Jump to content
Juoksufoorumi.fi


r
Sign in to follow this  
Heppu

Juoksun korvaaminen lihaskuntoharjoittelulla

Recommended Posts

Mitä olette mieltä, voidaanko juoksuharjoittelua missä määrin korvata lihaskuntoharjoittelulla.

Paitsi että jalkojen, alaselän ja vatsan lihaskunnosta on hyötyä juoksun kannalta, niin lihaskuntoharjoittelussa myöskin syke nousee lepotasoa korkeammalle. Miten helposti esim. tunnin PK-lenkkiä vastaava vaikutus saadaan syntymään kuntosalilla, vaatisiko tämä että tunti treenataan pitämättä juurikaan lepotaukoja liikkeitten välissä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aika iso osa lihaskuntoliikunnasta kehittää nopeiden lihassolujen toimintaa.

Peruskuntoliikunnassa pyritään parantamaan rasvan hapettumista sekä sokerinpoltosta syntyvän jätteen hapettamista tarkoituksena kehittää aerobista kapasiteettia.

Sykkeennousu lihaskuntoharjoitelussa liittyy happivelan korvaamiseen.

Peruskunto taas on kykyä työskennellä niin, että hapetus riittää "happivelattomaan" lihastyöhön.

Molemmissa sydän vahvistuu hiukan, mutta vain kuntoliikunta on sitä

PEEKOOta.

Sydän on myös lihas ja vaatii kehittyäkseen välillä raskaampaa työtä. Tästä syystä myös kuntoliikunnan yhteydessä tehdään tehokasta harjoittelua, jossa osa työstä tehdään myös nopeilla lihassoluilla - sokerin varassa.

Eli kun PEEKOOharjoittelulla saadaan kehitettyä kehon kykyä hapettaa tehokkaasti, voidaan paremmin sietää myös niin kovaa työtehoa, että työtä tehdään osin myös "hapoilla" - sokerin varassa. Ja tätä ominaisuutta harjoitetaan VEEKOOharjoituksilla.

Lihaskuntoharjoittelu on lihaksen näkökulmasta tavallaan aina sitä VEEKOOharjoittelua (ja maksimaalista MK), eikä yksin edistä muita kuntotavoitteita.

Lihaskuntoharjoittelulla voi hyvinkin saada keskivartalon sietämään pitkää rasitusta ja näin askelryhtikin pysyy parempana pitempään (maratoonari) ja koko kehon vahvistaminen auttaa saavuttamaan liikenopeutta (lyhyet ratamatkat) tai antaa ylävartalolle voimaa auttaa nopeissa rytminvaihdoksissa (suunnistaja) mutta itse juoksuharjoittelua ei voi kyllä korvata.

Lisäys: Kyllähän asia on niinkin päin, että usein lihaskuntoharjoittelusta puhuttaessa kaikki nyökyttelee mutta kun sanoo että "lähdetään salille" niin vastaus on: "Kuules poika; minä kun menen saunan taakse ja teen siellä kirveellä halkoja, niin siinä on sitä salia kuule..."

Lisäys II: Jos on aikapulaa ja haluaa myös salilla koettaa tehdä jotain kuntonsa eteen, on ketjun aloittajan esittämä toimintatapa erittäin paljon tyhjää parempi. :) Se on varma se.

Lisäys III: Ei siitä sokerinpoltosta mitään "jätettä" synny, vaan yhtenä "palamistuotteena" syntyvät vetyionit siivotaan kudoksista tekemällä niistä hapen avulla vettä. Tämän prosessin tehostuminen on se pohja, jonka varaan vauhtikestävyys rakennetaan - jos halutaan.

P.S. Eipä juuri nappaa.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos on tarkoitus mennä jossain vaiheessa yhtään kovempaa, niin yleensä se on hyvin paljon kiinni lihaskunnon tasosta. Yleensä kaikki fiksummat harjoitusohjelmat pitävät sisällään 1-2 kertaa viikossa lihaskuntoharjoittelua. Ei sillä varsinaisesti juoksua voi korvata, mutta juoksua edistävää harjoittelua se todellakin on tiettyyn rajaan saakka. Ja aika turha sitä on rinnastaa mihinkään kestävyysharjoittelun tasoihin, koska se ei ole kestävyysharjoittelua, mutta sitä tukevaa kylläkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pitkille matkoille panostava tarvitsee välttämättä kuntopiiriä juoksun tueksi, sitä olen mieltä. Ite teen pari kolme kertaa viikossa sellaista jumppaa, jolla ylläpidän ja kehitän liikkuvuutta ja jonkinlaista lihaskuntoa. Vatsalihaksia teen vähintää joka toinen päivä muutama sata. Yksi jumppakerta kestää sellaiset vajaa kolme varttia. Ilman noita treenejä ja jokapäiväistä venyttelyä + säännöllistä hierontaa pari kertaa kuussa juoksusta katoaisi elastisuus, ja kohta sitä olisi notkea kuin rautakanki. Pelkkä juoksukilometrien kerääminen ei todellakaan riitä. Ei kannata uskoa kenialaisia, vaikka he eivät harrasta venyttelyä juurikaan. Ei heillä tosin ole lihaksiakaan joita venyttää :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta sellaista ympärivuotista ja jatkuvaa lihaskunnon ylläpitoa kannattaa harrastaa siinä määrin kuin juoksu antaa myöten, eli tässä asiassa mennään juoksun ehdoilla täysin. Jos lenkki jää juoksematta lihaskuntotreenin takia, on jotain tehty väärin. Toinen juttu on kokonaan lihaskunnon kehittäminen pika tai keskimatkoille.

mutta että korvata Pk-lenkit punttisalilla vaikkapa 1-2krt viikossa?

Ei, juoksua ei voi korvata, mutta ihan samoin kun katsot joskus tv:tä musiikin kuuntelun sijaan, niin varmasti viihdyt ja voit paremmin. :thumbsup:

Share this post


Link to post
Share on other sites

...Miten helposti esim. tunnin PK-lenkkiä vastaava vaikutus saadaan syntymään kuntosalilla, vaatisiko tämä että tunti treenataan pitämättä juurikaan lepotaukoja liikkeitten välissä.

Riippuu mielestäni täysin siitä mitä siellä kuntosalilla tehdään:

- Jos aika salilla kuluu esim. crosstrainerilla, kuntopyörällä, soutulaitteella tai juoksumatolla, niin senkun tekee PK-harjoituksen.

- Jos taas ideana on tehdä salilla kokonaan tai pääosin voimaharjoittelua vapaita painoja, rekkiä, renkaita, laitteita jne. hyväksi käyttäen, niin on jokseenkin järjetöntä edes verrata tällaista harjoittelua kestävyystyyppiseen harjoitteluun; ei niillä ole mahdollista korvata toisiaan koska kyse on täysin erilaisten kunnon osa-alueiden kehittämisestä. Eivätkä asiaa mielestäni merkittävästi muuta käytetyt sarjapainot tai -pituudet.

Samasta syystä on jokseenkin älytöntä pitää voimaharjoitellessa päällä sykemittaria ja harjoituksen jälkeen kuvitella voivansa päätellä sykkeistä jotain harjoituksen kovuudesta. Jos treenaa esim. maksimivoimaa pitkillä palautuksilla ei siinä syke paljon nouse, mutta kroppa on helposti paljon pahemmin väsynyt kuin kovasykkeisen VK-juoksuharjoituksen jälkeen.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei kannata uskoa kenialaisia, vaikka he eivät harrasta venyttelyä juurikaan. Ei heillä tosin ole lihaksiakaan joita venyttää :grin:

Ainakin viime talvena näin venytteleviä kenialaisia Keniassa. Lisäksi heidän nähtiin tekevän nopeusharjoituksia, lihaskuntoa ja koordinaatioita ja ties mitä muuta epäilyttävää!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tästä tuli tällainen jatkoajatus:

Aika helposti taitaa tulla sellainen harha, että kun sykemittari näyttää tiettyä lukemaa niin automaattisesti tapahtuu tiettyjä asioita.

Näinhän se usein onkin, mutta tässä tapauksessa lihaksen työntekotapa on kemiallisesti erilainen - ja se, mitä peruskuntoharjoittelulla ajetaan takaa jää toteutumatta.

Toinen helppo harha on keskisyke: Jos käy vaikka pelailemassa sulkista, niin sehän on useimmille meistä aika intervalliluontoista - kuten sähly ja kössikin.

Sitten pelailun jälkeen sykekeskiarvo näyttää jotain vaikka 125 tai 135 koska on välillä pitänyt laskea happoja jaloista ja mittarin omistaja onnittelee itseään todella onnistuneesta peruskuntoharjoituksesta, vaikka hän on oikeastaan tehnyt eräänlaisen vauhtileikittelyn. Eli jotain sellaista mikä sopisi vaikkapa kuntomaratoonarin vaihtoehtoiseksi sykeharjoitukseksi talvella kun ei aina kelit natsaa.

Eihän tällä ole paskankaan merkitystä, jos vaihtoehtona on kotona istuminen: Kaikki on kotiin päin.

Mutta jos on mielessä pitää pohjakuntoa hyvänä kevään maratonhanketta varten niin ei pidä harhautua tässä asiassa. Jos sinne salille voi mennä vaikka sauvakävellen tai pientä hölkkää niin sehän jo auttaa asiaa - ja lämmittelyä voi vielä hetken jatkaa salin aerobisilla laitteilla.

Eli samat sykkeet, mutta eri mekanismit.

Share this post


Link to post
Share on other sites

1/2-maraton kisavauhdilla + tunnin tirsat = PK-pitkis :hali_hehe:

Vartiaisen edellisestä ja viimeistään tästä esimerkistä ymmärtää, ettei se PK-keskisyke tarkoita elimistön rasittamista Aer-kynnyksen alapuolella.

äh, tekikö tämä selittävä osa asiasta jo vaikeamman ymmärtää (jos nyt kenelläkään mitään ongelmaa sen suhteen olikaan).:kapa:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hehehee:hali_hehe:

Taisi tämä selkotuksen tarve tulla parin päivän takaisesta tapauksesta, jossa personal trainer sporttiklupilla opasti ihmistä juurikin tähän tyyliin että pidät sitä sykettä yläkropan punttia tehdessä siinä peruskuntoalueella ja sitten kun teet jalkaprässiä niin siinähän se sydänkin vahvistuu.

Ohjeesta oli...

Totta 1/8

Soopaa 7/8

Harvoinpa olen näin kriittinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Samasta syystä on jokseenkin älytöntä pitää voimaharjoitellessa päällä sykemittaria ja harjoituksen jälkeen kuvitella voivansa päätellä sykkeistä jotain harjoituksen kovuudesta. Jos treenaa esim. maksimivoimaa pitkillä palautuksilla ei siinä syke paljon nouse, mutta kroppa on helposti paljon pahemmin väsynyt kuin kovasykkeisen VK-juoksuharjoituksen jälkeen.

Minulla käy voimaharjoituksissa palautumasykkeen kanssa samalla tavalla kuin toisinaan kovissa vetoharjoituksissa, että syke lakkaa palautumasta sarjan jälkeen. Tuolloin harjoitus on ollut hyvin kova ja olen yleensä lopettanut sarjat tuohon. Esimerkin vuoksi normaalipalautuma 120, jolloin sarjatahti on jo varsin tiivis ja jossain vaiheessa sykkeet eivät meinaa laskea alle 130, niin olen yleensä lopettanut.

Asiasta kolmanteen, Polar FT80-mittarissa on sykeohjanteinen voimaohjelma, joka paransi maksimivoimaa 15% enemmän kuin verrokkiryhmä ilman mittaria treenaten.

Mitä olette mieltä, voidaanko juoksuharjoittelua missä määrin korvata lihaskuntoharjoittelulla.

Harjoittelun tarkoituksena on kropan toiminnallisuus joka siis tarkoittaa nykymaailmassa tilannetta, jossa muutetaan vähäväkisellä porukalla kuudenteen kerrokseen taloon, jossa hissi on rikki. Pesukoneen kannon jälkeen verrokkimies kokee itsensä hyödylliseksi pelkästään pitämällä sinulle ovea auki. Tämän jälkeen voit napata sen 32 tuuman putkitelkkarin tytöiltä ja loikkia yläkertaan ja todeta, että "jahas, nyt ollaan normaalin harjoituslenkin rasitustasolla". Tuolla vasta saa ihailevia katseita, että onpa toi hyvässä kunnossa. Ne maratonajat ynnä muut isommatkin numerot ovat pelkkää helinää, joista kannattaa olla hiljaa, koska kuitenkaan niihin ei ole kellään mitään kontaktipintaa.

Hyvä toiminnallinen kunto siis vaatii, että teet jotain muutakin kuin juokset.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Taisi tämä selkotuksen tarve tulla parin päivän takaisesta tapauksesta, jossa personal trainer sporttiklupilla opasti ihmistä juurikin tähän tyyliin että pidät sitä sykettä yläkropan punttia tehdessä siinä peruskuntoalueella ja sitten kun teet jalkaprässiä niin siinähän se sydänkin vahvistuu.

Peruskunto on vähän hankala käsite, koska se on lajispesifinen. 400m:n harjoittelua varten tarvittava peruskunto on ihan erilaista kuin 100km:n juoksua varten tehtävä. Samoin hitailla tv-lenkeillä ei esimerkiksi saavuteta riittävää peruskuntoa harrastaa pallopelejä.

30x100m on peruskuntoharjoitus, jos tehot ovat oikeat ja tavoitematka 400m. Samoin esimerkiksi sarja kyykkyjä, jos tähtäin on ihan jossain muualla kuin maratonilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Sign in to follow this  

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy