Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Pidempi hiihtoreitti pääkaupunkiseudulla

Arvostele ketju:


jarbo87
 Share

Recommended Posts

Hakunila-Keinukallio-Hakunila lenkillä on mittaa aika tasan 30km ja kunto perinteiseen ihan hyvä. Ja Bisajärven lenkillä saa matkaa pidennettyä 10 km pykälin kerrosmäärän mukaan.

Onko kenelläkään suosituksia noin 30 km lenkkiin Itä-Vantaalla perinteisellä? Kauniit maisemat plussaa. Esim Hakunila-Bisajärven lenkki-Hakunila olisi aika lähelle 30:tä mutta ainakin Vantaan kaupungin sivujen mukaan yhdysladulla ei ole perinteisen uraa.

Ajattelin että vois katsastaa uusia reittejä kun Helsingin ja Espoon keskuspuistot, Oittaa-Nuuksio ja Länsi-Vantaa koluttu.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 63
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Tänään tuli hiihdettyä Meilahdesta Keravalle. Kilometrejä kertyi hiihtäen 48 ja kävellen/ juosten 7,3. Reitti oli pääosin hyvässä kunnossa, mutta etenkin myllypuro- mellunmäki osuudella sukset joutu ottaan jalasta monesti.

Oikaisin oulunkylän läpi ja se toi noin 1,5km kävelyä. Jos olisi kiertänyt paloheinän kautta olisi välttynyt tältä, mutta hiihtokilometrejä olisi tullut enemmän. Mustassavuoressa hakunilaan lähtevällä lenkillä ei ollut opasteita, ja niinpä etsinkin sitä hetken. Sehän lähti sitten siitä pellon reunasta n. 1km mellunmäestä. Opasteet puutuivat myös siitä kohtaa, jossa tämä hakunilaan lähtenyt reitti loppui kehä kolmosen reunaan.

Tämän saman reitin pystyisi tekemään alle kahden kilometrinkin kävelyllä, mutta opasteiden puuttuminen harhautti minut muutamissa kohdin. Ja Keravalla tuli käveltyä vielä rautatieasemallekin.

Täytyy soittaa huomenna latumiehille ja patistaa kunnostamaan luukki pirttimäki väli. Espoon pitkäjärven virallinen jäänpaksuuskin oli alkuviikosta 19cm, joten jään luulisi reiteillä kantavan.

Link to comment
Share on other sites

Eilen Espoon keskuspuisto-Oitaa-Laaksolahti-Pitkäkoski-Laakso

Espoon puolella ei ollu latuja ajettu lumisateen jälkeen ja Oittaalta Laaksolahteen vaan oikeestaan hiihdetty ura. Oli siellä toki osalle matkaa ajettu latu joskus aiemmin. Järvenperässä vähän matkaa tietä pitkin ja siitä pelkästään hiihdettyä uraa Pitkäjärvelle ja jostain suht kuivasta kohdasta järven yli, kun ensin oli kastellu sukset siellä jään päällä olleessa vedessä. Järven poikki ei latua näkyny, joten sitä rantatietä sitten Jupperiin. Ainontieltä vähän matkaa hiihdettyä latua pellon poikki ja sitten Vantaan puolella just ajettu baana tais olla Myyrmäkeen asti. Sieltä sit ajamatonta Pitkäkoskelle asti, josta hyvät ladut loppumatkan. Ihan yllätti miten hyvin suksia jalasta ottamatta pääs ton loppumatkan.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Kiitos vinkeistä, nyt on testattu Hakunila-Keinukallio-Bisajärven lenkki-Hakunila, 34 km. Hyvä oli reitti perinteiselle, vaikkakin yllättävän tasainen ja avoin.

Löysin muuten tälläisen kartan, josta näkee nuo Vantaa-Kerava-Sipoo ladut yhdellä silmäyksellä. En tiedä onko paljon muuttunut sitten 2002-2003.

http://www.sipoo.fi/easydata/customers/sipoo/files/arkiv/Hki-Vantaa-Sipoo-Kerava.pdf

Link to comment
Share on other sites

Tänään piti olla vuorossa pitkään suunnittelemani "pääkaupunkiseutusatanen" reitillä tapiola-olari-keskuspuisto-oittaa-pirttimäki-luukki-serena-petikko-pitkäkosken kahvio-pirkkola-laakso-paloheinän maja-myyrmäki-leppävaara-tapiola.

Eilinen runsas lumisade ja pehmeät baanat pilasivat kuitenkin hyvän suunnitelman. Osaltaan tähän vaikutti myös se, että minmulla oli hankaluuksia löytää tapiolasta olariin. Löysin kuitenkin. Muutin suunnitelmaa niin, että keskuspuiston jälkeen tulevassa junaradan alituksessa pysähdyin juna-asemalle ja otin lähijunan huopalahteen josta juoksin HKI keskuspuistoon (n.1km) ja hiihdin laaksoon siltä paloheinän majalle ruokailemaan ja sitten kikkailin reilun kympin paloheinässä.

Paloheinästä matka jatkui pitkäkoskella nautitun munkin saattelemana kohti petikkoa. Martinlaaksoon asti latuja ei oltu ajettu, mutta kävelytiellä oli kohtuullista hiihtää. Petikossa kiertelin pellolla (oli ajettu) ja palasin sille vesitornin kuntoradalle, josta lähtee latu sinne pähkinärinteen suuntaan ja sieltä leppävaaraan. Leppävaarassa kiersin vitosen ja poeltolenkin ja lähdin siirtymään kohti tapiolaa. Junaradan alituksen jälkeen päätin tavoilleni uskollisena lähteä kokeilemaan uutta juoksu reittiä turunväylän varteen ja siihen kevyenliikenteen sillalle josta pääsee yli. Ja kiertelyksihän se meni. Turunväylän jälkeenkään latuja ei oltu ajettu, mutta hiihdetty kohtuu paljon.

Kilometrejä kertyi 71,52 ja aikaa kului 6h 30min keskinoperus jäi siis melko alhaiseksi.

, johtuen juoksemisesta ja umpinaisista laduista. Vapaan suksilla liikenteessä.

Hyvää tässä on se, että satanen on vielä odottamassa

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Onko tietoa pääseekö Solvalasta vielä jonnekin pikkulammile tms.? Kaikki muut espoon mestat on nyt aika hyvin sisään ajettu. Haluan nostaa esiin Pirttimäen alueen, johon lasken myös luukin ja kaikki alueen pienet lampireitit. Ihan uskomattomia paikkoja. Menee stadilainenkin hiljaiseksi. Nyt pitää siirtyä karuun itään. Ensi sunnuntaina mellunmäestä keravalle, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.

Link to comment
Share on other sites

Lauantaina 25.2.2012

Hiihtoreitti Leppävaaran urheilu"stadion"-Pitkäjärvi-Kalajärvi-Luukki-pirttimäki, 27 km, ajasta ei sen enempää.

Tarkoitus oli jatkaa takaisin bodom-järven yli pitkäjärvelle ja siitä lähtöpisteeseen, mutta aika (kunto) loppui, joten piti tilata nouto.

Laitoin Espoon latureittikartan mukaisten latujen hoidosta arvattavaa palautetta kaupungin sivuilla. Miksi julkaistaan kartta, jota ei kaikilta osin edes aiota pitää kunnossa edes lumitalvina??

Reittiselostus: Leppävaarasta Pitkäjärvelle. Pitkäjärven yli jonkun omaa latua, kehä kolmosen yli, tietä muutama sata metriä ja sillan jälkeen metsätielle oikealle (kaasuputkilinja). Jos siinä on ollut ajettu latu, se oli nyt pilattu metsätraktorilla. Jatkoin sitä kuitenkin Juvan teollisuusalueelle, jossa tienylityksen jälkeen oli joskus ajettu latupohja, missä vain pari senttiä uutta lunta. Sitä jatkui suhtkoht hyväkuntoisena Kalajärvelle. Näköjään paksun lumen talvina myös metsän eläimet (ja kodinkin) osaavat käyttää latupohjaa. No sitten Vanhan Lahnuksentien jälkeen reittiä Luukkiin ei ollut ajettu ollenkaan, no oli siinä jonkinlainen vanha latu. Luukista Pittimäkeen voi voi. Jossei siitä jälkien perusteella pari olisi mennyt edellä, olisi jäänyt hiitämättä. Kiitos tuntemattomille. Reitti ei siis ole kunnostettu aikoihin ja on ihan umpihankihiihtoa. Ymmärrän ettei koneilla voi mennä heikoille jäille. mutta voisi ne muut osuudet kunnostaa ja miksei voi etsiä vaihtoehtoisiareitittejä ja olisi myös varaa parantaa reittimerkintöjä ja tiedotusta.

Link to comment
Share on other sites

  • 10 months later...

En osaa ottaa kantaa edelliseen, mutta olen kyllä itsekin suunnitellut lähteäväni sieltä kohti pohjoista. Sen sijaan raportoitakoon viikonlopun pitkästä. Lähdin liikkeelle Olarista ja otin suunnan kohti Oittaata. Muutama viikko sitten sählyssä rikottu varvas ei kestänyt perinteistä, joten oli tyydyttävä tasatyöntöön. Olen työnnellyt nyt kaksi viikkoa lähes pelkästään tastatyöntöä ja täytyy sanoa, että siihen aika lailla kyllä innostunut. Olari- Oittaa oli hyvässä kunnossa kuten oli myös väli Oittaalta Pirttimäkeen vähän matkaa solvallaan päin hiihdettynä.

Pirttimäestä tarkoituksenani oli palata samaa reittiä takas Olariin, mutta lähdinkin minulle aivan uusille urille yli Bodomnjärven kohti Itää, kehä kolmosta ja pitkäjärveä. Näistä Bodominbaanoista on infottu melko huonosti, mutta kunnossa olivat. Ja samallahn tajusin, että Paloheinästä ja Meilahdesta pääsee koko matkan luistelemalla Pirttimäkeen tätä reittiä. Hienoa! Bodomjärveltä Pitkäjärven itäpuoliselle pellolle reitti oli moottorikelkalla vedettyä, paikoin semipehmeää, mutta kuitenkin hiihdettävää. Melko pian Pitkäjärven itäpuolella (n1km) alkoikin sitten Vantaan huoltama isommalla koneella tehty "kunnon" luistelu-ura. Tästä matka jatkui Pähkinärinteen kautta martinlaakson juna-asemalla, josta palasin Espoon keskuspuiston reunamille Koivuhovin asemalle, josta hiihtelin Olariin. Kilometrejä Olarista Martinlaaksoon n. 37km.

Pirttimäessä kyselin missä kunnossa yhteys Luukkiin (n 7km) on. Minulle kerrottiin, että maanomistajat eivät ole sallineet ladun vetämistä, mutta latu on tehty hiihtämällä. Tänään soitin Luukin latumiehelle ja tivasin syytä ajamattomaan baanaan. tilanne ei vaikuttanutkaan niin yksinkertaiselta. Yhdeksi syyksi mainittiin kyllä maanomistajien nihkeys, mutta keskustelussamme vedottiin myös siihen, että stara hoitaa kaatuneet puut, onkohan lunta riittävästi, miehiäkään ei kuulemma ole liikaa, mutta jäät kyllä taitais kestää :) En ole varma mikä oli syy ja onko siis sellaista. Tivasin, että ajaisivat edes pätkät molempiin päihin. Lupasivat miettiä ladun ajamista :)

Link to comment
Share on other sites

Osallistu keskusteluun

You are posting as a guest. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit kirjautua tästä sisään lähettääksesi vastauksen.
Huom!: Ilman rekisteröitymistä lähetetyt viestit tarkistetaan ennen julkaisua mainosrobottien yms. takia.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Loading...
 Share




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy