Jump to content
Juoksufoorumi.fi
Sign in to follow this  
Fanny Maria

Gallup: Mikä on koulutodistuksessa liikuntanumerosi?

Recommended Posts

Ikuinen kasi. Koululiikunta-aikana en oikein innostunut mistään paitsi ratsastuksesta, jota nyt ei tietenkään kokeiltu. Enkä oikein tykkää joukkuelajeista, joita aina piti pelata. Koris meni, muut vitutti. Coopereissa pärjäsin kuitenkin aina vaikken mitään tehnyt, ja uinnissa olin hyvä. Sen sijaan suunnistuksessa eksyin aina metsään... Nyt varmaan irtois liikunnasta ainakin ysi, vaikka en edelleenkään haluaisi pelata mitään sählyä tai ringetteä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tästä tulikin mieleeni että mihin liikunnan arvosana perustuu. Eli pitääkö hyvä numero saada "pelkästään" sillä että yrittää ja tekee omaa parastaan vai pitääkö eri liikuntalajeissa pärjätä yleisesti ottaen.

Itse olen ollut siinä uskossa että arvostelu perustuu jälkimmäiseen vaihtoehtoon kuten muissakin aineissa, mutta onkos se sittenkään niin?

Rookie

:smiley: Hyviä numerota tämän pastan vastaajat ainakin ovat saaneet ... ehkä siinä on syy liikuntaharrastuksen omaksumiseen.

Aika monien vastauksista kävi ilmi, että myönteinen asenne ja yritys on pakittu koululiikunnassa, mikä tuntuu minun mielestäni oikealta.

Ymmärtäisin koululiikunnan mielelläni liikuntaakasvatukseksi, enkä johonkin määrätyyn lajiin valmentamiseksi.

Koululiikunnan pitäisi innostaa elinikäiseen liikkumiseen eikä tappa liikunnan iloa, kuten täälläkin monessa vastauksessa todettiin.

Siihen voi kannustaa esimerkiksi hyvä arvosana.

:ashamed0001: Kuten huomaatte monella tapaa voi aikaansa kuluttaa:)

Tein pika-analyysin noista kahdesta vastausketjusta, josta otin yhteensä 78 seppolaisen kommentit (Rookieen asti).

Liikunnan kouluarvosana:

46 vastaajaa (60 %) ilmoitti saaneensa liikunnasta 9-10, 27 (35%) ilmoitti 7-8 ja 4 (5%) 5-6 arvosanan.

Poimin ketjusta vastaukset kysymykseen 'Mikä laji oli mieluinen tai missä olit hyvä?' ja 'Mistä lajista et pitänyt?'

vastaukset kysymykseen 'Mikä laji oli mieluinen tai missä olit hyvä?'

juoksu 16 (28%), hiihto 9(16%), pallopelit yleensä 6,kaikista lajeista ilmoitti pitävänsä 4, jalkapallo 4, lentopallo 4, , yleisurheilu 4, uinti 4, pesäpallo 3,kestävyyslajit 3, joukkuelajit 2, koripallo 1, suunnistus 1 ja jääkiekko 1.

vastaukset kysymykseen 'Mistä lajista et pitänyt?':

telinevoimistelu 9 (31%), hiihto 4 (14%), koululiikunta 3 (11%), joukkuelajit 3 (11%, yleisurheilu 3 (11%), pesäpallo 2, pallopelit yleensä 2, jääkiekko 2, kaukalopallo 1, tanssi 1, luistelu 1, juoksu 1, jalkapallo 1, lentopallo1

Muokattu
kirjoitusvirheitä :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lukiosta kutonen. En suostunut uimaan.

Nolostelin liikaa.

Muuten olin liikunnallisesti hyvinkin aktiivinen, mutta opettajammekin oli hy-vin vanhan kaartin täti. Siihen aikaan ei saanut lisäpisteitä siitä, että harrasti vapaa-ajallaan (kilpa)urheilua. Ei ainakaan meidän koulussa. Vaihtoaskel-hyppy-hyppy-hyppy, vaihtoaskel-hyppy! Tamburiini kumisi tyttöjen puolella, kun poikien puolelta kuului riemunkiljahduksia sählyn pelaamisen merkeissä. En ole tähän päivään mennessä saanut kokeilla, millaista sähly mahtaisi olla. Äänistä päätellen todella hauskaa.

Mieluisin lajini oli luonnollisesti telinevoimistelu, koska olin siinä aina (harrastukseni vuoksi) todella hyvä. Nautin myös yksilölajeista hiihtämisestä ja juoksemisesta, olin niissäkin hyvä. Joukkuelajeissa olin surkea ja minut valittiin yleensä ryhmään toisiksi viimeisenä. Viimeisenähän valittiin aina se ylipainoinen ja yksinäinen tyttö. En koskaan osunut pesäpalloon ja räpylä kädessäni väistelin kohti tulevia palloja. Koripallossa olin muita tyttöjä about napaan asti, joten sielläkin kaikki voimavarani menivät kyynärpäiden väistelyyn.

Meillä ei yrittämisestä annettu mitään lisäbonusta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kasihan se oli koko ajan, joten seppolaisten heikoimpaan kolmannekseen kuulutaan. Varmaankin se oli suht kohdillaan, sillä olin tosi kankea ja surkea voimistelussa. Ihan kannustuksena muillekin, että voi ainakin hieman kehittyä: kuvittelen oikeasti olevani nyt notkeampi kuin 20-30 vuotta sitten!

Luistelussa ja lätkässä olin aivan avuton, pallopeleissä keskinkertaisuus. Kestävyyslajeista ja useimmista palloilulajeista tykkäsin kyllä.

Kauheasti en valittanut ja yritystäkin muistaakseni riitti jonkin verran. Kertaakaan en pinnannut liikkatunnilta ja noin yleisesti ottaen aine oli mieluinen. En vaan ymmärrä, miksi jääkiekkoa piti pelata niin paljon.

Liikunnan kouluarvosana:

46 vastaajaa (60 %) ilmoitti saaneensa liikunnasta 9-10, 27 (35%) ilmoitti 7-8 ja 4 (5%) 5-6 arvosanan.

10:ä oli useimmiten. Johtui varmaan siitä kun olin niin pirun lahjakas joka asiassa. Varsinkin lentopallossa. Kyllä meillä yrittämisestäkin sai hyviä numeroita.

10, aina. Kun pärjäsi joukkuelajeissa (futista pelasin runsaasti tuolloin) ja juoksi coopperin > 3000m. Ja venkoili telinevoimistelussa sen, mitä käskettiin. Liikaa pelattiin pesäpalloa.

10 joka todistuksessa. (...)

Jos juoksee coopperissa yli 3000m, tempasee rinnalle oman painon, juoksee satasen suht vikkelään ja lisäksi omaa hyvän koordinaation sekä pelisilmän pallopeleissä niin eiköhän kymppi ole oikeutettu.

Hyvästä yrittämisestä ei tulisi saada yhtään ylimääräistä plussaa. Jos on liikunnassa paska niin on paska ja sillä selvä.

3000 m Cooperissa oli muistaakseni se kympin raja liikunnassa ja se riitti aika pitkälle ainoana näyttönä.

No mä juoksin myöskin kolme tonnia, mutta kuten edellä totesin, kankimuksella ja urheiluseuraan kuulumattomalla se riitti kasiin. Koulujenvälisissä hiihtokisoissa olin yleensä toinen tai kolmas, samoin toisena 1000 metrin juoksussa. Voittaja oli urheilija, joka aikuisena juoksi 800 m 1.53.59, 1500 m 3.50.80, kolmosen 8.16.86, vitosen 14.33 ja päälajinsa 3000 metrin esteet 8.46.97. Puolikkaalle kestävyys ei oikein enää riittänyt, enkka vaatimaton 1:10:50:-) Mut ansaitsi hän kyllä kympin liikuntanumeroksi minunkin mielestäni. Pituushypyn sijoitusta en muista, korkeutta en osannut hypätä.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla se oli 9 tai 8, mutta en tykännyt koululiikunnasta. Oli inhottavaa raahata urheilukamoja kouluun ja käydä keskellä päivää suihkussa yms. Myöskään lajivalikoima ei suuresti miellyttänyt - opettaja laittoi usein pelaamaan lentopalloa, joka oli tietysti opettajalle helppoa mutta ei paljon kehittänyt. Yläasteikäisten tyttöjen pelaaminen kun ei ollut erityisen aktiivista - siinähän saattoi vaikka kynsi katketa. Koulun jälkeen sitten kyllä läksin mielelläni lenkille tai hiihtämään.

Tuosta liikunnanopettajien arvostelusta; meillä ainakin opettaja, joka oli paikallisen pankinjohtajan vaimo, antoi numeroita sillä perusteella kenellä oli ko. pankissa tili. Käsittämättömin oli yhden tytön 10 - hän ei tosiaankaan sitä ansainnut, mutta äitinsä oli siinä pankissa töissä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huono oli numero, mutta sen aikaisiin vaatimuksiin eri luokilla mm.

- kiipeäminen kattoon narulla, joka tietysti epäonnistui

- kuperkeikan teko

- pesäpallon saaminen nenään

- melkein jääminen kuulapallon alle (minä väärässä paikassa, vaiko työnto väärään suuntaa?)

- pakkonakki talviurheilulajit (luistelu, hiihtäminen)

aiheuttimaa traumaa ja fofiaa... onneksi on helpottanut vanhemmiten päin.

(Mutta nyt teenkin oikeastaan mitä haluan. Siis kun sille päälle tulen.)Jotenkin muistan liikuntatunnit tapahtumina, jotka suoritettiin, koska opintosuunnitelma näin määräsi.

Nykyään kai ollaan menty parempaan suuntaan, liikuntatunteja pyritään käyttämään liikuntaan opastavina tunteina. Mutta saatan olla väärässäkin. Perheelliset tuon varmaan tietää parhaiten.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yleensä numero oli kutonen tai seiska, kun ei huvittanut tehdä mitään. Äärimmäisen turhauttavia tunteja. Oli se myös joskus lukiossa (muistaakseni toisella luokalla) pelkkä viivakin, kun en koko vuonna osallistunut kertaakaan liikuntatunneille (kaularanka murtui autokolarissa kolmesta kolmesta kohtaa ja makasin sairaalassa).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ala-asteella liikunta numero oli pääasiassa 7, 5 luokalla muistaakseni nousi 8:iin ja viidennellä 9:iin ja sitten ylä asteella ja lukiossa numero oli aina 10. Pääasiassa pärjäsin hyvin juokkuelajeissa, voimistelussa en varmaan ihan 10 arvoisesti, mutta en kuitenkaan niin huonosti että olisi numeroa laskenut ja yleisurheilussa tuli menestystä, tosin ei jouksulajeissa vaan kenttälajeissa , ja hiihtokin talvella sujui ja jääpelit jne. ja kun oli inokas lajissa kun lajissa vaikka taitoa ei välttämättä joka lajiin löytynytkään, niin kympissä numero pysyi, kun kerran oli sen sinne saanut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heh, mun urheilu-voikka-numero taisi aina olla jotain 7, koska olin niin huono juoksemaan, pelaamaan tai liikkumaan ylipäätään. Toisaalta terveysopista pamahti 9, yläasteen vikaluokalla, kun hallitsin suvereenisti kaikki raskauden keskeyttämiseen oikeuttavat syyt :-) Jääkiekkoa en koskaan pelannut koulussa ja hiihtämisenkin kanssa oli vähän niin ja näin. Hulvattomin muisto on jostain yläasteelta, kun pelasin pesäpalloa hollannikkaat jalassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Suomen kilpaurheilun yleistaso lähtee koululiikunnasta. Ja se tasohan on heikko. Mulla oli onni nauttia hyvistä liikunnanopettajista ja olla osana liikuntaan innostunutta luokkaa. Liikuntatunnit oli monipuolisia ja kouluviikon kohokohtia. Numero oli 10.

Eihän nykyään mitään koululiikuntaa edes ole, koko ajan vaan vähennetään. Sitten ihmetellään kun nuoriso on heikkokuntoista pullamössöä. Toihan heijastuu nykyään jo armeijaan asti, jossa näille pullamösssöille ei saa enää edes sanoa mitään tai ne nostaa oikeusjutun simputuksesta. (menee jo vähän aiheen ohi, mutta sama on kielissä, ruotsia ja enkkua opetetaan aina vaan vähemmän ja ihmiset ei osaa niitä -> tarvitaan tukikursseja -> määrärahat menee niihin -> mun italian jatkokursseja ei järjestetä sen takia, perkele!!!)

Itse pääsin sentään ylä-asteella ns. liikuntaluokalle, jossa normaalin parin tunnin lisäksi saatiin neljä tuntia viikossa ekstraliikuntaa. Ja oli vielä päteviä vetäjiä, mm. kiekkopuolelta TPS:n, FC Barcelonan (:smiley:) sekä Sveitsin ja Ranskan maajoukkueita valmentaneita kavereita ja futiksesta ihan Suomen A-maajoukkuettakin valmentanut koutsi. :thumbsup:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Sign in to follow this  

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä



×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy