Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Prefontane

Jäsenet
  • Content Count

    2 704
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

229 Excellent

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Kikkan Randal tavoittelee kovaa aikaa NYC-maratonilla : https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006293489.html Artikkeli vastaa pariinkin kysymykseen ; maraton kiinnostaa, jopa olympiavoittaja-tason urheilijoita, ja maraton kolmeen tuntiin on kova aika 🙂 🙂
  2. Et ymmärtänyt, mutta ei se mitään 🙂 Olen myöskin hieman hämmentynyt siitä kun rinnastat 3-4 tunnin maratonsuorituksen läpivietyyn maratoniin. Toki viiden tunnin maratonkin vaatii arvostettavaa harjoittelua ja sitkeyttä. moneltakin ihmiseltä, kuten kirjoitit, mutta toisaalta vaikkapa kolmen tunnin maraton voi olla joillekin käytännössä saavuttamaton suoritus. Fyysisenä suorituksena 3 tunnin mara vaatii siis ihan eri ominaisuuksia kuin viiden tunnin mara. Jos arvostaa toimintaa pelkästään absoluuttisen fyysisen vaativuuden mukaan, tai rajaa arvostuksen koskemaan vain fyysistä suoritusta, arvojärjestys on varsin selkeä. Tulosluettelo kertoo sen suoraan. Kun kyseessä on inhimillinen toiminta, arvostuksen muodostumiseen vaikuttaa usein moni muukin asia kuin pelkkä fyysinen vaativuus. Se mitkä muut asiat nostavat/laskevat arvostusta on hyvin subjektiivista. Subjektiivisista asioista voi keskustella, mutta niiden pohjalta ei voi löytää yhtenäistä universaalia vastausta. Olisiko käynyt niin että sinä, Jeppekoira, olet sekoittanut absoluuttisen fyysisen suorituksen subjektiiviseen arvottamiseen ? Olisiko käynyt myöskin niin että nämä "oikeat maratoonarit" ovat arvostaneet omaa suoritustaan sinun näkökulmastasi katsoen liikaa ja saaneet, tahallaan tai tahtomattaan, koiran haukkumaan ? 🙂 🙂 🙂
  3. Voipi olla myöskin niin että osa maratonin juosseista ei näe saavansa riittävää arvostusta näiltä "oikeilta" maratoonareilta 🙂 🙂 🙂
  4. Tokihan kaikki tietävät, että vähäinenkin liikunta, jopa seisomaan nousu, saa aikaan positiivisia vaikutuksia elimistössä. Nykyajan aiempaa tarkemmat mittalaitteet mahdollistavat näiden pienien positiivisten vaikutusten näkymisen myös ns. "vakavastiotettavissa" tutkimuksissa. Tällaiset yleiset liikunta/elämäntapasuositukset on suunniteltu kohdeyleisön kunnon/mieltymysten mukaisiksi. Näillä ei ole tarkoitus päästä johonkin tiettyyn kuntoon tai terveydentilaan vaan suosituksilla yritetään saada aikaan ainoastaan muutos parempaan suuntaan. Ei ole mielekästä keskustella ovatko suositukset liian kevyitä. vaan, ainakin itse ajattelen, että suosituksia on muutettu koska aiemmat eivät saaneet ihmisiä kiinnostumaan terveydentilansa kohentamisesta. Liikuntasuositusten vaatimustason lasku kertoo selkeästi väestön kunnon/terveydentilan laskusta. Aika näyttää saadaanko näillä uusilla suosituksilla enemmän aikaan. Voipa tosin olla niinkin että ihmiset tekevät päätöksiä ilman instituutioiden apua 🙂
  5. Täällä on muutkin poikenneet polulta, joten mennään mekin vähän offtopicia kun on niin mielenkiintoinen aihe 🙂 Ymmärrän kyllä näkökulmasi katsoa maailmaa. Voisin kärjistäen kysyä, eikö se ole kovasti ihmiskeskeinen ? Ääni on ilmamolekyylien liikettä, mutta se voi toki olla myös ihmisen, tai eläimen, yksilöllinen aistihavainto. Ääni on kuitenkin aina olemassa myös ilman aistihavaintoa. Todellisuus ei tarvitse havainnontekijää tai ymmärtäjää ollakseen olemassa. Se että kvanttimekaniikassa, esmes hiukkasten lomittumisessa, näyttää siltä että havaitsija tuottaa todellisuuden ( hiukkasen spinin ), todellisuus on teorian asteella eikä ehkä vastaa kysymykseen, mitä todellisuus on, vaan kysymykseen, kuinka ihminen sen ymmärtää. Tällainen ihmismielen värittämä kuva todellisuudesta on heijastuma ihmisen omasta sisäisestä rakenteesta. Jos värittää kovin innokkaasti, raja todellisen ja päänsisäisen maailman välillä saattaa hämärtyä. Eipä siinä itseisarvoisesti mitään ongelmaa ole, mutta itse yritän katsoa todellisuutta ihmismielen sensuurin läpi niin kuin se oikeasti voisi olla. Minulla ei ole kiire saada vastauksia ja tämänpäivän vastauksetkin kaipaavat jatkuvaa päivittämistä 🙂 Sen että ihminen on laumasielu ja osa ihmisistä tykkää tavoitella statuksiksi luokiteltavia asioita, voi ottaa myös ihan korrektina huomiona ihmisluonnon ominaisuuksista ilman minkäänlaista jeesustelua. En ole "ulkopuolinen", enkä todellakaan kiellä muiden ihmisten vaikutusta omaan elämääni. Jokainen meistä rikkoisi edelleen pähkinöitä kivellä elleivät muut ihmiset olisi vaikuttaneet elämäämme 🙂
  6. Kuuluu toki. Maailmassa tapahtuu hyvin paljon muutakin mitä ihminen ei ole näkemässä tai kuulemassa. Todellisuus ei tarvitse ihmistä todentamaan sen olemassaoloa.. Minäkään en tarvitse toista ihmistä kertomaan minulle mistä voin olla ylpeä tai mikä on minusta mukavaa.
  7. Olen riippuvainen juoksemisesta. Olen riippunut siinä koko ikäni lapsesta lähtien, ihan omaehtoisesti. Olen aina tykännyt liikkua, pelata pallopelejä, hiihtää tai pyöräillä ym., mutta juoksu on aina ollut se numero yksi. Vaikea kenellekään kertoa miksi juoksu kiinnostaa niin kovasti. Ehkä se on jotain psykofyysistä, jota muista lajeista/toiminnoista ei vaan irtoa.
  8. Itse en ole juossut Joutsenossa, vaikka mieli tekisi, koska se on niin aikaisin aamulla. Iltapäivämarat kiinnostaa aamu-unista enemmän. En ole juossut maroja statuksen kiihottamana. Tuskin työkaverit tai tutut edes ymmärtävät esmes kolmen tai neljäntunnin maratonsuoritusten eroa. Maraton on itselleni ollut hitaana hölkkääjänä se paras matka testailla kuntoa. Fiilikset matkalla ovat myös paremmat kuin lyhyemmillä otatuksilla. Ultrat taas ovat, ainakin tällä hetkellä, liian pitkiä, jotta ne pystyisi juoksemalla fiilistelemään. Kävely ei kiinnosta, paitsi vuorilla vaeltelu. Mutta se onkin sitten paljon mukavampaa ilman numerolappua 🙂 No, ihmettelen tässä ihmisten intoa mennä trendien mukana. Itse menen omien vahvuuksien/heikkouksien sekä halujeni mukaan.
  9. Voipi kyllä olla että tässä kahvipöydässä ei niin sääntöjä muistella. Se on aika ja sijoitus, joka näille jannuille merkkaa, ja tietysti tienesti 🙂
  10. Takavuosien tähti Michael Johnson ei oikein pitänyt Seb Coen päätöksenteosta kisapaikan valinnassa; "Coe on kasa paskaa" 🙂 🙂 https://www.iltalehti.fi/yleisurheilun-mm-kisat-2019/a/d4f87a4c-c247-47a0-93e1-a0377f964a58 PS. Takavuosien tähti ei tainnut muistaakaan ketkä oli johdossa kun kisoja jaettiin. Siellähän oli nimittäin Isä, Poika ja Paha henki
  11. Ei olla vielä 🙂 Liechtenstein ei taida olla kylläkään voittanut näissä karsinnoissa ketään, ja tosi rumia tappioita on tullut, mutta Kreikkaa, Armeniaa ja Moldovaakin vastaan venyi tasuriin. Tokihan Suomen pitäisi voittaa lähes 6-0 tyyliin, mutta pelataan nyt ensin. Jokatapauksessa taas olisi mahkut sössiä viime hetkellä. Oikeastaan olisi parempi hävitä niin pysyisi jännitys viimeiseen peliin Kreikkaa vastaan. Ja jos siinä pelissä Suomi johtaisi viisi minuuttia ennen loppua.....tarvittaisiin nitroja...ja paljon..... 🙂
  12. Itse pidän Kipchogen juoksemaa aikaa maailman kovimpana maratonaikana, sanoo IAAFn tämänhetkiset säännöt mitä tahansa. Säännöt tulevat muuttumaan takuuvarmasti taas joskus ja silloin huomataan että juostu on ihan juoksemalla 🙂 Toki pidän sääntöjä tärkeinä, mutta mielestäni IAAFn asema itseoikeutettuna kaikkivaltiaana määrittämään kaikkien kilpailujen sääntöjä ei ole kiveenhakattu. Ennätyskoe suoritettiin juosten poistamalla hidastavat ulkoiset tekijät paremmin kuin mitä IAAFn alaisissa kisoissa voidaan. Tekeekö se Kipcgogen suorituksesta väärin juostun ? Mielestäni kilpailukohtaiset säännöt vain mahdollistivat urheilijan potentiaalin paremman hyödyntämisen. Voipi olla jopa että tämän kilpailun toimintatavasta tuleekin standardi, joka pitää pilkkanaan IAAFn mukaisia ennätyksiä.
  13. Juu, tällaiset "doping vapaa / puhdas" - kategoriat ovat täysin mielikuvitusmaailmaa. Tokihan dopingilla halutaan tehdä myös maailmanennätyksiä, tai kautta aikojen kovimpia suorituksia kuten Kipchoge lauantaina, mutta kyllähän yleisurheilussa dopingia käytetään ennenkaikkea sijoituksen parantamiseen. Halutaan olla parempia kuin joku toinen. Hyöty tulee siitä että käytetään tai käytetään rajummin kuin muut. Siksi puhtaan urheilun ideologia ei toimi. Mitä kovempi on dopingkontrolli, sitä enemmän dopinginkäyttäjät hyötyvät. PR-mielessä järjestelmälle on myös varsin hyödyllistä sallia pienelle filmaattiselle ryhmälle erivapauksia. Näyttäisi siltä että Seb Coe on tämän asian tiedostanut varsin hyvin. Siitä osoituksena on mm. IAAFn oma marttaseura, IAU ( taijotain sinnepäin ) joka vastaa sääntöjen tulkinnasta tai suorastaan sääntöjenvastaisesta toiminnasta. Ihminen on juoni kaveri 🙂 Voipi jopa olla niin että nykypäivän huippu-urheilussa urheilutulosten ja dopingin käytön laajuuden kanssa on suora kausaalinen korrelaatio; mitä kovempi ja laajempi taso lajissa on sitä heikompi dopingkontrolli. Tämä on toki hypoteettinen ajatus, jonka todentaminen on hankalaa. Jos haluaa seurata puhdasta urheilua täytyy unohtaa huippu-urheilu ja keskittää katseet pienempiin mittelöihin. Toki pihakisassakin voi olla doppaaja mukana, mutta todennäköisyys on varsin pieni.
  14. IAAF:ltä tuli varma tieto 🙂 DATE OF BIRTH 05 NOV 1984
  15. Bonukset voipi olla vähintään samaa luokkaa kuin japanin ennätysmiehellä Tokion maralla, 936 000 taalaa. http://juoksijanomadi.blogspot.com/2018/02/ennatysrahat-tokion-maratonilla.html
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy