Flunssa 2 vko ennen maraa - hyvät neuvot tarpeen!

Niinhän siinä kävi, että koko kesän terveenä olon jälkeen on flunssa päällä ja maratoniin aikaa pari viikkoa.

Treenaan Sepon 4:30 alitukseen tähtäävällä ohjelmalla ja sen mukaan tänään olisi viimeisen pitkän vuoro ennen maratonia. Edeltävä pitkä on juostu kaksi viikkoa sitten ohjelman mukaisesti. Viime viikko oli ohjelmankin mukaan kevyt, mutta jouduin keventämään sitä keinuttavan olon ja väsymyksen takia pariin lyhyeen pk-lenkkiin. Kuullostaa uskomattomalta, mutta kävin risteilyllä ja sieltä jäi keinunta päälle. Ihan kuin olisin vieläkin laivassa. Hierojan mukaan mulla on jännitysniska joka joko aiheuttaa tai pahentaa keinuttavaa oloa. Lepo auttoi jonkun verran. Tällä viikolla sain juostua keikutuksesta huolimatta ohjelman mukaan ihan hyvin maratonvauhtisen ja tempojuoksuvedot, mutta sitten iskikin flunssa.

Flunssaisena en luonnollisesti voi lähteä juoksemaan, mutta miten kannattaisi treenata käytettävissä oleva loppuaika jos tästä flunssasta ja keikuttavasta olosta ylipäänsä alkaa toipumaan ajoissa? Uskaltaako tai kannattaako esim. 10 tai 11 päivää ennen maratonia vielä juosta pitkää vai köpötelläkkö vaan lyhyempiä pk-lenkkenjä ja joku kovempi vauhtiharjoitus? Jos en enää pitkää ehdi juosta, niin sitten on 4 viikon väli viimeisestä pitkästä maratoniin ja sen jälkeen treeni on muutenkin ollut mitä sattuu

Tavoiteaika taitaa joka tapauksessa jäädä haaveeksi. Olen jopa harkinnut koko maratonin väliin jättämistä ja ilmoittautumista lokakuussa juostavalle Vantaan maratonille.

Hyvä kysymys. Itse ehkä pähkäilisin niin, että tämä ei ole enää niitä pisimpiä pitkiksiä, että jos sen pääsee tekemään heti alkuviikosta, niin se on ok. Varsinkin kun takana on lepoviikko. Jos on vaaraa saada paikat jumiin tai hajalle tai ettei ehdi palautua, niin voihan sen tehdä puolipitkiksenä. Silloin ei ohjelma jäisi montaa kilometriä vajaaksi, ja suurin osa pitkiksistä on kuitenkin tehty jo aikaisemmin.

Ruotsalaisilla maratonsivuilla (www.marathon.se) viimeinen pitkis tehtäisiin Espoon rantamaratonille muutenkin vasta maanantaina. Eikä siinä ohjelmassa ole edellinen viikko ollut lepoviikko vaan harjoitusohjelman kovin viikko.

En ole asiantuntija mutta omasta näkövinkkelistä katottuna -

Palautuminen flunssasta taitaa olla hieman yksilöllistä, kuinka nopeasti pääsee takaisin treenaamaan mahd. ohjelman mukaan. Mutta jos 2vko suoritukseen, on mielestäni aika lyhyt aika eikä siinä ajassa kaippa hirveästi kuntoa kohotella, päinvastoin. Siinä ajassa saa helposti tärveltyä paikkoja. itse mielummin keskittyisin parantumiseen kunnolla ja jos tauti hellittää ennen varsinaista suoritusta niin tekisin kävely tai kevyitä hölkkälenkkejä. Jälitauditkin ovat aina mahdollisia.

Ja ainahan voi osallistua tapahtumaan (terveenä), eikä sillä niin väliä tuleeko kävellen vaiko keskeyttää ? Aina voi yrittää uudestaan ...

Flunssaisena en luonnollisesti voi lähteä juoksemaan, mutta miten kannattaisi treenata käytettävissä oleva loppuaika jos tästä flunssasta ja keikuttavasta olosta ylipäänsä alkaa toipumaan ajoissa? Uskaltaako tai kannattaako esim. 10 tai 11 päivää ennen maratonia vielä juosta pitkää vai köpötelläkkö vaan lyhyempiä pk-lenkkenjä ja joku kovempi vauhtiharjoitus? Jos en enää pitkää ehdi juosta, niin sitten on 4 viikon väli viimeisestä pitkästä maratoniin ja sen jälkeen treeni on muutenkin ollut mitä sattuu

Tavoiteaika taitaa joka tapauksessa jäädä haaveeksi. Olen jopa harkinnut koko maratonin väliin jättämistä ja ilmoittautumista lokakuussa juostavalle Vantaan maratonille.

Flunssan vuoksi olet joutunut jättämään viikon kevyemmällä ja luovut tavoitejastasi tai jopa jätät maratonin väliin. Haloo ?? Et todellakaan jätä väliin. Yhden pitkiksen ja ylimääräisen lepoviikon vuoksi ei ole tarve tehdään mitään säätöjä aikatavoitteeseen. Ymmärtäisin huolen, jos maraton olisi huomenna ja olotila on flunssainen.

Jos sinua himottaa jonkinlainen kevyt pitkis, vedä tiistaina pitkis-25 %, jos olet toipunut flunssasta. Vaatii tietysti Sepon ohjelmaan muutoksen keskiviikolle, mutta muutoinhan tuo ohjelma etenee normaalisti.

Kiitokset kommenteista ja tsemppauksesta! Katsotaan miten vointi kehittyy. Tiistaina vois kokeilla sellaista 15 km lenkkiä.

Flunssan kourissa tulee turhan helposti panikoitua, ettei pysty tavoitteisiin ja luovuttajafiilis iskee. Muutenkin on henkistä työtä tehtävänä, että uskallan pitää maratonilla tasaisen kovaa vauhtia. Aiempien juoksujen taktiikalla aika ei parane. Ne on menty superhiljaa puoleenväliin ja siitä kiihtyvää vauhtia niin, että viimeinen kymppi on selkeästi nopein. Onhan se hienoo, kun ihmiset tulee selkä eellä vastaan mutta, jos haluan katsoa mihin oikeasti pystyn, niin pakko kai ottaa riski. Liikunta-alan ammattilainen totesi mulle asiaa pähkiessäni, että silloin maraton on juostu oikein, kun vauhti on ollut tasaisen tappavaa ja viimeiset 3 km on yhtä tuskaa.

Aiempien juoksujen taktiikalla aika ei parane. Ne on menty superhiljaa puoleenväliin ja siitä kiihtyvää vauhtia niin, että viimeinen kymppi on selkeästi nopein. Onhan se hienoo, kun ihmiset tulee selkä eellä vastaan mutta, jos haluan katsoa mihin oikeasti pystyn, niin pakko kai ottaa riski. Liikunta-alan ammattilainen totesi mulle asiaa pähkiessäni, että silloin maraton on juostu oikein, kun vauhti on ollut tasaisen tappavaa ja viimeiset 3 km on yhtä tuskaa.

Hei, minä juoksin ensimmäisen maratonin tasaista vauhtia 4.15 jänisten matkassa ja totesin, että tasainen vauhti oli kyllä kaikkein paras vaihtoehto voimien jakamisen kannalta. Ei tarvinnut miettiä mitään vauhdin kiristelemisiä, kun koko ajan oli sellainen tunne, että tällä nopeudella jaksan hyvin koko matkan. Ja selkiä tuli vastaan silti sen kolmenkympin jälkeen melkoinen määrä. Ei se, että ei pääse kiristelemään vauhtia, siis välttämättä tarkoita sitä että ei voisi olla juurikin onnistunut juoksu. Toivottavasti flunssa paranee pian.

Onnea matkaan!