Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Mistä motivaatiota juoksuun marraskuussa?


tapiom
 Share

Recommended Posts

Ulkona sataa vettä, on pimeää, kylmää ja väsyttääkin ihan pirusti... Lenkille pitäis lähteä 10-12 tunnin duunipäivän jälkeen... Ei h***vetti, jään punkkaan katsomaan telkkaria!

Nyt jos koskaan ahkeruus palkitaan, sillä kevään ja kesän aikana kohotettu kondis romahtaa alta aikayksikön synkän syksyn aikana.

Millä saatte itseänne niskasta kiinni ja ulos lenkkeilemään? Your advice is appreciated, as always.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 30
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Mikä pakko se on? Sen kun jäät hyvällä mielellä punkkaamaan, niin mäkin teen. Lenkille piti mennä, mut en jaksa potea morkkista jos en meekkään. Juostaan sit enemmän kun on keliä. Siitä pitää nauttia mitä tekee. Ja nyt mä nautin hyvästä saunasta ja puolukkapuurosta ilman lenkkiä. Takankin vois laittaa tulille, ja kynttilät palamaan.

Link to comment
Share on other sites

Tässä on karrikoiden kahden koulukunnan ihmisiä ja kolmas voi toteutua kummassa vain vaihtoehdossa:

1. juokse silloin kun huvittaa

2. juokse silloin kun ohjelma sanoo

3. juokse, koska sinulla on tähtäin jossain

Itse olen yrittänyt ensimmäistä, eihän siitä tullut mitään. Nyttemmin itselläni on jokin ohjelmantapainen (pk-kausi vuodenvaihteeseen) ja tähtäinkin vielä, kevään maratonissa.

Voin suoraan sanoa, että ilman sitä tähtäintä ei tuosta lenkkareiden sitomisesta tulisi mitään. Ainakaan näillä keleillä, hell no.

Link to comment
Share on other sites

Itse olen yrittänyt ensimmäistä, eihän siitä tullut mitään. Nyttemmin itselläni on jokin ohjelmantapainen (pk-kausi vuodenvaihteeseen) ja tähtäinkin vielä, kevään maratonissa.

Voin suoraan sanoa, että ilman sitä tähtäintä ei tuosta lenkkareiden sitomisesta tulisi mitään. Ainakaan näillä keleillä, hell no.

Näin on mulla kans. Tavoite pitää olla ja jonkunlaista ohjelman tynkää. Mulla ongelmana on se, että juoksen enemmän kuin ohjelmassa sanotaan:) Mikähän tähän auttais? Mistä sais motivaatiota jäädä soffalle? :goodvibes:

Link to comment
Share on other sites

Mikä pakko se on? Sen kun jäät hyvällä mielellä punkkaamaan, niin mäkin teen. Lenkille piti mennä, mut en jaksa potea morkkista jos en meekkään. Juostaan sit enemmän kun on keliä. Siitä pitää nauttia mitä tekee. Ja nyt mä nautin hyvästä saunasta ja puolukkapuurosta ilman lenkkiä. Takankin vois laittaa tulille, ja kynttilät palamaan.

Minä kannatan tätä näkökantaa. Mielestäni Miinuliini on sisäistänyt hyvin tämän harrastuksen syvimmän olemuksen. Jos pakosta pitää mennä niin ei kuulosta hyvältä. Pientä omille persuksille potkimista voi harrastaa satunnaisesti. Tai jos on pakko jotain kunnon eteen tehdä niin voi sitten vaikka venytellä kunnolla tai tehdä pientä lihaskuntoharjoitusta kotona sisällä lämpimässä.

Link to comment
Share on other sites

Tässä on karrikoiden kahden koulukunnan ihmisiä ja kolmas voi toteutua kummassa vain vaihtoehdossa:

1. juokse silloin kun huvittaa

2. juokse silloin kun ohjelma sanoo

3. juokse, koska sinulla on tähtäin jossain

Siihen, että mä kuulun koulukuntaan 1. vaikuttaa se, että perhetilanteen vuoksi en pysty ikinä toteuttamaan mitään ohjelmaa. Mulla on iso perhe, joka ylipäänsä rajoittaa harrastamista, mies, joka käy kolmivuorotyössä, joka joinakin viikkoina estää juoksemisen lähes kokonaan ja toisina viikkoina mahdollistaa juoksemisen vaikka koko ajan, sekä pieni vauva, joka estää juoksemisen yöllä. Eli mitä jää käteen? Summittainen ohjelma omassa päässä, joka venyy ja paukkuu joka suuntaan. Pääasia, että kilometrit esim. kuussa pysyy siedettävällä tasolla tavoitteisiin nähden. Ainiin, unohdin mainita, että kuulun myös koulukuntaan 3. Ilmoittautumismaksu maksettu Tukholmaan 09.

Silti voin hyvällä omallatunnolla tällaisena myrskyiltana maata sohvalla ja lukea lehteä.

Link to comment
Share on other sites

Minä olen kokeillut ohjelmaa ja sitten vapaata tyyliä. Ohjelmasta jäi käteen se, että oli koko ajan huono omatunto kun työvuorojen ja sen muun elämän takia ei ehtinyt tehdä sitä ja tätä.

Kuulun siihen koulukuntaan, joka ei ajattele, että pitää lähteä lenkille. Niitä pitämisiä ja pakkoja on ihan nokko elämässä muutenkin. Lenkkeily on se hyvä ja hauska juttu, ei se, mikä pitää tehdä.

Tällä tyylillä ei tuloksia saada aikaiseksi. Mutta väliäkö hällä. Muilla elämänaloilla joutuu ihan nokko sitä maksimaalista suoritusta ja yrittämistä tekemään, että lenkkeily toimii sitten vastapainona vastuusta ja yrittämisestä vapaasta touhusta.

Kokeilemalla sen oppii, kumpaan suuntaan homma lähtee menemään. Ja väkisin ei kannata sitä omaa tyyliä lähteä muuttamaan. Tulee vain stressiä. Pitää mennä sen mukaan, mikä itselle sopii.

Jos marraskuussa ei juoksututa niin ei juoksututa. Huonoa omaatuntoa saa kärsiä tarpeeksi muutenkin tekemättömistä asioista, että jaksais enää harrastuksen vuoksi kärsiä.

Link to comment
Share on other sites

No, vaikka kuuluis mihinkä koulukuntaan tai noudattais minkätasoista ohjelmaa hyvänsä niin EI tuu maailmanloppua, vaikka sen lenkin jättääkin tällaisena marraskuisena päivänä tekemättä. Ehdottomasti suurin osa meistä tätäkin palstaa lukevista ja tänne kirjoittavista on kuitenkin minkälaisen mittapuun mukaan tahansa mitattuna juoksun harrastajia, hyvin harvalle jos kenellekään se taitaa ihan leipätyö olla?

Jos sanan pakko laittaa mihin tahansa tekemiseen - kerta toisensa perään - satunnaisesti se sallittakoon - niin kyllähän silloin on kysymys suorittamisen pakosta.

Joten tähän sopiikin lopuksi se, että koska minun on mentävä tänään töihin ja vaihtoehtoina ovat joko fillarilla kastuen tai juosten kastuen niin valitsen tuon viimeisen, koska siinäpä tulee samalla sitten lenkkikin tehtyä hmmm...jonkinlainen. Eli tänään on valitettavasti pakko mennä töihin - ei lenkille.

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Kurppa puhuu taas asiaa. Tämmöisenä perheellisenä kun on elämä niin täynnä, lapset repii yhteen suuntaan, mies toiseen, pyykkivuori kolmanteen, ja työasiat ehkä vielä seitsemänteen, niin päähän siinä hajoaisi, jos lenkillekin vielä ois pakko.

Ei tällä munkaan vapaalla tyylillä mitään tuloksia tule, mutta onneksi on suotu niin optimistinen elämänasenne, että uskaltaa kuitenkin maratonille lähteä, vaikka mitään tiukkaa ohjelmaa ei missään olekaan. Mutta mä nyt oon tämmöinen yli neljän tunnin taapertaja, niin väliäkö millään loppujen lopuksi onkaan. Sit jos tosiaan loppukesästä haluan yrittää sitä neljän tunnin alitusta, niin sitten on vaan otettava toinen asenne ja tähdättävä kisa siihen ajankohtaan, että miehen loma osuu kovimmille viikoille. Itse en aio töihin edes lähteä ennen syksyä. Ensi kesästä aion nauttia ilman mitään velvoitteita, ja juosta niin paljon kuin huvittaa. Ah että mä ootan sitä :)

Link to comment
Share on other sites

Näin on mulla kans. Tavoite pitää olla ja jonkunlaista ohjelman tynkää. Mulla ongelmana on se, että juoksen enemmän kuin ohjelmassa sanotaan:) Mikähän tähän auttais? Mistä sais motivaatiota jäädä soffalle? :goodvibes:

Heh...sulla onkin varsin erikoinen ongelma. Juokset enemmän kuin ohjelma sallisi :character00256: Tuollaisen ongelman ottaisin itselleni vaiks heti :thumbsup:

Link to comment
Share on other sites

Ylimääräistä motivaatiota ei tarvitse hakea mistään kun omistaa koiran, joka tarvitsee iltaisin sen tunnin - puolitoista ulkoilua. Kun kerran on pakko mennä ulos, niin miksei samalla vedä lenkkareita jalkaa ja juokse jotain kevyttä lenkkiä. Toinen mikä motivoi on se, että on joku tavoite lähitulevaisuudessa ja että treenaaminen on sen toteutumisen kannalta välttämätöntä. Ilman tiukkaa tavoitetta on liian helppo jäädä sohvalle loikomaan vaikka viikoksi putkeen, kun esim. tämä viikko näyttää erityisen huonolta.

Joskus muuten kannattaa miettiä lähteekö ulos vaikka motivaatio olisi kohdallaan. Eilen keli oli sellainen, että juostessani tuttua lenkkipolkua Espoossa tuuli sen verran, että paksut männyt huojuivat tuulessa kuin heinät. Koko ajan metsässä rytisi kun isot oksat katkeilivat puista ja kokonaiset puut kaatuilivat. Yksikin katkesi n. pään korkeudelta juuri kun olin kohdalla, onneksi puu kaatui poispäin. Toinen puu oli kaatunut hetkeä aikaisemmin tielle ja se piti kiertää ojan kautta. Siireenit soivat useaan otteeseen eri puolilla, liekö joku ottanut osumaa oksasta tms. Tuli kyllä mietittyä, että onko tässä mitään järkeä, vettäkin tuli vaakatasossa kuin Esterin persiistä...

Link to comment
Share on other sites

Huijaa itsesi lenkille. Kotona otat alkulämpöä ja venyttelet etc. tämän jälkeen piipahdat ulkosalla pienellä lenkillä. Toinen tapa on totuttaa itsesi palkintoon lenkin jälkeen toimi Pavlovin koirilla toimii ihmisillä. Tämän palkinnon voi sitten ajan kanssa jättää poiskin, jos jostain syystä haluaa. Kolmas tapa on pyytää läheisiltä persuuksiin potkimista/tukemista.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy