Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Mosse

Jäsenet
  • Content count

    520
  • Liittyi

  • Last visited

Community Reputation

16 Good

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Mosse

    Täysmatka/IM alle 9h - mitä vaatii?

    Sopivasti itsekin aktivoiduin taas tälle kaudelle kisamaan, 2016-2017 menivät vuosihuoltojen, loukkaantumisten ja muiden kiireiden merkeissä. Nyt ilmoittauduin kuukauden varoajalla Tallinnan Ironmaniin, enemmänkin treenimielessä kun valmistautumisaika on näin lyhyt. En toki nollasta aloita, mutta yleensä tehotreeni ennen kisaa on 3 kk mittainen. Sub 9 siintää edelleen ajatuksissa eikä se täysin mahdottomalta tunnu, mutta hemmetin vaikealta kyllä. Varsinkin kun uinnissa annan edelleen ihan liikaa eteen kellolle. Kun ui 1:10 , juoksee 3:10 + vaihdot päälle, niin pyörän pitäisi kulkea jo vähän hemmetin lujaa. Noita kahta pitäisi saada painettua lähemmäs tasatunteja, niin olisi jotain saumaa tavoitteen saavuttamiseen.
  2. Mosse

    IM Tallinna

    Piti sitten ilmoittautua tähän mukaan, vaikka harjoittelu on jäänyt hieman väliin. Tavoite jossain maan ja taivaan välillä. Onko jollain tietoa pyöräosuuden väliaika- tai huoltopisteistä? Pitäisi vähän suunnitella paljonko raahaa juotavaa mukana pyörän selässä.
  3. Mosse

    Pyöräilykunto

    Jaahas, taitaa sitä itselläkin jälleen olla aika ryhtyä toimenpiteisiin pyöräkunnon kasvattamiseksi parin kauden hiljaiselon jälkeen. Täyden matkan aika pitäisi saada hilattua jonnekin 5h tuntumaan, mieluummin vähän alle. Kolmen viimeisen kisan ajat ovat olleet haarukassa 5:08 - 5:10., tosin viimeisimmästä on se 2 vuotta ja pari leikkausta aikaa. Onko siis pyörän treenaaminen enemmän FTP-pohjaista siinä missä juoksun puolella olen tottunut menemään sykerajojen mukaan? Eli että tuo FTP pitäisi mitata ja sitten suhteuttaa tekeminen siihen?
  4. Aika vähän päälle 39, eli tavoitteeseen (alle 40) mutta ei ihan silti niin hyvin kuin olisi halunnut. Oli kyllä hidas reitti kun joutui juoksemaan siksakkia lätäköitä ja ihmisiä väistellen. Myös paljon jyrkkiä mutkia, kanttareiden ylityksiä mutkissa, mäkiä, sokaisevia stroboja, joiden jälkeen märkää maata ei nähnyt pimeässä lainkaan, kisapaita mallia säkki joka imi vettä sienen lailla, jne. Lopun mäet ja mutkat olivat tuskaa. Jos jatkossa haluaa jonkun ajan tehdä, niin tulos täytyy tehdä ennen viimeistä 1,5 km:a, tuolla reitillä on mistään loppukiristä turha unelmoida. Koskaan ollu noin märkä lenkin/kisan jälkeen. Mutta hauska tapahtuma oli! Hymiö!
  5. Mosse

    10km alle 40min

    Jos et joka päivä kolmea kertaa tee loikkaharjoitusta niin ei kannusta - oikeassa määrin kaikki oheisharjoittelu joka kehittää, kehittää myös juoksua. Focus pitäisi vain muistaa pitää siellä juoksun puolella, jotkut enkat 5-loikassa ovat melko toissijaisia asioita. 10 km alle 40 min -tavoite on jo melko kova ja sitä ei saavuta loikkimalla. Mutta toisaalta, kaikki mikä motivoi liikkumaan on hyvästä! :-)
  6. 200-metriset on vaan matkoina toivottoman lyhyitä jos haluaa saada vauhtikestävyyttä kympin juoksuun - noilla treenataan enemmänkin nopeutta, josta siitäkin on kyllä hyötyä jossain määrin. Ja ne ovat ihan mukavia tehdä. Jotkut 6-8 x 500 m vedot nopeuteen tai 4-6 x 1 km vedot haponsietoon kehittävät paremmin kympillä vaadittavia ominaisuuksia. Vedot kiihtyvästi, jokainen veto aina 5-10 sek/km kovempaa kuin edellinen. Vauhdit niin, että eka km menee "rennon kovaa" ja viimeinen km melkein maksimivauhdilla. Eli ketjun aloittaja voisi esim. juosta 5 kpl kilsoja tyyliin ensimmäinen 5:00, viimeinen 4:30 ja loput siihen väliin. Ja jos tuntuu liian helpolta/vaikealta niin tuunaa km-aikoja alas-/ylöspäin, se oma vauhti löytyy vain kokeilemalla. Tauko karkeasti puolet vedon pituudesta ja sillä tavalla joka rauhoittaa sykettä parhaiten, itse kävelen, voi myös juosta, maata tai seistä päällään.
  7. Mosse

    Polar V800

    Laitetta voi ladata minkä tahansa USB-portin kautta, se ei vain päivitä harjoitusten tietoja Flow:hun ilman sitä Polarin softaa. Samaten onnistuu sellaisen verkkovirtalaturin kautta jossa on se USB-liitin, esim. iPadin laturi. Taikaa Lumioissakin olla jo se muuntaja USB-liitännällä. Samaten lataa auton tupakansytyttimestä, jos siihen löytyy USB-pötkylä. Hengitystiheys?
  8. Alussa pitää lähteä täysillä ja lopussa vielä vähän kovempaa...
  9. Mosse

    Polar V800

    Tulee toki, olisi vain kiva että mittari tekisi tuon laskennan puolestani. Missä Flow tuon keskiarvon näyttää? Ja keskiarvo ja sen kehittyminen oikeastaan vain kiinnostaakin, ei tuota jaksa koko aikaa näytöstä seurata.
  10. Mosse

    Polar V800

    Kadenssi (askeltiheys) tuntuu toimivan mainiosti, mutta sitä ihmettelen miksi askelpituus ei toimi. Se olisi huomattavasti tärkeämpi tieto juoksijalle, kuin pelkkä kadenssi. Tietääkö joku miten sen saisi toimimaan? Siis ilman sitä footpodia pelkällä rannelaitteella. Kadenssiukemasi ei muuten tuosta juuri nouse vaikka vauhti kasvaisi, eikä sitä edes kannata yrittää tarkoituksella paljoa nostaa kun on ihan ok. Askelpituus sitä vastoin kehittyy ja kasvaa - kadenssin pysyessä samana ja askelpituuden kasvaessa vauhtikin kasvaa. Esim. nyt akillesleikkauksen jälkeen juoksen 87 kadenssilla 7 min/km, kun vielä viime kesänä juoksin 87 kadenssilla 4 min/km. Askelpituus on siis tärkeämpi muuttuja kuin kadenssi ja sitä kannattaa seurata / kehittää, vaikka ei toki tekniikan kustannuksella. No, nyt ollaan jo kaukana itse aiheesta...
  11. Kenelläkään kokemuksia sellaisesta leikkauksesta, jossa paksuuntuneelle akillesjänteelle tehdään lisää tilaa avaamalla hieman sitä ympäröiviä kudoksia? Itse akillesjänteeseen ei kosketa, eikä myöskään tarvitse talttailla mitään luita. Tuntui suht simppeliltä hommalta, mutta onko kenellekään tehty moista?
  12. Mosse

    Alle 3:00

    Täsmälääkkeenä juokse noiden pitkisten viimeinen kymppi 4:15-vauhtia, niin johan alkaa kestävyyttä löytymään.
  13. Mosse

    Alle 3:00

    HCR 2015:ssa 37:stä kolmosen alittajasta 36:lla (97%) oli jälkimmäinen puolisko hitaampi kuin ensimmäinen, keskimäärin 5:28 min hitaampi. Sillä ainoalla negsplitmiehellä oli 2. puolisko oli 36 sek nopeampi. Hitain etupuolisko, josta päästiin vielä alle kolmosen, oli 1:29:00. Reitin profiiliin en nyt jaksa alkaa perehtymään, mutta tuossa vaikuttaisi retillä / kelillä olleen osuutta jälkimmäisen puoliskon hitauteen. Mutta tässä tuleekin yksi pointti pureskeltavaksi - jos ajattelee lähtevänsä hitaasti liikkeelle ja kiristävänsä loppua kohti, niin kannattaa perehtyä reitin profiiliin / säähän, onko siellä loppupäässä edes mahdollista kiristää vauhtia. Jos juoksee alun tasaiset hiljaa, niin lopun mäissä / nousseessa lämpötilassa / vastatuulessa voi olla hankala kiriä umpeen menetettyä aikaa. Nämä tilastothan eivät edelleenkään ota kantaa siihen, ovatko nuo ajat parhaita mihin kyseiset urheiljat olisivat tuona päivänä pystyneet - voihan olla että negatiivisella splitillä ajat olisivat vielä paremmat. Mutta kyllä nämä vahvasti todistavat sen puolesta millä taktiikalla se kolmonen rikkoutuu parhaiten - ja siitähän tässä ketjussa perimmiltään on kyse. Tämä riittäköön osaltani vauhdinjaosta tähän ketjuun, menee vähän aiheen ohi.
  14. Mosse

    Alle 3:00

    Jokainen tietysti juoksee niin kuin parhaaksi näkee ja jos tuntuma omaan tekemiseen on hyvä, niin ei tarvitse paljoa täällä foorumilla kysellä. Mutta jos haluaa vielä ammentaa oppia muiden tekemisestä, kuten jokaisen joka ei ole maailmanennätysmies pitäisi, niin esim. Vantaan maratonilla 2014 kolmen tunnin alittajista: - 83 %:lla oli jälkimmäinen puolisko hitaampi kuin ensimmäinen, keskimäärin 2:24 min, tarkoittaa 7 sek hitaampia kilometrejä keskimäärin - TOP 5:sta 100 %:lla oli jälkimmäinen puolisko hitaampi kuin ensimmäinen, keskimäärin 2:45 min, tarkoittaa 8 sek hitaampia kilometrejä keskimäärin - 17 %:lla oli jälkimmäinen puolisko nopeampi kuin ensimmäinen, keskimäärin 1:02 min, tarkoittaa 3 sek nopeampia kilometrejä keskimäärin - Yksikään kolmosen alittaja ei juossut ensimmäistä puolikasta yli 1:30 Kyllä tuo menee ihan yleisten suositusten mukaan, että pitäisi aloittaa muutamaa sekuntia kovempaa kilometrivauhtia, kuin mikä on lopullinen tavoitevauhti. Ja huom, tätä kutsuisin vielä tasavauhtiseksi tekemiseksi, en ajan juoksemiseksi pankkiin - sen verran pieni ero noilla puolikkailla on. Mutta fakta on, että useimmilla juoksijoilla vauhti hiipuu hieman loppua kohti ja sitä varten on hyvä olla se minuutti pari reserviä. Ja tällä "hyytymisellä" tarkoitan tuota vauhdin tippumista 6-8 sek/km, joka aika hitaammilla juoksijoilla hukkuu kohinaan.
  15. Mosse

    Alle 3:00

    Harva myöskään juoksee tasan samaa vauhtia alusta loppuun, vaan alussa juostaan vähän kovempaa ja lopussa vähän hiljempaa. 4:12-vauhdilla saa 1:23 min hyytymisreserviä puolimatkaan mennessä. Eli jälkimmäisen puolikkaan saa siis juosta 2:47 hitaammin, kuin 1. puolikkaan (tää on tätä maratonmatikkaa). Itsellä kolmen tunnin alituksissa jälkimmäinen puolikas on mennyt juurikin tuon 2-3 min hitaammin, joka on IMHO aika hyvä vauhdinjako. Tarkoittaa 6-8 sek hitaampia kilometrejä 2. puolikkaalla. Eli tietenkin juoksijasta ja vauhdinjaosta kiinni, mutta kyllä suositus stattivauhdiksi olisi aavistuksen kovempaa, kuin se lopullinen tavoitevauhti.
×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy