oman edun nojalla tehty kusetus oli tuomittu paljastumaan. Mm ssa eliitin Berioshka myymälät esimerkkinä ja valtion harjoittama valuuttasäännöstely. Aikoinaan -81 Ruplan virallinen kurssi oli muistaakseni jotain 6-7 mk. Kuitenkin pimeässä kaupassa 120 ruplaa sai sadalla markalla. Sama hajoamisen kohtalo on muuten edessä niillä federaatioilla, jotka pelkällä hallinnon mahtikäskyllä pakotetaan yhteiseen muottiin, keskushallinnon ikeen alle. Vapaaehtoinen liittovaltio toimii, kun kulttuuri, kieli ja edut LV n toiminnasta ovat kaikille yhteiset. Vrt. Saksa, USA, Sveitsi ( monikielinen alue ! )

Koko pandemian aikana on VN n taholta avoimeen tiedottamiseen kuitenkin panostettu paljon resursseja. Ao. ministerit + PM olivat usein isona parvena parrasvalojen loisteessa selittämässä mediassa pandemian suitsemiseen liittyviä toimia. Näin on ainakin pyritty antamaan kuva julkisuuteen avoimuudesta. Avoimuudesta huolimatta rajavalvonta petti VN n omista toimista huolimatta. Maskien ympärillä kuhisi omalaatuista jengiä ,rahaa poltettiin vastoin hankintalainsäädäntöä. Nyt sitten vielä tämä salailun paljastuminen. Loppupeleissä ei mitään salattavaa kansakuntaa koskevassa pandemian hoidossa pidä olla ja sen mainostetun avoimuuden tulee myös johtaa toimintaa kehittäviin jatkotoimiin.

Iltalehti 9/10 / linkki hämmästelee etusivun kirjoituksessaan, miksi VN ei anna ministeri Kiurun sähköposteja medialle ? Ottamatta nyt sen tarkemmin kantaa taisteluun viruksen leviämistä vastaan kummastuttaa Valtioneuvoston toiminta, joka sotii myös julkisuuslakia vastaan. Lain mukaan yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävien päätösten valmistelun tulee olla julkista tietoa. Laki on tärkeä, koska se palvelee päätösten avoimuusperiaatetta ja on asetettu estämään mm ssa mahdolliset epämääräiset koplaukset ja suhmuroinnit. On aivan selvää, että ministeri Kiurun emailit ovat olleet tehtyihin päätöksiin liittyviä. Töissä lähetetyt emailit kun normaalisti liittyvät olennaisesti oman avainalueen tehtäviin. Emailit ovat samalla dokumentteja tapahtuneista ja toimivat usein myös kokousmuistioina. Hallitus ilmoitti jo toukokuussa 2020, että päätöksenteon taustalla olevat taustatiedot ja laskelmat tulee julkistaa.

Sulla on asiat hienolla mallilla, ainakin noilta osin. Keskimäärin työpaikkamatkailu kuitenkin tuppaa olemaan aikaa vievää säätämistä. Etätyöskentely on tuohon vaivaan oiva lääke ja hermojen lisäksi siinä säästää myös rahaa.

NL n hajoamisen syistä on taitettu peistä paljon. Ei NL pelkkään talouden holtittomuuteen hajonnut, tai osaamattomaan toimintaansa, mutta ne huonon talouden hoidon seuraukset ajoivat NL n hallinnon kuilun partaalle. Miehitettyjen maiden itsenäistyminen antoi niskalaukauksen Sosialistiselle Neuvostoliitolle, joka noin ikäänkuin vaan hävisi kartalta osiensa irrotessa.

Puhutaan aika pitkälle samasta asiasta. Vertasit sosialistiseen NL oon. Vertaus oli sinänsä hyvä, mutta NL n Marxilaisen talousjärjestelmän heikkous ja onneton tuottavuus ( alhainen bkt ) ei mahdollistanut kilpailun kautta saatavaa tuottamaa etua. Heikko NL ei pysynyt kisassa mukana ja hajosi. NL n romahdus oli ensisijaisesti taloudellinen. Tavara ei mennyt kaupaksi, koska tuotannosta saatu varallisuus käytettiin turhan ja ylisuuren koneiston ja byrokraattisen toiminnan ylläpitämiseen, ei itse liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämiseen. Kansa ei tyytynyt enää yhden koon kumisaappaisiin, eikä valovirralla toimiviin perseen päristimiin. Maslovin tarvehierarkian mukaan kansalaiset halusivat yllättäen elintasoa. Asuntuotannossa tämä muuten huomattiin, Stalinkojen jälkeen tehtiin isommast Kruschowskat jne. Viimeinen niitti NL n romahdukselle oli Ronald Reaganin käynnistämä huiputus, avaruuden sota. Satu, joka syötettiin lusikalla NL n johdolle. Loppu on historiaa. Voisi summata. Kilpailu tappaa aina heikoimman. Hieman aiheesta : Yhteiskunnan rakenteiden nojautuessa puhtaasti verotuloihin tuoton maksimoimiseen tarvitaan sisäistä kilpailua. Virtaviivaistettu tuotannon ohjaus, materiaalihallinta ja tehokkuus takaavat paremmat palvelut, eli kysynnän, joka takaa menestymisen ja valtiolle elntärkeät verotulot. Kilpailu tuottaa myös parempia ja toimivampia palveluja, tuotteita ja ratkaisuja kansalaisten iloksi. Samalla myös ne olennaiset verotulot kasvavat. Yrityksissä lasketaan tilikausittain rahoitustarve ja otetaan tarvittaessa myös lainaa investointeihin. Ellei yrityksen taseet tuota kestä, eikä kauppa käy, niin tuottavuus sakkaa ja lafka menee nurin. Sama toimii myös pienessä maassa. On elettävä ’ suu säkkiä myöten ’ Eli Suomessa, kuten ei missään muussakaan pienessä maassa jatkuva velan otto ei kanna, ellei se maan oma tuotanto pysy kv kilpailussa mukana. Bulkin myyminen on maalle huono business, mutta omaleimaisuus myy. Mistä se suomalaisten tuotteistettava innovaativisuus sitten oikeasti löytyy ? Suomalaiset merkittävimmät keksinnnöt / IL linkki Edelliset innovaatiot tekivät monesta miljonäärejä ja kansalaiset saivat töitä ja parempaa elintasoa. Em toiminnan vaaliminen ja auttaminen kv markkinoille on kaikkien suomalaisten etu. Sitä sen luulis olevan myös idealistiselle punaviherhallitukselle. Verotuksen ja liiketoiminnan kiristyksellä ei hyvä heilu. Firmat voivat nopeasti vaihtaa pääkonttorin muualle. Joku toinen esim. Kiinassa, tai vaikka Saksassa tekee mielelläään samat tuotteet, mitä Suomen sisäisen huonon kilpailukyvyn seurauksena maasta ulosliputetaan. Jk. Aikoinaan olin osatoimittajan roolissa mukana projektissa, jossa vietiin suomalaista konepaja osaamista Kiinaan. Kauppa kävi hyvin, kunnes eräänä päivänä kiinalaiset olivat rakentameet samankaltaisen tuotteen mitä Suomesta ostettu. Luonnollisesti patenttia ja sopimusta oli tuossa Kiinan taholta rikottu, mutta ei riittävästi eikä riitelemisestä olisi muutenkaan ollut mitään hyötyä. Lisenssointi olisi ollut tuossa tilanteessa juristin mukaan ratkaisu, mutta sitä ehdotettiin liian myöhään. Hallituksen joutavat löpinät vihersiirtymästä tai toimivammasta hallinnosta voidaan Suomessa unohtaa kättelyssä. Nykyhallinto ei toimivana kaipaa keinotekoisia ja kalliita uudostuksia ja siinä vihersiirtymässä voidaan edetä muun maailman mukana ilman kalliiksi tulevaa etukenoa.