Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Prefontane

Jäsenet
  • Content Count

    2 770
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

253 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Enpä sanoisi että Polarin RI olisi suoraan VO2max. Se voi pikemminkin olla joku suhdeluku joka kertoo hapenkäytön juoksunopeuden ja sykkeen suhteena eli käytännössä juoksun (energia)taloudellisuuden. Itselläni RI nousee huimasti mitä hitaammin juoksen eli sitä taloudellisempaa dieselveturini puksuttaa. Olen juossut varsin maltillisilla sykkeillä joten taloudellisuus onkin huipussaan sillä rasitustasolla millä eniten treenaa. Itse lasken ns juoksuetenemän käänteislukua eli kuinka monta kertaa sydän pumppaa kilometriä kohden. Tämä luku korreloi melkoisen hyvin Polarin Running Indexin kanssa. Omat VK-lenkin RI-lukemat ovat samaa luokkaa kuin sulla, iisak, mutta pk lenkkien RI on selvästi korkeampi ( noin 70 ). Luulen tämän johtuvan nimenomaan meikäläisen paremmasta peruskestävyydestä verrattuna vauhtikestävyyteen. Toki VK pitää saada paremmaksi ennen kisoja, mutta niihin on aikaa treenata. Juoksukellojen laskennallista dataa ei todellakaan kannata arvioida absoluuttisina lukemina vaan suhteuttaa ne omiin aikaisempiin treeneihin sekä seurata eri syketasojen lukujen muutoksia. Luvut kertovat varsin kätevästi kehittyykö kunto ja millä vauhtitasoilla on eniten heikkouksia. Kellojen arvioimat Vmaxit sekä maratonennusteet kannattaa jättää omaan arvoonsa ja katsoa käytännössä onko niistä mihinkään. Itselläni ainakin Polarin RI-lukeman perusteella ennustettu maratonaika on ihan pielessä. Se johtuu siitä että Polar käyttää kaikkia treenejä ennustamiseen. Oikeampi arvio tulisi kun käyttäisi vain maratonvauhtisia treenejä. Sen voi toki tehdä itse 🙂
  2. Myös Kanada lopettaa testaamisen. Siellä leivotaan uutta Ben Johnsonia ?
  3. No, nyt se on sitten virallisesti julkistettu. Venäjällä ei testata...edelleenkään.... 🙂 https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/39b7d21a-8816-48dd-b78d-825cceb280df
  4. Nilsson taisi kyllästyä ampumahiihtäjien suurempiin liksoihin. Mielenkiintoinen veto. Ruotsissa on kovia ampumahiihtäjiä ja kilpailu mc-paikoista on varmasti tiukkaa ellei erivapauksia Nilssonille tule. Kaisa Varis lensi varsin vauhdikkaasti hiihdosta ampumahiihtoon maailmancupin osakilpailuvoittajaksi asti ennenkuin sössi koko homman.
  5. Olin vähän tähtäillyt hiihtokisoihin höntsäilemällä skikeillä vähän enemmän kun lumi/räntä/sohjo jäi tulematta ja kelit oli kohillaan läpi talven. Finlandia ja muut hiihtokisat peruttiin lumenpuutteen takia. Lapponiakin meni ketuille koronan vuoksi. Hiihtotreenit eivät toki menneet hukkaan kun/jos lähden pariksi viikoksi tuntureille hiihtelemään omaan tahtiin. Ellei sitten tämä "kassatyttö" laita pääkaupunkiseutua karanteeniin 🙂 Olen tässä sivussa toki hölkkäillytkin, joten ilmoittauduin jo varhain HCMlle, joka sitten myös on peruttujen kisojen joukossa. Kunto ei ole lähelläkään hyvää, joten juoksukisoihin tuli sopivasti lisää treeniaikaa. Ulkoilisin jokatapauksessa ympärivuoden, joten kisoja kyllä vielä tulee ennemmin tai myöhemmin. Olisikohan uhkarohkeaa ilmoittautua Forssan maralle kesäkuun puolivälissä ?
  6. Juu, ja Saamiskirace peruttu. Virukset väijyy tunturissa !
  7. Tämäkin kaksintaistelu sitten kosahti koronaviruksen takia.....tai ainakin siirtyi syksyyn. Berliini voi jopa napata tämän kaksikon itselleen 🙂
  8. Tämähän on pelkkää politiikkaa. Ollaan ikään kuin tukemassa poliitikkojen päätöksiä yhteisestä vaarasta, vaikka teoilla ei olekaan mitään käytännön merkitystä.
  9. Tämäkin kisa on sitten peruutettu. No, vuosi enemmän aikaa treenata 🙂
  10. No, "kevyt" on suhteellista. Eikä tässä 2 x 35 km sapluunassa ole kai tarkoituskaan juosta kevyesti, vaan ehkä juurikin varsin suurella rasituksella. Onhan siinä monta päivää aikaa palautua 🙂 Itse juoksin maratonin hieman alle kolmen tunnin noin 15 vuoden jaksolla enkä juossut silloin harjoituksissakaan juurikaan hitaampaa kuin 5 min/km vauhdilla. Oliko se virhe vai ei, niin ei voi tietää. Tiedän joidenkin huippumaratoonareiden harjoittelusta senverran etteivät he juokse hitaampaa kuin 4 min/km. Nämät kenialaisten "höntsäilyt" ynnä muut "treenit" voi jättää huomiotta. Ne ovat avaavia tai treeniin valmistavia lämmittelyjä 🙂
  11. 25 km pitkä riittää hyvin alle kolmosen maratonsuoritukseen. Olen joskus treenannut vuosia myöskin niin että pisin lenkkini oli juurikin 25 km. Juoksin sen toki hieman reippaammin kuin perinteinen "hidas pitkä". Olen myös huomannut että reippaampi puolipitkä, 20 - 25 km, korreloi paremmin maratontuloksen kanssa kuin hidas pitkä, jolla en nähnyt oikein mitään suoraa vaikutusta maratontulokseen. Pikemminkin hidas pitkä, mulla 30-35 km noin 5 min/km tai hieman kovempaa, oli huoltava ja ns. tukitreeni muulle toiminnalle. Avaintreenejä maratonille olivat pikemminkin kympin tempo sekä reipas tai kiihtyvä puolipitkä. Ei nyt sentään. Kyllähän kovat jannut vetävät nämät siellä 4 min/km. Jouni kortelainen taisi kunnossa ollessaan kokeilla joskus 2 x 30 km päivässä treeniä, mutta totesi että ei se paranna maratulosta.
  12. Täällä on tullut paljon palautetta miksi kumpikaan vaihtoehto ei ole kovin hyvä kehittämään juoksijaa monipuolisesti pitkässä juoksussa, siis pitemmällä tähtäimellä tarkasteltuna 🙂 Mietitäänpä mitä hyötyä tällaisista systeemeistä olisi. 7 x 10 km 5 min/km eli kevyt kymppi päivittäin on varmasti hyvä treenimuoto kovakuntoiselle juoksua aloittavalle harrastajalle. Muistan joskus lukeneeni 70-luvun ohjeen aloittajalle että juokse ensin kuukauden ajan joka päivä erittäin hiljaa niin paljon kuin onnistuu ja sen jälkeen aletaan treenaamaan. Myös loukkaantumisen, pitkän tauon tai sairastamisen jälkeen päivittäinen kevyt hölkkä on varma ja tuloksekas tapa päästä takaisin normaaliin treenirytmiin. Kuten onkin tullut esille monotoninen harjoittelu kehittää vain lyhyen aikaa. Kehittymisen kannalta samaa sapluunaa ei kannata tehdä kuukautta pidempää. Sitten on joko tyydyttävä senhetkiseen ( tai jopa laskevaan ) kuntoon tai lisättävä haastetta treeniin. Toki jos treenaa näin hyvin pitkään, alkaa siellä 70-80 vuotiaana olla ikäsarjansa huippua 🙂 2 x 35 km 5 min/km toimii ainakin kovakuntoisen juoksijan ylimenokaudella kestävyyttä ylläpitävänä "höntsäilynä". Itse olen tehnyt tämäntyyppistä "treeniä" esmes marras-joulukuun etelän lomareissuilla. Myös lapinreissuilla on tullut mentyä sellaista 130 sykkeistä useampituntista tunturihölkkää. Vauhti on siellä toki hitaampi, mutta rasitustaso vastaa tiellä juostua 5 min/km hölkkää. Myös maratonkeräilijä voisi harjoittaa jotain vastaavaa rytmiä; viikonloppuna maraton ja viikolla vähän lyhyempi pitkä. Jotta 35 km 5 min/km olisi kehittävä tulisi maratonilla päästä kolmeen tuntiin tai alle. Suuri kysymys onkin mistä se kunto tulee. Tuleeko se kahdesti viikossa treenaamalla ? Eipä taida tulla. 2 x 35 km on varmasti rasittava treeni, mutta se ei todellakaan ole sama kuin kehittävä. Hyväkuntoinen pystyy sen varmasti tekemään, mutta hyöty on epävarma.Nämä jokapäivä maratonin juoksijat ovat sen hyvin osoittaneet. Kestojuoksun ( tai minkä tahansa monotonisen rasituksen ) hyödyt ovat maksimissaan juurikin kuukauden kuluttua, mutta sen jälkeen treeni on korkeintaan ylläpitävää, mutta yksipuolisen treenin haitat saattavat kasvaa. Kumpikin treenimuoto on siis liian yksipuolinen pitkään treenijaksoon. Toisaalta ne kehittävät hieman eri ominaisuuksia, joten ne eivät ehkä ole edes toisensa poissulkevia. Molempia tarvitaan. Ei varmastikaan yksinään, mutta osana monipuolista harjoitusohjelmaa niitä voi jopa perustellusti käyttää.
  13. Näyttää siltä että haluat juosta vain kaksi kertaa viikossa, joten yrität perustella itsellesi ( ja muillekin ), että se on parempi tapa nostaa kuntoa kuin useampi kerta viikossa. Näinhän se ei tietenkään ole, vaan harjoitusvaste pitää olla kunnon mukainen ja riittävän usein toistuva jotta kehitystä tapahtuu,. Pitkäaikaisen kehityksen kannalta kannattaa myös kehittää useita eri ominaisuuksia, joten harjoituksiakin pitää olla erilaisia. Jos haluat juosta vain kaksi kertaa viikossa ja kunto edellyttää varsin kovan pitkäkestoisen treenin tekemisen niin kyllähän sillä pystyy ylläpitämään jonkinlaista kestävyyskuntoa. Tuskin pystyt kuitenkaan progressiiviseen harjoitusohjelmaan joten kehitys pysähtyy varsin nopeasti. Ei todellakaan ole huono asia harjoitella/liikkua mielensä mukaan ja tehdä sitä mistä itse tykkää, mutta se ei ehkä ole se fysiologisesti paras ratkaisu, vaikka niin toki haluaisi uskoa 🙂
  14. Just näin. Ja aina kaikilla muilla on paremmat kelit treenaamiseen kuin mulla, ja ne on niin pirun kovassa kunnossa jo kevään ensimmäisissä kisoissa että itteä alkaa hävettää jo nyt. Juoksumatollakin on tosi ikävä juosta kun teeveestä tulee vaan politiikkaa. Eikä suksikaan luista täällä kehä kolmosen sisäpuolella kun ei oo lunta. 😞 Miks aina kaikki on vaan niin /Cstä.
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy