Jump to content
Juoksufoorumi.fi



irongirl

Millaisia rullahiihtotreenejä?

Recommended Posts

Rullasukset on ehdottomasti vaikeammat jarrutella :D

Suksien idea on mukailla mahdollisimman paljon lumella hiuhtämistä ts. paras rullasuksi harjoitteluun ei välttämättä ole se nopein. Itselläni jotkut alelaarista poimitut Vauhdin alumiinisukset. Suksien mallin valintaan olis ehkä kannattanut perehtyä. Noissa on aika kapeat ja pyöreäprofiiliset renkaat pertsan suksiksi ja tosi hankalat vuorohiihtoon. Luistimet ja luistelusukset olisivat paljon liukkaammat, mutta näillä tulee aika lailla sama vastus kuin talvella.

Tuohon @levox :n katkeiluongelmaan kommentti: onko mahdollista että terä iskeytyy poikittain tai vinossa maahan? Poikittainen kestävyys on n 100 kertaa heikompi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Perinteisen rullasukset ovat myös hyvä valinta, vaikkakin ne ovat keskimäärin kalliimmat ostaa. Jos ei ole rahasta kiinni, kannattaa kenties ostaa sekä vapaan että perinteisen rullasukset. Vaikka rullasuksilla pyritään jäljittelemään talvihiihtoa, on se rullamaailma kuitenkin erilainen, koska siinä mennään usein muun liikenteen seassa ja ehdoilla, ja jarruttaminen on vaikeata. Siksi sopivan ja turvallisen reitin valinta on varsin oleellinen asia.

 

Perinteisen rullasuksista vielä mainittakoon, että niillä voi hiihtää kunnolla vuorohiihtoa yleensä vain selkeään ylämäkeen. Mäkinen maasto puolestaan voi olla rullahiihdon aloittelijalle haasteellinen. Hyvät ylämäet ovat siis rullahiihtäjälle kehittävää maastoa, mutta sitten kun on mentävä välillä myös alaspäin, se voi olla vaaran paikka.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Perinteisen rullasuksista vielä mainittakoon, että niillä voi hiihtää kunnolla vuorohiihtoa yleensä vain selkeään ylämäkeen. Mäkinen maasto puolestaan voi olla rullahiihdon aloittelijalle haasteellinen. Hyvät ylämäet ovat siis rullahiihtäjälle kehittävää maastoa, mutta sitten kun on mentävä välillä myös alaspäin, se voi olla vaaran paikka.

Eli en ookaan ainoa jolla vuorohiihto tasamaalla takkuaa! ;) Sellaisesta rennon letkeästä yhdellä jalalla liukumisesta ei ole toivoakaan. Talvisuksella tehtävä potku alas saa tasapainon menemään yli. Jonkinlaista lipsuttelua jossa liu'utaan kahdella jalalla pystyn ainoastaan tekemään. -- Teinkin päätöksen etten edes yritä, vaan käytän lenkit tasurin kehittämiseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo. Vuorohiihto ei oikein onnistu tasamaalla ja ylämäkeenkin se vaatii hyvää tasapainoa, mutta kyllä se onnistuu, kun vähän harjaantuu. Huomasin aikoinaan myös, että monojen on syytä olla napakat. Käytin alkuunsa liian löysiä monoja. Ahaa-elämys perinteisen rullahiihtoon tuli, kun vaihdoin käyttööni tiukemmat monot. Myös vapaan rullahiihdossa on syytä käyttää mahdollisimman hyvin istuvia monoja, niin suksien hallittavuus on hyvä. 

 

Rullia on eri vastuksilla olevia. Ehkä se tasamaankin vuorohiihto voisi onnistua hyvin hitailla rullilla, mutta sitten meno muuten voi käydä raskaaksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 9.7.2016 at 18.49, Tarkki kirjoitti:

Tuohon @levox :n katkeiluongelmaan kommentti: onko mahdollista että terä iskeytyy poikittain tai vinossa maahan? Poikittainen kestävyys on n 100 kertaa heikompi.

Kyllä piikit on oikein asennettu.

Jostain luin, että kivituhkalla piikkien kestävyyttä voisi parantaa ruuvaamalla piikin muoviaihioon sopivan kokoisen mutterin. En ole kokeillut tuota.

 

Tasuria ajatellen kannattaa valita herkät rullat, jotta nopeuden saa riittäväksi jo alkuvaiheessa. Jos tasuria vetää jatkuvasti liian hitaalla vauhdilla, lihaksiston hermotus ei totu kovemman vauhdin vaatimaan nopeuteen. Tasurissa vauhdit kasvavat aika lähelle luisteluhiihtäjän vauhteja. Nykyisin on saatavilla myös tasuria varten tehtyjä rullasuksia (ei pitoa).

 

Perinteinen vuorohiihto rullilla on aluksi haastavaa; ainakin minulle se oli sitä, vaikka olen harrastanut hiihtoa koko ikäni . Harjoittelin vuorohiihtoa melko paljon myös sauvoitta.

 

Kaatuminen rullasuksilla on aina vakavampi riskitekijä. Kypärää, polvi- ja kyynärsuojia sekä hanskoja suositellaan. Koska jarruja ei ole, kannattaa vähänkin jyrkemmät/huonokuntoisemmat/tuntemattomammat/näkyvyydeltään huonot mäet kävellä alas. Ja kivituhkabaanoilla sateiden jälkeen se vakioreitin tuttu mäki saattaa yllättäen olla poikki (tai siihen on kertynyt petollista hiekkaa), kun vesi on tulvinut polun yli yms.

 

Suomalainen wikipedia sanoo yks-kantaan, ettei rullahiihto ole kuntoilijoiden suosiossa (piste). Mutta esim. Englannissa (Norjasta puhumattakaan) rullahiihto on varsin suosittua, ja tarjolla on kaikenlaisia kilpailuja, kursseja ja oppaita

http://www.rollerski.co.uk/

Eipä siis ihme, että engelsmannit ovat ohittamassa suomalaiset kilpakumppaninsa.
 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen hiihtänyt hitailla rullilla turvallisuus- ja harjoittelusyistä.

Omat hitaat rullani (Marwe) ovat nopeimmillaan lämpimillä keleillä ja kevään ja syksyn viileydessä ne muuttuvat hitaammiksi ja raskaammiksi (ehkä 15-20 s/km). Maksiminopeus reiteilläni on ollut reilut 35 km/h enkä todellakaan kaipaa lisää vauhtia alamäkiin. Olen pari kertaa vetänyt suht hitaassa vauhdissa lipat (kuoppaan, irtokiviin), ja taiteillut sitten märkälappujen kanssa asfaltti-ihottumaa. Hanskoja ja suojuksia en ole käyttänyt.

Olen harjoitellut Kaukopartiohiihtoon, ja koska eräsukset ovat raskaat niin halusin sellaiset myös kesäksi. Vuorohiihto tuntuu aika luonnottomalta rullilla, ja aluksi käytin sitä päästäkseni jyrkemmät ylämäet ylös. Vuorohiihdon ajoitus on rullilla aivan erilainen kuin lumella, enkä näe sitä hyödyllisenä lisätekniikkana. Olenkin vähitellen luopunut koko vuorohiihdosta rullilla korvaten sen potkullisella tasatahdilla. En ole kovin tarkka eri tekniikkojen välillä ja pyrin tehokkaimpaan etenemistapaan. Niinpä olen korvannut myös tasuria ja potkullista tasatahtia luistelulla, mikä onnistuu perinteisen rullilla sitä paremmin mitä pyöreämmäksi rullien nurkat ovat kuluneet. Voi olla että rullanvaihdon yhteydessä vaihdankin vastaaviin luistelurulliin alkuun takapyörissä ja myöhemmin ehkä kokonaan. Juoksuharjoittelu saa riittää vuorohiihdon jalkalihaksiin.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itsekkin aloittelin hitailla rullilla, mutta jossain välissä huomasin, että on aikamoista puurtamista varsinkin mäkisessä maastossa esim. Pärnän ja Kontiolahden rullahiitoradoilla. Vaihdoin takaisin nopeampiin rulliin ja ainakin teknisesti on kivempi hiihtää nopeilla rullilla. Tietysti paras ois, kun ois molemmat, niin vois tasaisilla reiteillä käyttää hitaampia jne... Alamäessä vauhdit on max 50-60 km/h. En tiedä onko sillä merkitystä onko vauhti 40 tai 50 km/h, jos sattuu kaatumaan. Todennäkoisesti pahasti käy kuitenkin.

Muutamat lipat oon vetänyt, mutta en alamäessä. Juttelin tuossa erään valmentajan kanssa, niin sanoi, että harvinaista on, että kaadutaan alamäessä. Yleensä vanhingot sattuu ns. helpossa maastossa. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on nopeat luistelurullasukset, hitaat luistelurullasukset (joissa on leveät renkaat) sekä perinteisen rullasukset (hitaat).

 

Lisäksi on erimittaisia sauvoja rullahiihtoon. Tulee mukavasti vaihtelua treeneihin.

 

Käytän vain muutamaa tuttua reittiä, niin ei tule ikäviä yllätyksiä. Tosin tietyö saattaa yllättää. Aika kiva ylläri, jos on monttu alamäessä. Pahimmissa kohdissa otan suosiolla sukset jalasta ja kävelen, olipa kyseessä nopeat tai hitaat rullat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Luulisin että ne alamäet mennään muutenkin ylivarovasti ettei niihin kaadu. Mutta onpa huono kuulla että rullahiihdon vuorohiihtoktekniikka on oikeasti eri juttu  kun normi suksilla.

 

En tiedä onko ihan mutuilua, mutta mielestäni vuorohiihto tuntui hyvin 'luonnolliselta' viime talvena alussa kun olin suhtpaljon sauvakävelyä ja jonkun verran rinnettäkin sulan maan aikana tehnyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onhan se kai yksilöllistä, miten tuon vuorohiihdon rullasuksilla omaksuu, ja onhan se kiinni välineistäkin.

 

Jos homma kiinnostaa, niin kannattaa silti kokeilla. Tietysti ne liikeradat ovat suunnilleen samanlaiset rullahiihdossa kuin lumilla hiihdossa. Eihän hommassa olisi muuten järkeä. Perinteisen rullahiihto vain vaatii enemmän tasapainoa ja liikkeiden ajoitusten on oltava kohdallaan. Sittenhän se jo sujuukin, mutta saattaa vaatia enemmän tai vähemmän harjoittelua. Kun tekniikka löytyy ja kaikki on kunnossa, on meno rentoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä kait se vuorohiihtokin rullilla on opittavissa, ja kyse lienee enemmän erilaisesta rytmityksestä kuin eri lihaksista.

Mitä alamäkiin tulee, niin jarrutellahan niissä vähän pitää mutta jyrkemmissä kohdissa jarruttaminen käy kyllä vaikeammaksi auraamalla.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jatkettakoon ketjun rönsyilyä kertomalla, että ensimmäinen rullahiihtolenkkini on nyt tasatyönnetty. Kyllähän tuossakin naaman sai räkään ja hymyyn, mutta vuorohiihdosta ei tosiaankaan tullut juuri mitään, paitsi jyrkemmissä mäissä. Rasitus tuntui osittain jalkojen suurten lihasten olemattoman työskentelyn vuoksi niin vähäiseltä, että harjoituksen kirjaaminen muistiin vaikutti lähes huijaamiselta. Ojentajiin ja oletettavasti pieniin rintalihaksiin sain kuitenkin tuntemusta, ja hanskoja on jatkossa syytä käyttää kämmenten hankautumisen takia. Rautatien ylittäminen osoittautui potentiaaliseksi vaaranpaikaksi, kun unohdin, kuinka matala maavara suksissa on.

 

Mikä parasta, lenkin jälkeen kroppa tuntui häivähdyksen verran hiihtäneeltä. Aivan kuin olisi nähnyt haljun revontulikaaren etelän taivaalla ja tietäisi, että vielä joskus voi katsella, kuinka koko taivaankansi loimuaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä oli puhetta piikkien katkeilemisesta kivituhkalla. Mahtaisiko olla niin, että kivituhka syö muovin piikin ympäriltä ja piikki irtoaa eikä katkea? Itselläni on tuosta kokemusta skikejen kanssa kovilla hiekka- ja sorateillä hiihtämisestä (lähinnä tasuria). Laitan aina rullahiihtopiikin päälle noin 3-4 cm pitkän pätkän teräsputkea siten, että siitä puristetaan ruuvipuristimessa löysät pois heltaksi takapuolelle. Näin kiinnipuristetun putkenpalan päästä näkyy vain piikki, ja muoviosa pysyy suojassa. Toki teräsputkikin kuluu, mutta paljon hitaammin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täytyypä kokeilla tuota metalliputkivahvistusta piikin aihioon.

 

Kestävyysurheilun sivustolla on puolenkymmentä artikkelia rullahiihdosta, miten pääsee alkuun jne.

http://www.kestavyysurheilu.fi/hiihto/14064-tekniikkavinkkeja-rullahiihdon-aloittelijalle-osa-2-hiihtotekniikka-luistelupotkut-sauvatyoskentely-ja-sen-yhdistelma

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy