Jump to content
Juoksufoorumi.fi


r

Antti N

Jäsenet
  • Content Count

    192
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

143 Excellent

Contact Methods

  • Website URL
    www.mediapinta.fi/sivu/isbn/978-952-236-807-2

Profile Information

  • Gender
    Male
  • Asuinpaikka
    Mikkeli
  • Interests
    sinkku

    Trail Running World Championships 2017 Badia Prataglia Italy, 96:s

    Buff Trail Tour Finland 4:s 2014

Converted

  • Coopperi
    3900m (2010)
  • 10km
    kalevan kisat 9:s (2010)
  • Maraton
    HCM 2:s (2015)
  • Tavoite
    EM-, MM- ja olympiatasolla, kaikkea ei kerrota

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Ei se estä mutta jotkut juoksijanuoret oikeasti luulevat että se aitakävely kenties muutamilla pikapyrähdyksillä ja kilometrin hölkkä-kävely-verryttelyllä höystettynä on sitä harjoittelua ja juoksuharjoittelu "syö nopeuden". Välttämättä valmentajan sana ei siinä auta mitään vaikka muistuttaisi asiasta useita kertoja viikossa varsinkin jos kymmenen aikuista ja urheilua harrastavaa kaveria nuoren ympärillä on hokemassa päinvastaista viestiä. Tämmöistä on nykyään. Ei se ole onneksi nuorisoyleisurheilun koko kuva mutta jonkin verran on ja toisinaan varsin lahjakkaidenkin juoksijoiden kohdalla. Harmillisia ovat tapaukset joissa menee tuolla tavalla koska silloin 3000-3500 metrin cooperin juosseesta vähän yli kymppivuotiaasta ei tule ikinä 4000-4500 juoksijaa vaikka geneettiset edellytykset olisi olemassa. Eikä tule minkään muunkaan matkan juoksijaa aikuisten hyvälle kilpatasolle. Jos ei käy yhtään lenkillä. Pahinta että nuorten kohdalla tuollainen asenne - "henkinen mykoplasma - leviää kuin tartuntatauti ja se etteivät eri lajien valmentajat, liikunnanopettajat jne tee asialle riittävästi mitään. Sanoisin että jos Suomessa kaikilla junioreilla ja vanhemmilla olisi edes se asenne kestävyysjuoksun harjoitteluun mitä tällä foorumilla on niin tulokset olisivat yllättävänkin kovia ja paljon nykyistä laajemmalla rintamalla. Ei syy lamaan välttämättä löydy pokemoneista vaan kyllä tietty "löysyys" on melko vahvasti vaikuttamassa myös suomalaisen urheilukulttuurin sisällä. Sitä perustellaan aina että ilon kautta ja pitää olla kiva ja nuori itse päättää jne. Tavallaan totta ja siksi se niin vaarallinen perustelu onkin.
  2. Unettoman (liian myöhään iltakahvit) ohjeita 3500 cooperiin: - juoksua 40km viikossa - treeniä vähintään 250 tuntia vuodessa ja 5 tuntia viikossa - nopeus pitää olla 100m 14s ja 1000m alle 3 - kestävyys 10km reilusti alle 40min - kuntopiiriä kerran viikossa ja pari kertaa kuussa nopeusvoima esim 5 x 3-loikka, 5 x porrasjuoksu, 3 x 60m aidat - voimatreeni kerran viikossa pohjenousu 20 x 25kg ja penkille hyppelyä ilman painoja 2 minuuttia yhteen putkeen - kerran viikossa joku kovempi treeni 1-2 tuntia esim juoksua, suunnistusta tai hiihtoa "täysillä" n. puolen vuoden ajan joka viikko - säännöllistä kilpajuoksua 1-6km matkoilla - kannattaa kävellä ainakin 2-3km päivässä, enemmänkin - painoindeksi n. 20 Nuo ohjeet on miehille sekä pojille 15-16v ja siitä ylöspäin. Naiset, tytöt ja pikkupojat tarvitsee 3500 cooperiin kovempaa treeniä. Joku lahjakkuus voi päästä vähemmällä mutta sitten jos vetää 3900 tuolla treenillä niin suosittelen että etsii valmentajan mieluiten ulkomailta ja alkaa tähdätä ratakympin Suomen ennätykseen tuollaisella 5 vuoden projektilla Jos on painoindeksi reilusti yli tuon niin kävelemällä, hiihtämällä tai juoksemalla paino vähitellen kevyemmäksi. Ohjeet perustuu omiin kokemuksiin nuoruudesta. Tällä hetkellä olen 3500 kunnossa, hölkkään n. 40-50km viikossa, lisäksi vähän muuta ulkoilua, pari kertaa viikossa suunnistan ja pari kertaa viikossa yleisurheilua hyvin kevyellä intensiteetillä, siinä kaikki, omalla kohdalla 3800 nuorena vaati keskimäärin 60km viikossa mutta 3900 ylitys keskimäärin 120-140 ja kovimmat viikot yli 200, vuodessa 6000-7000 ja ennätysviikko 305, jokaisella meillä on rajamme, itse arvelen että cooper-kehitys tyssäsi kahdesta syystä: 1. en panostanut siihen vaan painopiste oli liiaksi maratonissa ja vieläkin pidemmissä matkoissa jota myös seurasi tietynlainen väsymys ja jumi, parhaimmillaan 2xcooper meni melkein samaa vauhtia kuin yksittäinen, vaikka en nyt noihin tuloksiin mikään erityisen hidas tyyppi ole (huipulle kyllä, siihen pitäis vetää 100m 12s tai alle, oma enkka 12.9, jumin ollessa pahimmillaan meni n. 14s, ei sitä ymmärtänyt haitaksi kun ei se aerobisella kynnyksellä edes haittaa), 2. välillä olin päästänyt kunnon rappeutumaan, nuorena sitä oli vielä kaikin puolin luontaisesti kunnossa, kimmoisuus yms Juoksu kestää vain 12min joten ei siihen mitään ultrajuoksutreeniä tarvita. Toisaalta pitää mennä 3.5 kilometriä joten on selvää ettei pikajuoksuharjoittelulla pärjää.
  3. Niin nyt puhun siis itsestäni. Tosin en minäkään mene ensimmäisenä pubiin jos matkustan johonkin. Kun en välttämättä tai todennäköisesti mene lainkaan. Tarkoitan että jos joutuisin muuttamaan / asettumaan johonkin asumaan esim työn, perheen, opiskelun tai vaikka urheilun takia siksi ettei muita vaihtoehtoja oikeastaan ole niin todennäköisyys ratketa ryyppäämään olisi n. 1000 kertaa suurempi kuin nyt on. Sillä ei ole mitään tekemistä tuopillisen olutta kanssa. En nyt hirveästi tarvitse tuopillisia tai oikeastaan koskaan (ainostaan hyvin valikoidussa seurassa) mutta ei minulla ole niitä vastaankaan. Ne eivät altista itseäni alkoholistiselle käytökselle. Todennäköisesti ahdistus sen vuoksi että on väärässä paikassa ja joutuu vaan olemaan saattaisi altistaa. Kaikki tuntuisi turhalta. Ja omalta kohdaltanikin puhun vain siitä miten koen asian juuri nyt. En välttämättä ajattele näin tulevaisuudessa enkä suoraan sanottuna edes jaksa ajatella miten olisin kokenut asian 5, 10 tai 20 vuotta sitten. Lyhyesti sanottuna en kestäisi katsella viikosta tai kuukaudesta toiseen nykyaikaista länsimaista kaupunkiympäristöä selvin päin. Ehkä sikäli tuo "ensimmäisenä iltana" tai "heti" on vähän liioittelua tai turha kärjistys... Baltsun analyysi on kuitenkin hyvä. Tosin minuun se ei sovi niiltä osin että itselleni alkoholismi ja juokseminen ovat jokseenkin vastakkaisia asioita joita ei todellakaan harrasteta vuorotellen tai yhtäaikaa. Myöskään en ole itäsuomalaista perimää geneettisesti kuin 75% se neljäsosa on ihan skandinaavista "rotua". Mutta tunnen kyllä niin paljon kaikenlaisia ihmisiä täältä että voin jopa ihan vakavalla naamalla sanoa tuon pitävän jossain määrin paikkaansa. Ja esim tuo käsitys itäsuomalaisesta alkoholinkäytöstä noinhan se juuri menee. Humalahakuista. Toki itse olen varsin pitkänkin prosessin tuloksena oppinut ymmärtämään ettei se ole välttämättä hirveän viisasta eikä terveellistä eikä minun tarvitse noudattaa tätä tapakäyttäytymistä. Lähinnä vaan arvelen että epämukavassa tilanteessa vieraassa ympäristössä saattaisin hyvinkin helposti sortua siihen uudestaan. Toisaalta tiedän myös ihmisiä jotka ovat muuttaneet täältä pois syystä että pääkaupunkiseudulla tai vaikkapa Hämeessä voi elää sivistyneemmin - olettaen toki että on perheellinen, hyvin koulutettu, vahvasti työuralla kiinni jne. Esim käytännössä kaikki lapsuuden ja nuoruuden kaverini ovat toimineet näin. Toisaalta tänne on tullut paljon muuttajia ja paluumuuttajia joilla on länsisuomalaiset ja länsimaiset tavat. Etelä-Savossakin alkoholinkulutus on ymmärtääkseni laskenut, yhdessä vaiheessa oltiin Suomen kärjessä ja kesäaikaan ylivoimaisia ykkösiä tuossa urheilulajissa. Tosiaan nämä eivät liity keskustelun ketjun henkilöön mitenkään, vastasin vain kommentteihin. Minulla ei ole tapana analysoida itselleni käytännössä melko tuntemattomien henkilöiden elämäntapoja joista ei ole edes mitään tietoa. Toki yleistää voi että huippujuoksijan tai sellaiseksi aikovan alkoholinkulutus on pääosin hyvin niukkaa jopa olematonta että ei tosiaankaan sinne pubiin tule ensimmäiseksi mieleen mennä. Kuten ei itsellänikään kilpailumatkalla missään vaikka olenkin kuntoilija. Kyllä sitä urheiluun ensisijaisesti keskittyy....
  4. Jos nyt oikein olen ymmärtänyt niin ulkomaille muuton perimmäinen motiivi on nimenomaan juoksutreeni tai kenties joku sitäkin tärkeämpi syy ei kiusaamisen pakeneminen. Ulkomailla harjoittelu on samaa harmaan alueen toimintaa kuin mennä hyppäämään pituustulos korkeaan ilmanalaan, käyttää urheilusuorituksessa sallittuja määriä avaavia astmalääkkeitä tai vaikkapa juoksettaa maaottelukympillä vain 29 vuotta maassa asuneita maahanmuuttajia Suomen kaatamiseksi. Näkökulma ei ole terapeuttinen- vaan hyötynäkökulma. Itsehän suhtautudun ulkomailla treenaamiseen pitkin hampain koska ei Pekka Päivärinta mennyt eikä iso osa kenialaisista tai etiopialaisista juoksijoista mene ulkomaille treenaamaan. Hyötyä tulokseen en sinänsä kiistä. Hyötyä voi olla niin monesta asiasta aina huulipunan tai hammaslangan merkistä lähtien. Mutta on myös eettinen näkökulma nykyajan urheilussa. Makeudessaan ylivertainen on ME-tulos jonka perusta on kokonaan tehty itäsuomalaisen maaseudun vyötäröhangessa otsalampun valossa jäätiköllä ja lumisohjossa liukastellen. Parasta olisi jos treenit raportoitaisiin kaikki tänne juoksufoorumin keskusteluun. Ja olen muuten tosissani. En nyt ehkä niin kauhean vakavissani mutta tosissani kuitenkin. Se olisi hienoa ja löisi kaikki ällikällä. Toki jokainen tyylillään. Toisen unelma voi olla toisen pakkopulla ja päinvastoin. Allekirjoittaneelle esim olisi täysin outo ajatus asua jossain muualla kuin Saimaan rannalla. Ulkomaille tai pääkaupunkiseudulle jos joutuisin muuttamaan niin juoksu vaihtuisi oluttuoppiin jo samana iltana. Todennäköisesti lopullisesti. Eri asia on käydä jossain. Se on ihan virkistävää toisinaan. Ainut mitä olen harkinnut on Ward Coloradossa mutta mitä enemmän asiaa mietin sitä turhemmalta sekin tuntuu. Täällä on 150km säteellä missä vaan vastaavia kyliä joissa pääsisi paljon helpommalla ja paksumpi ilmanala enemmän saa juostessa happea.
  5. Keskimatkalla olisin ollut sijalla 58-61 jos olisin jostain syystä päässyt finaaliin ilman karsintaa. Osallistujia 60. Pöljänä päivänä suht virheettömällä suorituksella 58:s ehkä n. 11 sekuntia oman seuran Jukolan ykkösjoukkueen miehen edellä (olivat hiidenkivellä) ajalla 52.59 mutta helpostikin varttitunnin jäljessä ja keskivertosuorituksella tunnin pintaan (Lundanes 34 minuuttia). Pitkällä matkalla 69:s jos olisin malttanut mennä hallittua vauhtia ja tehdä reitinvalinnat huolella jne. Maaliintulijoita 76. Aikaa olisi mennyt 2.30.25. Oli läpijuoksuja miten paljon tahansa niin se mitä läpijuoksujen välillä on näytti keskimatkalla varsin vaativalta enkä nyt lähtisi kauheasti vähättelemään pitkää matkaakaan vaikka siinä muutamia tiekiertoja tarjottiinkin jotka mielestäni helpottavat keskinkertaisen suunnistajan urakkaa huomattavasti. Kyllä nuo kaikki ovat oman maansa huippuja ja yli puolet osallistujista huippuja ihan pohjoismaisestakin näkökulmasta. Esim Leonid Novikov 46:s pitkällä matkalla 26 minuuttia kärkeen tai sprintti MM-mitalisti Tim Robertson 39:s keskimatkalla 8 minuuttia kärkeen niin aika vaikea on ainakaan allekirjoittaneen itselleen valehdella että tuollaisille sijoituksille pääsisi. Vaikka sileän juoksukunto jopa nykyisessä surkeassa kunnossa (cooper 3500) riittäisi 40 joukkoon ja lippukin halutessaan löytää tiensä luokseni ihan ok. Mutta se on niin eri asia juosta jotain cooperia tai suunnistaa kuntorasteja kuin suunnistuksen MM kilpailut. Arvelisin että 90% katsojista luulee pärjäävänsä niissä paremmin kuin mitä oikeasti pärjäisi...
  6. Olet huomioinut että pitkässä suorituksessa kisatilanteessa tuppaa syke olemaan korkeammalla kuin esim kympin kevyellä lenkillä? Voihan se toki olla yksilöllistäkin. Itselläni 80% maksimista on Karvosen kaavalla 152 ja "0-kaavalla" 144. Juoksen tälläkin hetkellä huonossa kunnossa 3.55-4.05/km tuolla keskisykkeellä joka olisi 100km 6.30-6.50, no ei se kyllä ole, olen treenannut niin vähän. Ehkäpä 85km voisi nykykunnossa mennä tuohon aikaan jos kävelisi välillä. Mutta viittasinkin näihin 100 kilometrin juoksijoihin. Heillä se voi samalla sykkeellä olla erittäin toimiva testi, oli prosentit mitkä tahansa. Pitää vielä muistaa sekin että sinulla kisamatkat on selvästi pidempiä kuin tuo 100k. Tänään juoksin 5km lenkin jossa viimeinen kilometri oli 4.12 sykkeellä 126 (61-70%) ja viimeiset 3km vauhdilla 4.25/km sykkeellä 123 (60-69%), koko lenkki 4.55/km sykkeellä 117 (55-65%). Tuosta voisi varmaankin päätellä että 10km menisi tällä hetkellä 42-49 minuuttia tuolla 70% vauhdilla riippuen nyt tosiaankin siitä millä kaavalla se 70% lasketaan ja varmaan vähän muustakin. Tuostahan saisikin hyvän testijuoksun josta voi päätellä maratonkunnon. Kertoo 70% vauhdilla juostun 10km lenkin ajan neljällä niin siinä on sopiva maratonaika jota lähteä tavoittelemaan. Esim itsellä olisi 2.48 - 3.16 tällä hetkellä hyvä tavo jos lähtisi maratonille tuuria kokeilemaan.
  7. En ota urheiluvammoihin kantaa kun itsellä ei ole koskaan ollut tuon tyyppisiä (juoksusta johtuva rasitus, suunnistuksessa ja polkujuoksussakin olen vähän kaatunut ja kolhinut mutten pahasti). 100 000 kilometriä mittarissa. Tämä on valmentajana hyvin hankalaa kun joka toinen tulee jossain vaiheessa valittamaan vaivaa. Tiedän toki teoriassa asioita mutta kun ei (onneksi) ole omakohtaista kokemusta niin ei sitä osaa eläytyä. Penikkataudin aikoinaan korjasin ice powerilla ja lisäämällä määrää... Johanna lienee käynyt paljonkin salilla. Camillasta en tiedä. Luulisi että on. Eiköhän kaikki ole nykyiset "kotimaan huiput". Entiset välttämättä eivät. Mutta olin katsomassa lauantain estejuoksua ja kiinnitin huomiota miten tulee niin lähelle estettä. En nyt voimatasoa kauheasti ajatellut. Erikssonilla se oli heikko mutta siinä taas pääosin olen nähnyt vain telkkarista joten paha mennä sanomaan. Estejuoksussa sinänsä ei välttämättä riitä vaikka olisi hyvä aitomaan jos kestävyys on lajiin riittämätön mutta kyllähän suomalaisilla kärkipään pitkän matkan juoksijoilla kestävyys riittää ihan hyvin 8-11 minuutin juoksuun sekä naisilla että miehillä. Kimmoisuudessa voi olla osalla puutteitta vrt esim afrikkalaiset jotka puutteellisella aitatekniikalla mutta hyvällä kimmoisuudella ja rytmitajulla liukenevat eurooppalaisilta. Mutta tässä kohtaa mielestäni Camilla oli lauantain finaalin parhaasta päästä. Sen verran näki ilman että olisi varta vasten edes katsonut.
  8. Tarkoittaa sykettä 125-140 riippuen laskeeko karvosen vai ei-karvosen kaavalla. Nykyään 43-47 minuuttia ja silloin kun olin jossain kunnossa 38-43 minuuttia. Maratonin kisakunnosta kertoo kyllä sikäli paljon että nykyään olen n. 3 tunnin kunnossa ja tuon jälkimmäisen esimerkin aikaan nopealla reitillä lähemmäs 2½ tuntia. Toki mitä lyhyempi matka ja kovempi vauhti sitä heikommin verrainnollinen. Voisin kuvitella että johonkin 100km juoksuun tuo kertoo aivan täysin missä kunnossa on - samalla yksilöllä, jolta löytyy edes jonkinmoinen harjoitustausta kyseiseen lajiin.
  9. Se on kyllä nyt nähty että Joonas Rinteen vauhti nimenomaan kiihtyy. Vuosi toisensa jälkeen Kalevan kisoissa erittäin hyvin. Joskus olisi kiva nähdä semmoinen Kalevan kisojen tonnivitonen missä vauhti vaikka vähän hyytyisi siksi koska se on ollut alussa rohkea ja kova. Uskon että Rinteellä ja muillakin olisi tähän potentiaalia.
  10. Jonkun verran kiihtyi mutta alkuvauhti oli ehkä turhan löysä. Täytyy myöntää että vähän harmitti kun varta vasten Raitasen takia raahauduin Lappeenrantaan niin päätti sitten vetää vk-treenin n. 25 sekuntia ennätyksestään. Tuolla tavalla ei saada Kalevan kisojen yleisömäärää nousuun. Toki minua on jo valistettu että viikon päästä on jotkut tärkeät kisat Puolassa (?) johon pitää säästellä. Toivottavasti jatkossa löydettäisiin Raitaselle vähän vastusta kotimaastakin. Jos vaikka joku foorumilaisista alkaisi valmentaa jotain lupaavaa poikaa?
  11. Jep. Itse olen piirin valmentaja ja toki juoksuaskeleen kehittäminen kuuluu ohjelmaan oikeastaan jo ihan "ylhäältä" tulleesta suosituksesta. Suunnistus on hyvä laji ja onnistuu myös nappulatossuilla. Pelkästään tähtikuvioiden perusteella eteneminenkin voisi teoriassa olla mahdollista jos energiatasot on kohdallaan. Kaunista katsottavaa oli perjantain juoksu. Mutta jos vetää 31.40 ja risat kuten vuonna 2016 niin ei sekään ole voinut olla pielessä.
  12. Mikä on hyvä kympin kunto? Jos tarkoitat etteivät kyseiset juoksijat jaksa juosta kymppiä oman potentiaalinsa edellyttämällä tavalla niin olen eri mieltä. Katsoin kympin telkkarista ja totesin että jaksaminen on hyvä kaikilla naisten 10km mitalisteilla. Haaste on pääseminen. Jos joku ei tiedä mikä jaksamisen ja pääsemisen ero niin suosittelen tutustumaan Harri Kirvesniemen valmentajan uusimpaan teokseen jossa hän avaa nämä käsitteet. Jaksaminen kuitenkin vaatii hyvää peruskuntoa. Pääsemiseen tarvitaan nopeutta, maksimaalista hapenottoa jne. Jos taas hyvä kympin kunto on jokin tulos niin se lienee lähinnä mielipidekysymys mikä tuo tulos on. Minusta hyvä kympin kunto on alle 33 minuuttia nuorilla miehillä ja alle 37 minuuttia naisilla nykyisillä mondoradoilla jotka ovat minuutin nopeampia kuin Emil Zatopekin aikaan. Jos taas on tarkoitus vähätellä suomalaisen kestävyysjuoksun tasoa niin vähätellään sitten rehellisesti ja kunnolla niin että siitä on edes jotain hyötyä. "Piirintason löysä vähättely" on näissä asioissa nimittäin turhaa jos halutaan kehitystä suomalaiseen juoksu-urheiluun negaation kautta. Fysiikalla on tietyt lait mutta vähättelyn rajat sijaitsevat ihmisen mielessä ja ne ovat lähes rajattomat. Hyväkuntoinen kympin juoksija mies juoksee nykypäivänä kympin alle 27 minuutin ja nainen alle 30 minuutin. Se oli yli 40 vuotta sitten kun alle 28 ja alle 32 olivat jotain tulosrajoja tuossa asiassa. Edit: Toki jos otetaan asiaan keskustelijoille niin rakas suomalaisen kestävyysjuoksun näkökulma niin mielestäni ainakin Suomen kaikkien aikojen tilaston 53 ensimmäistä miestä (29 minuutin alittajat) sekä Annemari Sandell, Johanna Peiponen ja Päivi Tikkanen (32 minuutin alittajat) ovat ennätyksillään sen tason juoksijoita että meidän tavallisten tökkijöiden olisi jokaisen syytä vain kunnioittaa. Koska emme itse tule koskaan pääsemään lähellekään näitä tuloksia edes unissamme. Herää kysymys miten meillä voi olla kuitenkin selvästi parempaa tietoa esimerkiksi oikeasta juoksuaskeleesta kuin näillä oikeilla juoksijoilla? Valmentajana vastaukseni on lyhyt: Ei mitenkään.
  13. Tai sitten vastauksia jotka pysyvät tarkalleen ottaen asiassa ilman omia kenties vinoon meneviä vilkkaan mielikuvituksen värittämiä tulkintoja.
  14. Tasan 83 vuotta sitten Suomi otti Berliinin olympiakisoissa kolmoisvoiton 10 000 metrin ratajuoksussa. Se kolmikko olisi ollut eilen kolme kärjessä Lappeenrannassa. Asiantuntijat ovat arvioineet että Salmisen voittoaika murskalla vastaisi 29.30 mondolla. Maailmalla on menty kympin juoksussa 3 minuuttia eteenpäin 83 vuodessa ja Suomessa sen sijaan taannuttu jonkin verran absoluuttisessa kympin tuloksessa. Ainakin eilisen tulosten perusteella. Toki Vattulainen viime vuonna juoksi alle 29 mikä on mielestäni korkeatasoinen aika yhä tänä päivänä. Hyvinkin ymmärrän tuollaisten 10-15-vuotiaiden nuorten juoksijoiden valmentajana ettei tämä tilanne itsessään innosta tavoittelemaan kympin maailmanmestaruutta. Ei ole esikuvia. Ongelma on siinä että harjoittelu maailman huipulle tulisi aloittaa viimeistään n. 12-vuotiaana (tämä on siis vain minun mielipiteeni valmentajana mutta kanssani ei kannata alkaa vääntää eikä perustella asiasta siinä tuhlaa vain omaa aikaansa vaikka olisi eri mieltä koska mielipiteeni ei muutu yhtään mitenkään ja olen kuitenkin täysin perillä kaikkien suomalaisten 10km arvokisamitalistien V-linjan miesten ja muidenkin lapsuuden ja nuoruuden treeni- ja kilpailuhistoriasta esim siitä miten Martti Vainio "aloitti" vasta täysi-ikäisenä jne ja ymmärrän itse hyvin miten tulee perusteluja pohjakunnon rakentamisesta tms, siitä huolimatta pysyn kannassani) mutta kuten hyvin tiedämme useimmat 12-vuotiaat varsinkin pojat ovat tuossa iässä vielä melko lapsellisia konkreettisen tason ajattelijoita => tarvitsisivat saman tyyppisiä käytännön idoleita kuin mitä on vaikkapa jääkiekossa todella paljon. Topi Raitasta ihaillaan, hän lienee ainut varsinainen esikuva tällä hetkellä junioreille nylkyttelyssä Suomessa. Ja häneltä myös odotetaan valtavan paljon, Euroopan mestaruutta, ehkä jopa olympiavoittoja. Tein pari vuotta sitten galluppia valmentamani ryhmän tuolloin n. 10-13v ikäisillä tytöillä joita oli kymmenkunta joista vähintään puolet oli piirin kisojen maastojuoksun sijoilla 1-5 kyselin juoksijoista Lasse Virenin tiesi jokainen, Paavo Nurmikin tunnettiin, joku jopa Hannes Kolehmaisen, Alisa Vainion ehkä kolme.... Mikä voi olla vaikea käsittää keski-ikäisen äijän näkökulmasta mutta niin se vaan on... 😅 Mielestäni tuo kertoo kaiken siitä mitä suomalainen pohjimmiltaan tahtoo ja arvostaa kestävyysjuoksussa, olipa sitten suurten ikäluokkien edustaja tai 2010-luvulla syntynyt nuori. Kollektiivinen alitajunta jota toki nykyajan trendit ja naistenlehdet ja muut pyrkivät sotkemaan. Ei se nyt se YLE siinä välttämättä ole pahin "peikko", se vaan toteuttaa tiettyä tehtävää. Onkin todella vaikea sanoa auttaisiko Kalevan kisojen miesten kympin televisiointi tässä vai pahentaisiko se itse asiassa tilannetta. Sen nyt tiedämme että treenaaminen saattaisi auttaa parhaiten tulostason nousuun ja tämähän pätee kaikissa muissakin yleisurheilulajeissa kuin kympin juoksussa.
  15. Sanoisin että vastaa hyvinkin lähelle 34 minuutin alitusta ratakympillä. Ehkä sekunnin verran alle.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy