Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Matka on tärkeämpi kuin aika


Seppo
 Share

Recommended Posts

Joku on ehkä voinu jo pistää merkille että en oo juossu hirveesti viime aikoina. On tässä tullu pienessä päässä mieleen päivitellä ens kesän tavotteita, että jos juoksis ilman aikatavotetta. Oonko mä nyt yksin kaikkia muita vastaan, että aina ei jaksa juosta kelloa vastaan? Kyllähän mä meinaan ilmottautua ens kesän maratoneihin, mutta ei mua just tänä vuonna kiinnosta juosta kelloa vastaan. Nyt tuntuu olevan niin paljon kaikkea muuta ettei vaan jaksa. Haluan juosta sillon kun se kiinnostaa ja tavallaan kattoa mihin se riittää. Ehkä tässä on tullu liian monena vuotena pakotettua ittensä väkisin liikkeelle ja nyt ei enää jaksa. En tiiä onko tää jotain 30v-kriisiä, mutta jotenkin tuntuu että ei mun pidä tehdä jotain mitä en tosissaan halua. Ei mulle oo mitään väliä sillä minkä ajan mä juoksen kun ei siitä kukaan välitä. Jos menee maraton alle 4h niin jo se on hyvä suoritus.

Link to comment
Share on other sites

Noinhan ne hommat pitäis hoitaa. Pääasia on, että liikkuu. Hyvä Seppo. Kyllä täällä riittää noita kellon kanssa kilpaa meneviä. Itekin syyllistyn siihen. Tiedetäänhän se, että eka maraton edessä ja kuus tuntia rajana, :hä :nauru :nauru :valmentaja tai muuten tulee noutaja järjestäjien puolesta.

Mut elämässä pitää pistää asiat tärkeysjärjestykseen. Ja siks toiseks, kolmekymppinen on kyl aikas nuori mies vielä, et ehtiihän tota taatusti. :heilutus

Link to comment
Share on other sites

Joskus tulee sellaisia aikoja, että elämän tärkeysjärjestys muuttuu. Aina ei voi samat asiat olla tärkeimpiä. Silloin täytyy jostain hellittää ja panna asiat uuteen järjestykseen sillä hetkellä.

Kun aikaa kuluu, järjestys taas muuttuu ja tärkeäksi tulee joku muu.

Joten älä stressaa. Tee hyvällä omallatunnolla nyt sitä, mikä on tällä hetkellä tärkeintä. Juokse tällä hetkellä matkoja ilman aikatavoitteita. Huominen näyttää sen, mitä tulee eteen. Joskus voi tulla sellainen aika, että haluttaa taas treenata aikaakin. Mutta jos väkisin alkaa tekemään sitä, mikä ei sillä hetkellä tunnu hyvältä, tekee vain hallaa itselleen ja lähimmäisilleen.

Sinulla on nyt muutenkin elämässäsi tapahtumassa isoja asioita. Ne ovat nyt ensisijalla. Nauti tästä hetkestä ilman stressiä. Oma neuvoni on, että juokse ensi kesänä haistellen ilmapiiriä ja tunnelmaa, asettamatta itselle muuta tavoitetta kuin että nautit juoksusta.

Ja kun päätät, mitä teet, tee se sitten hyvällä omallatunnolla. Jos keikut kahden vaiheilla päättämättä, mikä on tavoitteesi: aika vai matka, et nauti kummastakaan.

Link to comment
Share on other sites

No minulla ei ole varsinaisia aikatavoitteita tässä vaiheessa...

Tosin lähtöviivalla on jonkinlainen vauhti valittava, eli jonkinlainen ajatus tai taktiikka täytyy olla...

Joka tapauksessa olen tähänkin asti juossut vain juoksemisen tähden ja vain ja ainoastaan siitä saatua nautintoa tavoitellen...

Eli juosta voi mistä syystä tahansa ja jokaisella siihen joka tapauksessa on eri motiivi... :snoopy

Link to comment
Share on other sites

Niin kai sen pitää mennäkin että juoksu alkaa kantaa ilman selkeää tavoitettakin - ainakin välillä. Itseäni motivoi pari eka vuotta se 4 tunnin alitus. Luulin että siihen loppuu innostus ja pieni kriisi tulikin, kun yksi tavoite eli kesän molemmat maratonit sain sen alle. Joku 3:30 alitus on minulle aivan utopistinen tavoite kumminkin näillä lahjoilla ja muun elämän haasteilla. On toki maratonit ensi kesäksikin suunnitteilla mutta tavoitteena enempi hyvät filekset tyyliin snoukkapojat Torinossa. :rock

Link to comment
Share on other sites

Todennäköisesti ikuisena läpijuoksijana, matkasta riippumatta, en ole kauheasti ajatellut noita aikatavoitteita, haastetta on jo siinä ehtiikö edes harjoitella riittävästi. Kun on tottunut kulkemaan jatkuvasti vähän veitsenterällä niin on pakostakin oppinut etenemään suurimman osan aikaa kevyesti ja askel kerrallaan.

Link to comment
Share on other sites

Syksyllä oli kovasti aikojen parannukset mielessä. Niin reippaasti on talven aikana sairasteltu, että on kyllä syönyt miestä muistella vanhoja hyviä aikoja viime syksyltä. Vaikka treenatakin on jo saanut niin silti kunto on samalla tasolla kuin kaksi vuotta sitten, kun vasta aloittelin juoksua. En tiiä... Mutta Tukholmaan on lippu hommattu, joten jonkin verran pitäis juoksennella.

Link to comment
Share on other sites

Syksyllä oli kovasti aikojen parannukset mielessä. Niin reippaasti on talven aikana sairasteltu, että on kyllä syönyt miestä muistella vanhoja hyviä aikoja viime syksyltä. Vaikka treenatakin on jo saanut niin silti kunto on samalla tasolla kuin kaksi vuotta sitten, kun vasta aloittelin juoksua. En tiiä... Mutta Tukholmaan on lippu hommattu, joten jonkin verran pitäis juoksennella.

No hei mutta sullahan on mahtava tilaisuus juosta Tukholmassa vain fiilistellen. Joko yksin tai lyöttäydyt johonkin sopivavauhtiseen porukkaan. Melkein kateeksi käy, kun itse mitä todennäköisimmin joudun raastamaan kun on kerran tavoitteet asetettu ja hemmetisti jo tehty töitä sen eteen. Mutta mä fiilistelenkin sitten ihan omia maraton-pitkiä lenkkejä satunnaisesti, ikävä kyllä vain yksin kun a) ei löydy kaveripiiristä samantasoisia juoksijoita ja B) aika harva ylipäätään on riittävän hullu juostakseen noita maraton-pitkiksiä samalla tavalla mielijohteesta tai muuten vaan niin kuin mä.

Link to comment
Share on other sites

Mielestäni maratonissa on niin paljon suoritukseen vaikuttavia tekijöitä (olosuhteista: lämpötila, reitti, tuuli ym. ja juoksijasta johtuvia: kulloinenkin vire, terveydentila ym.), että en ainakaan itse ole koskaan asettanut juoksun ajan suhteen tavoitteita.

Ajattelen, että on henkisesti vähemmän orjuuttavaa, kun tavoitteeksi asettaa itse valmentautumis- tai harjoitusprosessin: kykenenkö toteuttamaan määrällisesti ja laadullisesti suunnitelmaani. Itse koen saavani mielihyvää kun päiväkohtainen harjoitus tai pitempi jakso onnistuu. Epäonnistumiset ja mokat tulee käsiteltyä samalla tavalla.

Jääkiekossa käyttävät termiä: vaihto kerrallaan. Lopputulos on mielessä, mutta eletään hetkessä ja nautitaan juuri kulloisestakin prosessin vaiheesta.

Tietysti vuosien karttuessa oppii näkemään, millaisella panostuksella syntyy mitäkin tuloksia, mutta mielestäni tällainen ajattelutapa vapauttaa stressaamasta juoksujen lopputuloksia.

Veikkaanpa Seppo, että esimerkiksi sinulta tullaan jokaisen maratonin alla kysymään, että meneekö 3 tuntia poikki?

Link to comment
Share on other sites

Joopasen joo. Kun vuosikaudet haki vain sitä ennätystä virallisilta matkoilta, niiin mulle on helewetin hankalaa löytää mitään motivaatiota juosta.

Pitäisi vaan opetella nauttimaan pelkästään siitä, että on terve ja saa juosta, vauhdista viis. Se vaan on niin hankalaa valjastaa tuo ajatus käytäntöön.

Kunnioitan ihan helewetisti immeisiä, jotka maratonin piinaan lähtevät. Itse en vain saa enää motivoiduttua marathoniin. Onhan tuossa joskus tehty se, mihin on näillä mitättömillä geeneillä pystynyt. Pelkkä läpijuoksu ei enää anna minkäänlaisia fiboja.

Olisi kiva tietää, miten joku todellinen entinen huippu kokee kuntoilun nykyään. Arska Paunonen voisi aloittaa...

Link to comment
Share on other sites

  • 1 year later...

Eräs kestävyysurheilua aivan huipun tuntumassa harrastanut tuttavani vastasi tähän kilpauran jälkeiseen aikaan jotenkin niin, että hän on oppinut nauttimaan kulloinkin elämästään hetkestä (onko tässä nyt kyse siitä puhkikuluneesta carpe diem -sanonnasta :)))

Tuttava panee kampoihin vähin erin hidastuvalle ja heikkenevälle kropalleen, minkä ehtii ja voittojakin tulee välillä.

Itse ole huomannut, että ikämiehelle on sopinut maratonharjoittelun tehon vähittäinen pudottaminen. Tulokset ovat kuitenkin säilyneet yllättävän hyvinä. Aerobisen juoksun osuutta lisäämällä - lähinnä.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy