Prefontane

MM-Seefeld senkuin vain jatkuu ; https://www.iltalehti.fi/hiihdon-mm-2019/a/55b82e97-e113-4c8a-a0bd-c321d16c8f0a Poliisilla onkin kova työ yhdistää urheilijat ja veripussit toisiinsa ja todentaa aukottomasti että jotain laitonta on tapahtunut. Tunnustajiakin on toki jo aika monta.....mutta muut, noin 50, sitä tuskin tekee.

Onhan se toki ikävää, mutta urheilu on...….. Eihän Johaug ainoa huijari kisoissa ole, kuten onkin jo poliisin toimesta todennettu, mutta ehkä sieltä härskeimmästä päästä. Mutta kun kello tykkää ja sehän näissä kemuissa ratkaisee.

Taitaa Kykkäsellä olla lajit jo nyt vähän sekaisin kun lähtee puomilta mäkeen seisoskelemaan. Ylämäen laskuasennossa olisi näin maallikonkin mielestä aika paljon petrattavaa. Ihmekö tuo jos nopeudet keulalla on ihan olemattomat. Suosittelisin petankkia...…:)

Minua huolestuttaa tässä dopingratsiassa ainoastaan se seikka ettei WADA saanut kiinni yhtäkään näistä sankareista. Ikuisuuskysymykseksi jääkin mitä niissä takahuoneissa tapahtui missä poliisi ei käynyt ? 🙂

Viihdetähdet ovat lajista riippumatta aina viihtyneet ja viihdyttäneet laittomien aineiden alaisena. Ja poliisi on niitä aina kytännyt, kuten Juice Leskinenkin kertoo hienossa biisissään "PILVEE" 🙂 PS. Poltaranin ja veriveljet ovat tunnustaneet veridopingin käytön ja päässeet pois putkasta. Tienatut verirahat jäänevät kuitenkin sankareille itselleen.

Ja sama suomeksi 🙂 https://www.iltalehti.fi/hiihdon-mm-2019/a/c53b63e2-7d99-4edc-982c-b901010d6dc0 Itse asiassa aika ynnämuut-sakkia nämät talteen otetut hiihtelijät. Poltaraninkin nykyään. Lahjattomatkohan ne vain douppaa ? Olisiko sittenkin poliisi ainoa taho joka voi saada douppaajat kuriin. WADA taitaa olla pelkkä kupla 😞

Olen kahden vuoden sisällä ostanut Peltoset, Rossarit ja Madshusit. Nämät olivat myös mitalikolmikon vermeet 🙂 Eipä pitäisi olla kalustosta kiinni jos ei suksi luista...…. 🙂

No, kaverit eivät koskaan kerro ikäviä asioita toisistaan. Eihän ne silloin olisi oikeita kavereita 🙂 Tässä vähän 80-luvun Nykästä muistinvirkistämiseksi ; https://interactive.sanoma.fi/arkku/files/25821164Nykanen1987kotiinmakiviikolta.pdf Mutta ei väännetä puukkoa ruumiissa tämän enempää.

Minun ikäluokkani, 60-luvulla syntyneet, muistavat Nykäsen varmasti kaikkien aikojen parhaana mäkihyppääjänä, mutta ihmisenä varsin vaikeana tyyppinä. Miten pitkälle pitkälle hyppääminen kantaa ? Saako puukon kanssa heilua jos on moninkertainen olympiavoittaja ? Itse pidän/pidin Nykästä varsin yksinkertaisena ihmisenä....ja kaksinkertaisena linnakundina. Ei niin kovin hyvät meriitit. Melkoisen tragikoominen legenda, jollaista ei taida toista tulla, eikä tarvitsekaan. En halua mollata ketään, varsinkaan kuolleita, mutta ihmettelen ihmisten tapaa unohtaa hyvin tärkeitä elämänhallinnan asioita, ja arvostaa ihmisenä olemisen kannalta hyvin epäoleellisia, varsin viihteellisiä tekoja. Tällaiset rikkinäiset ihmiskohtalot, hyvän ja pahan rajan molemmin puolin uiskentelevat ihmetekoja tekevät supermiehet ovat sankareita vain elokuvissa. Tosielämän sankarit ovat ihan toisenlaisia.

Mulla on jo ikää senverran ettei puumat kiinnostu, ikävä kyllä...…..

Nuorempana kun "urheilin" parikin kertaa päivässä, pelasin firman joukkueessa kaukalopalloa, fudista, lentistä, sählyä, koripalloa ja tietysti juoksin joukkueessa. Pelasin myös pcllä ns. räiskintäpelejä monesti aamuyöhön asti. Nyt kun kunto on huono en pelaa mitään. Pasianssikin väsyttää...…… Korrelaatio on selvä, muttei ehkä sittenkään kausaalinen 🙂

Juu, onhan se melko tylsää juosta paikallaan kun maisema ei vaihdu. Viimeksi kun pakkanen pakotti mattojuoksuun ( siis shortsikeli ), aloitin lämmittelyn 12 asteen nousukulmalla kävellen kahvikuppi kädessä. Sitten hölkätessä katselin seitsemän uutiset, sään ja tulosruudun. Lopuksi vähän vauhdikkaammassa menossa kuuntelin Eppuja. Jos joutuisin juoksemaan matolla pitkän lenkin katselisin varmaan jonkun leffan tai pari..... tai väsäisin kirjahyllyn 🙂

Juu, hyvin puri treenit kummallakin porukalla. Tulokset ovat varsin odotettuja. Yleensähän mitä lyhyemmästä kisamatkasta on kyse sitä polarisoidumpaa on harjoittelu. Kympillä tarvitaan ennenkaikkea maksimaalista hapenottokykyä, joten VKn liika tahkoaminen voi viedä tehoa skaalan yläpäästä, MKsta. Maratonille treenaaminen onkin sitten vähän toinen juttu. Siinä VK korostuu, eikä maksimaalisella hapenotolla ole niin suurta merkitystä. Toki pk-kaudella maratoonaritkin treenaa enemmänkin ryhmän yksi periaatteella ja vasta lajiharjoittelukaudella ( 5-8 vk ) jaksetaan treenata määrää enemmän VK-voittoisesti. Tässä tullaan taas siihen perustotuuteen että kehitetään niitä ominaisuuksia mitä harjoitellaan. Pelkällä VKlla ei kymppi kulje. Puolikkaalla tai maralla ryhmä kaksi olisi voinut pärjätä paremmin.

On sillä merkitystä, ehdottomasti. Jos olet aloittelija tai vaikkapa aloitat tauon jälkeen taas harjoittelemisen, kaksi kevyttä lenkkiä laittaa aineenvaihdunnan tehokkaasti käyntiin ilman liian kuormittavaa yksittäistä harjoitusta. Jos juokset tasasykkeisen 1,5 tuntia vaikkapa pk1-tasolla tai kaksi 45 minuutin lenkkiä samaisella sykkeellä on harjoitusvaste täysin erilainen. Rasvanpoltto ei juurikaan ennätä aktivoitua 45 minuutissa, joten niistä tulee enemmän palauttavaa/valmistavaa hölkkää. Jos vedät lenkit korkeammalla sykkeellä, on 1,5 tuntinen selvästi kuormittavampi kuin kaksi 45 minuuttista. Toisaalta voit juosta 45 minuuttiset hieman kovemmalla sykkeellä ilman ylirasittumista. Kaksi 45 minuuttista voi juosta myös eri sykkeillä. Esmes ensimmäisen lenkin voi tehdä PK1:sen sykkeellä ja toisen VK-alueella tai kiihtyvänä vauhtikestävyysharjoituksena. Jos juokset päivittäin yhden 1,5 tuntisen tai kaksi 45 minuuttista lenkkiä, sanoisin että kaksi harjoitusta antaa paremmat mahdollisuudet kehittää kuntoa laajalla skaalalla PK:sta MK:hon, kun taas yhdellä pidemmällä lenkillä saat helposti lisää kestävyyttä. Toki jos kunto on rautaa, voi 1,5 tuntisenkin vetäistä VK-lenkkinä, varsinkin kiihtyvänä. Yhteenvetona sanoisin että molemmat kehittävät, tosin hieman eri ominaisuuksia, ja riippuu harjoittelun tavoitteista sekä kuntotasosta kummasta saa senhetkiseen tilanteeseen paremman hyödyn.

Yli 3000 km vuodessa ja vauhti paranee vain 10 sekkaa 5min/km tasolla on kyllä aivan liian vähän. Kyllä vauhtien pitää parantua vähintään 30 sek/km tuolla kilsamäärällä. Toki telakat voivat olla vieneet kunnon takaisin alkupisteeseen, jolloin kehitystä ei pääse tapahtumaan. Minulla ei ole vastausta siihen miksi kehitystä ei tapahtunut, mutta siitä olen vakuuttunut että jotain sinun täytyy tehdä toisin jos haluat että juoksukunto kehittyy. Kokeilemallahan se selviää 🙂