Jump to content
Juoksufoorumi.fi

OlliL

Jäsenet
  • Content Count

    2 492
  • Liittyi

  • Last visited

  • Days Won

    5

OlliL last won the day on October 5

OlliL had the most liked content!

Community Reputation

1 506 Excellent

Recent Profile Visitors

3 976 profile views
  1. Tässä aiheeseen liittyvä dokumentti YLE Areenassa. Huume-Suomen historia. Jakso 2: Sotasisua pillereistä
  2. OlliL

    New Balance Vazee Pace

    Mulla näköjään Vazee Pace v1:t myös Made in China.
  3. OlliL

    New Balance Vazee Pace

    New Balance Strobe. Saattaa olla jo poistomyynnissä. Yhden maratonin juoksin niillä vuosi sitten. Hieman kevyemmät ja kiertolöysemmät kuin Vazee Pacet. Mukavat neutraalit tossut vähän reippaampaankin menoon.
  4. OlliL

    Tuusula Trail Run 28.10.2018

    Mulla kävi samalla tavalla pari vuotta sitten.
  5. OlliL

    Tuusula Trail Run 28.10.2018

    Tuusula Trail Run su 28.10.2018 klo 11 alkaen. Sarjoina Pojat/tytöt alle 16 v 5 km Miehet/naiset 10,5 km Miehet/naiset 21 km www-sivut Reittikartta Tapahtuma on järjestetty kolme kertaa vuodesta 2014 lähtien ja viime vuonna sitä ei järjestetty ollenkaan. Se on itseänikin kiinnostanut, mutta aikaisemmin olen ollut kisan aikaan telakalla, ylimenokaudella tai johonkin muuhun kisaan osallistumassa. Nyt kisakauteni alkoi Kolilla ja voisi jatkua Tuusulassa. Ehkä kiusaan itseäni reilulla kympin matkalla. Alkuperäisen reitin olen juossut itsekseni ja ei tuo nykyinenkään taida siitä paljoa poiketa. Alustana on teknisesti helppoa polkua ja korkeuseroja on hyvin vähän, joten tämä on myös erinomainen tapahtuma polkujuoksuun tutustumiseen. Sukat voivat kastua yhden suon ylityksessä.
  6. OlliL

    NUTS Ylläs-Pallas 12-13.7.2019

    Saa nähdä onko mukana vielä ensi vuoden jälkeen, jos muut matkat vetävät riittävästi väkeä. On tuo 55 km tällä hetkellä täysin irrallinen tapahtuma. 37 km yli 1000 m nousulla tarjoaa sekin mukavasti haastetta reippaasti juostuna.
  7. Kyllä voi kuljettaa käsimatkatavaroissa. Ne pitää laittaa läpinäkyvään muovipussiin kuten muutkin nestemäiset tuotteet.
  8. Niin johtuiko tuo seinään juokseminen jalkojen vai energian loppumisesta? Periaatteessa molempien olisi luullut riittävän, mutta joskus nämä jää mysteeriksi. Jossain kynnysten puolivälissä pitäisi kuntoilijoiden selviytyä maratonista, mutta riippuuhan se myös treeneistä eli onko tullut tarpeeksi iskukestävyyttä ja vauhtikestävyyttä. Pari vuotta sitten itseltä loppui käsittämättömästi jalat maratonilla ekan puolikkaan jälkeen, vaikka vauhti oli mielestäni tosi helppoa siihen saakka ja geelejä upposi ongelmitta suunnitelman mukaan. Tuloksena miehekäs 15 minuutin positiivinen splitti jälkimmäiselle puolikkaalle. Jalkojen loppumista edelsi suunnitelmaa kovempi kymppi, mutta tärkeimmäksi syyksi olen arvellut riittämättömiä juoksukilsoja treenattuani maratonille muutaman kuukauden kestäneen juoksutelakan jälkeen.
  9. OlliL

    Buff trail tour 2019 uudisukset

    Kyllähän tuo on rasittavuudeltaan äärimmäisen kova sarja ja tähän mennessä se on suosinut tyyppejä, joilta löytyy kovaa kestävyyttä sekä hyvää palautumiskykyä. Viime vuodet sarjaa hallinneelta Henri Ansiolta löytyy molempia ja vasta tänä vuonna valtikkaa päästiin ensi kertaa kunnolla horjuttamaan. Ansion hallintaa ja palautumista on varmasti auttanut se, että hän on joutunut todella tiukille vain harvoissa kisoissa. Kisamatkoja lyhentämällä saadaan ehkä kilpailua kärjessä tiivistettyä ja sarjan kiinnostavuutta lisättyä. Nythän noita kisoja kiertää hyvin paljon samat tutut naamat. Kisamatkat ovat olleet turhan pitkiä esimerkiksi kovimpien aktiivisuunnistajien houkuttelemiseksi ja ovat ne toki pitkiä edelleen. Iso loikkaus uudelle alustalle ne ovat olleet varmasti myös monelle maantiejuoksijoille. Tapahtumat sinänsä ovat erinomaisia. Itselläni on kokemusta viidestä sarjaan kuuluvasta tapahtumasta. Sarjan ensimmäisenä vuonna yritin sen läpäisyä, mutta kausi keskeytyi silloin rasitusvammaan ja sen jälkeen en ole enää koko kiertueesta innostunut. Tuskin olisin muutenkaan palautunut kisoista riittävästi läpäistäkseni kisat itseäni tyydyttävällä tavalla. Toki osan kisoista voisi retkeillä rennosti läpi, mutta sitä voi harrastaa myös ilman numerolappua. Johonkin kisaan osallistuminen ei ole ollut itselleni mikään itseisarvo, vaikka joskus on itselläkin näitä retkeilykisoja ollut. Ja voihan harrastelija osallistua kaikille itseä eniten kiinnostaville kisamatkoille, jos menestys jollain kiertueella on kuitenkin merkityksetön asia. Uudistuksena ikäsarjat voisi ehkä motivoida tällaisen keski-ikäisen kuntoilijan osallistumaan useampaan kuin yhteen sarjan tapahtumaan vuodessa.
  10. OlliL

    Vaarojen maraton 2018

    Tuossa vielä tunnelmia lauantailta YLE:n Urheiluruudussa alkaen kohdasta 20.46.
  11. OlliL

    Vaarojen maraton 2018

    Tässä junassa istuessa ehtii hyvin kirjoitella tuoreimmat kisatuntemukset. Omana matkana maraton, jossa kului aikaa 5:14:43. Reitti oli kyllä brutaalissa kunnossa ja on ehdottomasti kovin kaikista Suomen isoimpien polkukisojen reiteistä. Kärjen vauhti on aivan käsittämätöntä. Tulevaan kisatunnelmaan pääsi mukavasti menomatkalla perjantaina, kun matkalla pohjoiseen lumi peitti maan jo Joensuun ja Kontiolahden rajalla. Nastakengät olisivat voineet olla ihan hyvä vaihtoehto kisakengiksi, jos olisivat mukana olleet. Muuten pukeutumisessa ei ollut mitään epäselvää, kun lämpötilaennusteiden mukaan varusteiksi valikoituivat pitkät sukat, shortsit, pitkä- ja lyhythihainen paita sekä ohuet juoksukäsineet ja -pipo. Kenkinä La Sportiva Helios SR:t, joiden mutapidossa ei muuten ole kehumista. Oma kuntopohjani kisaan oli melkoisen ohut, sillä juoksua tälle vuodelle on tullut vasta n. 1500 km. Yli 70 km juoksuviikkoja tänä vuonna ainoastaan kaksi kappaletta ja ainoa yli 10 km VK-suoritus on Jukolan viestin ankkuriosuus. Syyskuussa tuli sentään aerobista liikuntaa yli 50 h, joten peruskunto on kuitenkin jonkinlaisella tasolla. Oma kisataktiikkani oli lähteä juoksemaan rentoa vauhtia suunnilleen alakynnyksen tuntumassa, jota voisi pitää myös sopivana ultravauhtina. Hengästyttää saisi ainoastaan ylämäissä. Valitsin omaksi lähtöryhmäkseni toisen lähtöryhmän, joka oli tarkoitettu loppuaikaa 5-6 h tavoitteleville juoksijoille. Ensimmäinen lähtöryhmä oli tarkoitettu alle 5 h loppuaikaan tähtääville kisaajille. Hieman haaveilin 5 h alituksesta, mutta en halunnut ensimmäiseen starttiin, jossa oma vauhti olisi saattanut kiihtyä sopivassa peesissä suunniteltua kovemmaksi. Lähdön aikaan lämpötila oli 3-4 astetta plussan puolella, tiheä sumu peitti Kolin vaarat ja aurinko pilkisteli välillä sumupilven raoista. Tuuli oli yllättävän kova, mutta sillä ei ole reitillä mitään merkitystä, kun se kulkee pääosin metsän siimeksessä. Suurin osa edellisenä päivänä sataneesta lumesta oli sulanut yön aikana ja polut olivat melkoisen kosteassa ja pehmeässä kunnossa. Startissa menin eturiviin ja taisin lähteä lähtösuoralle kakkosena. Parinsadan metrin jälkeen otin ykköspaikan ja kukaan kakkosryhmäläinen ei tullut sen jälkeen ohi koko kisan aikana. Vauhti oli maltillinen ja pidin tuntuman helppona heti startista lähtien. Suuri osa ykkösryhmäläisistä oli arvioinut oman kuntonsa optimistisesti tai eivät vain välittäneet jaosta tavoiteaikojen mukaan, sillä ensimmäisiä ykkösryhmäläisiä alkoi tulla selkä edellä vastaan jo muutaman kilometrin jälkeen. Keskeyttämään joutunut Nordmanin Eetu nousi juuri raatotaksin kyytiin, kun ohitin hänet 6 km juoksun jälkeen. Ekalla kympillä ohitin varmaan ainakin parikymmentä ykkösryhmäläistä. Oma juoksu kulki rennosti ilman mitään ongelmia. Loivat ylämäet kevyttä hölkkää ja jyrkimmät kävellen. Alamäissä niin kovaa kuin rennosti pystyi ja uskallus riitti. Polut olivat todella mutaisia ja kivet liukkaita, mutta tekninen alusta ei tuottanut varsinaista ongelmaa eli säännölliset Nuuksion lenkit olivat tuottaneet jotain tulosta. Skarppina joutui kyllä olemaan koko ajan ja yllättävästi en kaatunut kertaakaan kisan aikana. No kerran astuin yhden pitkoksen vieressä olleeseen lätäkköön, jossa pohja olikin niin syvällä, että jouduin ottamaan pitkokset käsillä vastaan. Ennen Kiviniemeä ohitin myös perusmatkalla olleet seurakaverit Lauran, Jennin ja Elwoodin. Oma juoksu edelleen todella mukavantuntuista. Koko ajan sai pitää juuri itselle sopivaa vauhtia, kun varsinaisia kilpakumppaneita ei ollut matkan varrella. Yritin tsempata kaikkia ohittamiani juoksijoita ja muutama sana tuli vaihdettua useamman kisaajan kanssa. Vähän ennen Kiviniemeä ohitin yhden nuoren miehen, jonka kanssa taivalsimme myöhemmin yhdessä välin 20-30 km. Kiviniemen huollossa vähän vettä toiseen juomapulloon. Nestettä ei paljoa kulunut kisan aikana, olisiko korkeintaan 1,5 litraa mennyt. Geelejä otin puolen tunnin välein. Kaksi kertaa venytin välin kolmeen varttiin, kun kyljessä tuntui pientä nipistelyä. Kiviniemen jälkeen aikaisemmmin ohittamani nuori mies tuli peesiini ja ainoan kerran kisan aikana matkasin yhdessä samanvauhtisen juoksijan kanssa. Jossain kahdenkympin kohdilla ohitin ylämäessä perusmatkalla olleen kaksikon Juvala-Lahtela. Markuksen kanssa vaihdoin muutaman sanan. 21 km jälkeen ohitseni tuli 65 km matkalla kisannut kolmikko Simpanen-Rannankari-Mikkola. Pakko mainita, että edellisellä Nuuksio Classicillani voitin niukasti kaksikon Rannankari-Mikkola. Hienosti on heillä ollut kuntokäyrä nouseva sen jälkeen. Ultrakolmikko eteni lähes itselle sopivaa, mutta ehkä pienen napsun liian reipasta vauhtia. Pian tuli vastaan vmaksin rouva, jonka kanssa myös nopea kuulumisten vaihto. Peesissä seuranneen kaverin kanssa myös jutustelua eli vauhti ei ollut itselle ainakaan liian kovaa. Hieman kyllä harmitti, jos tässä joutuisi vielä kisaamaan nuoren miehen kanssa ja poistumaan mukavuusalueelta. Ryläys tuli ja Ryläys meni. Onhan siellä vähän hankalia polkuja sekä jyrkkiä mäkiä, mutta ei nuo mitenkään dramaattiselta tuntuneet. Ryläyksen jälkeen alamäessä pistin silmään sellaisen rallatteluvaihteen, että peesikaveri hävisi näkyvistä ja näin hänet seuraavan kerran vasta maalissa. Oli kuulemma juossut seinään siinä kolmenkympin kohdilla. Omat jalat edelleen todella hyvät ja Ryläyksen jälkeen tiellä jälleen ohitukset parista ykkösryhmäläisestä. Toisessa huollossa en täyttänyt pulloja, mutta join mukillisen urheilujuomaa. Ehkä jossain 35 km kohdilla alkoi tuntua, että etureisien päivätyö on tullut pian tehtyä ja 37 km jälkeen kaikkien alamäkien juokseminen teki todella kipeää. Ylämäissä ei mitään ongelmaa. Yhdessä nousussa tsemppasin kaveria, joka istui polun vieressä ja vastasi venäjäksi. Nousun jälkeen todella pitkä lasku, jossa suoraa ja helppoa polkua, mutta oma vauhti jossain kutosen ja seiskan välillä. Ennen neljääkymppiä ohitseni tuli ensimmäisen kerran maratoonareita, jotka olivat tosin jo kerran ohittamiani kavereita. Olisiko heitä ollut 4-5 miestä. Ohitseni tuli myös aikaisemmin istuen voimia keräillyt venäläinen kaveri. Alamäkien juokseminen oli nyt itsellä niin surkeaa, että en pystynyt vastaamaan niissä ollenkaan muiden juoksijoiden vauhtiin. Matkaa maaliin oli onneksi vähän. Toista se olisi jollain 130 km kisaajalla kisan puolivälissä. Ohitse menneet suomalaiset hävisivät näkyvistä, mutta näköyhteys venäläiseen pysyi koko ajan. Laskussa Kolin Alamajalle venäläinen venytti eroa itseeni. Alamajalla oli selvää, että 5 h alitusta ei tänään tulisi, mutta mitäpä siitä. Loppunousuun lähti hölkäten retkisarjalainen mies, joka oli ilmeisesti säästellyt hyvin voimiaan. Itse lähdin matkaan kävellen, mutta vaihdoin kevyeen hölkkään loivemmilla ja tasaisilla osuuksilla. Venäläisen selkä alkoi lähestyä. Loppunousun puolen välin jälkeen venäläinen jäi taas keräilemään voimia reitin varteen. Myös maalia kohti kiiruhtaneen retkisarjalaisen selkä läheni ja ohitin hänet lopulta vain vähän ennen maalia. Viimeiselle sadalle metrille vaihdoin kävelyn hölkkään ja ylitin maaliviivan juosten. Olin kyllä iloinen maaliinpääsystä. Hieman erilaisempi kilpailu kuin yleensä, jossa varsinainen kilpailu oli vähissä. Koko kuluneen vuoden kiukutellut takareisi ei oireillut millään tavoin, josta olen myös erittäin iloinen.
  12. OlliL

    Vaarojen maraton 2018

    Olin unohtanut, että maasto on ihan hirveää. Oma juoksu kevyttä rallattelua 37 km asti, jonka jälkeen loppuivat etureidet. Loppu tuskaa, mutta keskimäärin mukava reissu.
  13. OlliL

    Vaarojen maraton 2018

    Viron kaverille DNF. Oma startti klo 9.10. Otan iisisti ja lähden vasta toisessa lähtöryhmässä.
  14. OlliL

    Vaarojen maraton 2018

    Shortsikeli
  15. OlliL

    Wolf's Trail 2019

    Ehdottomasti. Tuo on sellaista hienoa erämaata, jonne en oikeasti mitään kisakarnevaalia edes toivoisi. Hölkkäilyn lisäksi olen noilla seuduilla seuraillut ahman jälkiä lumikenkäilemällä ja melonut mutkikkaita erämaajokia.
×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy