Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Paljonko kulunut energiaa maratonilla?


SamuelS
 Share

Recommended Posts

Minulla löytyy sykemittarista (Suunto T3) sellainen toiminto, että se mittaa energiankulutusta. Tuo on tietysti vain suuntaa antava lukema, koska mittarille syötetyt tiedot (ikä, paino, pituus, sukupuoli, jne.) ovat rajalliset, vaikka näiden lisäksi syketiedot antavatkin paljon informaatiota. Ja epäilemättä näissä lukemissa on merkkikohtaisia eroja mittareiden välillä.

Kaikesta huolimatta kysyn: Paljonko teillä on mennyt energiaa maratonin aikana sykemittarinne mukaan (ja missä ajassa)?

Minulla on kahdesta maratonista tiedot:

2581 kcal - aika 3:30:18

2736 kcal - aika 3:28:44

Eräs kaverini kertoi, että hänellä kului noin 3000 kcal, kun hän juoksi maratonin viiteen tuntiin. On mielenkiintoista, että energiaa kului enemmän hitaammalla juoksulla, vaikka kyseessä ei ollut minua painavampi ihminen.

Keskiverto iminen pystyy varastoimaan energiaa glykogeenina noin 2000 kcal lihaksiin ja maksaan. Loppu energia olisi saatava rasvoista tai juoksun aikana nautituista hiilihydraateista. Tätä tietoa voinee hyödyntää juoksun energianhankinnan suunnittelussa.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 122
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Mä olen tämän netistä joskus lukenut ja edelleen muistan asian hämärästi, niin että sen täytyy siis olla totta: keskiverto juoksija kuluttaa painonsa (kg) verran kaloreita per km. Siis lähes miehen kokoinen raahustaja (90 kg) kuluttaisi noin 3800 ja lommoposkinen atleetti (60 kg) noin 2500 kcal.

Sykemittari sen sijaan arpoo energian kulutuksen käytetyn ajan, sykkeiden määrän, lähtötietojen ja jonkin yhtälön perusteella. Jos esim. kaksi täysin samanlaista laahustajaa (sykemittarin lähtötietojen mukaan) juoksee maran samaan aikaan eri keskisykkeillä, esim. koska maksimisykkeet ovat erit, laskettu kalorikulutuskin on eri.

Link to comment
Share on other sites

Minulla on kahdesta maratonista tiedot:

2581 kcal - aika 3:30:18

2736 kcal - aika 3:28:44

Eräs kaverini kertoi, että hänellä kului noin 3000 kcal, kun hän juoksi maratonin viiteen tuntiin. On mielenkiintoista, että energiaa kului enemmän hitaammalla juoksulla, vaikka kyseessä ei ollut minua painavampi ihminen.

Kaverillasi kului enemmän energiaa sykemittarinsa mukaan. Eri sykemittarivalmistajilla (jopa mallien välillä on eroja) on eri keinot kulutusarvion laskentaan. Ymmärtääkseni Polar käyttää ainakin joissain malleissa kuntotesteillä tai käsin syötettyä VO2max-arvoa ja sykkeen perusteella arvioi joko sykereservistä tai maksimisykkeestä harjoituksen tehoja suhteessa maksimihapenottoon. Tämä menee kai ainakin matalilla sykkeillä kohtuullisen lineaarisesti ja korkeammilla sykkeillä jonkin sopivan sovituksen kautta. Jos mittari on perusmallia, joka ei syö VO2max-lukemia, arpoo laite ne tilastoista johdetuilla kaavoilla ja kulutuslukemat ovat luonnollisesti siten vieläkin epätarkemmat. Sama tilanne on tietysti myös silloin, jos mittarin käyttämät VO2max-lukemat (tai paino) eivät vastaa täysin todellisuutta.

Garmin Forerunner -mittarit sen sijaan käyttävät kulutusarvioissaan kuljettua matkaa, ja siten tulokset voivat olla aivan jotain muuta kuin Polarin antamat, joskin ihanneoloissa ja oikeilla lähtötiedoilla lähellä toisiaan.

Oli niin tai näin, niin sykemittarin antamien lukemien perusteella ei voi päätellä, kuluttaako joku toinen enemmän energiaa juostessaan. Tähän tarvittaisiin hengityskaasumittaukset, jotka taas kertoisivat juoksun taloudellisuuden jo varsin tarkasti.

Link to comment
Share on other sites

Kaverillasi kului enemmän energiaa sykemittarinsa mukaan. Eri sykemittarivalmistajilla (jopa mallien välillä on eroja) on eri keinot kulutusarvion laskentaan.

...

Oli niin tai näin, niin sykemittarin antamien lukemien perusteella ei voi päätellä, kuluttaako joku toinen enemmän energiaa juostessaan. Tähän tarvittaisiin hengityskaasumittaukset, jotka taas kertoisivat juoksun taloudellisuuden jo varsin tarkasti.

Tiedostan tämän, ja jos lukisit ensimmäisen viestini ensimmäisen kappaleen tarkemmin, niin huomaisit sen. Minua kiinnostaisi saada lisää dataa nimenomaan sen vuoksi, että voisin vertailla hiukan mitä eri mittarit antavat.

Link to comment
Share on other sites

Mielenkiintoinen kysymys.

Tässä on omakohtaisia havaintojani. En löytänyt viime vuoden kalenteriani ja tietokoneen kovalevyltäkin on maratonin kulutusluvut kadonneet, joten lukema on arvio. Puolikkaan kulutus on suoraan mittarin dataa.

Käytössä Suunto T3 + foot pod.

Omat mitat: 172 cm / 76 kg, mies

Puolikas; aika 1.51, kulutus 2238 kcal, lähes hellelukemat (n. 22-24 c), keskisyke 179

Maraton; aika 4.18, kulutus muistaakseni n. 4200-4400 kcal, lämpötila muistaakseni n. 15 c, keskisyke 168

Oma kulutukseni (mittarin mukaan) näyttäisi olevan melko lailla yläkanttiin verrattuna muihin tässä ketjussa esitettyihin.

Voidaanko tästä sitten vetää johtopäätös että en etene riittävän taloudelllisesti? Korkea kulutusarvio johtunee toki myös suhteellisen korkeista sykkeistä.

Link to comment
Share on other sites

Tukholmassa T3 näytti 2435 kcal lämpötilan ollessa 25 ja painoksi olin asettanut 70 kg. Tuo olisi siis vain 0,824 kcal / (kg*km). Noin tehokas hyötysuhde minulla ei ole, mutta pitkälti tuo alhainen luku selittyy siitä, että alussa mittari näytti oikein mutta sitten pari kilometriä reistaili näyttäen liian alhaisia lukuja. Alkoi sitten taas toimia. Tuota se on tehnyt ja nyt lähes jatkuvasti. Epäilen batterin olevan lopussa, mutta vaihtaminen ei ole toistaiseksi onnistunut, kun kansi on jumissa (kääntyy kyllä, mutta ei lähde irti).

Link to comment
Share on other sites

Polar 720i näytti PN-maralla 3443 kcal, avg 159, aika 3:49:38.

Pituus jotain 182, paino n. 73.

(Syke oli kyllä jostain "kisalisästä" johtuen varmaan lähemmäs 10 lyöntiä kovempi, kuin tuollaisella vauhdilla normi lenkillä. Siitä johtunee suuret kulutuslukemat.)

Puolikkaalla on ollut viimeksi 1685 kcal, avg 174, aika 1:35:51

Link to comment
Share on other sites

Yritin noista annetuista lukemista jotain päätellä. Ensinnäkään kukaan ehjällä sykemittarilla juossut ei päässyyt maratonilla energian kulutuksessa (kcal) alle nyrkkisäännön ilmoittaman paino (kg) kertaa kilometrit lukeman. Tuo näyttäisi pätevän erityisen taloudelliseen juoksuun ideaaliolosuhteissa.

Näyttäisi myös siltä, että vaikka energian kulutus suhteutettaisiin painoon (oletetaan lineaarinen riippuvuus), niin silti kauemmin matkalla viipyvät kuluttavat enemmän energiaa. Toisaalta myös nopeat suoritukset kuluttavat enemmän energiaa. Vähiten energiaa näyttäisi kuluvan noin 3:30:n juoksuun. Eli veikkaisin, että saadaan sellainen U:n muotoinen käyrä, jos kuvataan energian kulutus loppuajan funktiona.

Mutta, edelleen suurempi määrä dataa tarvitaan päätelmien tueksi, koska epätarkkuutta aiheuttavia tekijöitä on paljon (sykemittarin laskukaavat, reitin vaativuus, juoksijan kunto, jne.).

Link to comment
Share on other sites

Eli veikkaisin, että saadaan sellainen U:n muotoinen käyrä, jos kuvataan energian kulutus loppuajan funktiona.

Itse en uskaltaisi vielä tämän lähdeaineiston pohjalta tehdä johtopäätöksiä, mutta kyseessä on kyllä aika mielenkiintoinen ajatusleikki. Lähdeaineistossa ei muutenkaan tosiaan voisi vertailla eri juoksijoiden eri maratoneja, eri kunnossa, eri kelillä... jne.

Pitäisi saada joku holmeeninjanne juoksemaan vaikka parin viikon ajan joka päivä maraton eri vauhdeilla, ja sitten joku luotettava laite, jolla mitata energiankulutusta. Sit voiskin jo piirrellä jonkinlaista hienoa käppyrää :)

Link to comment
Share on other sites

Mä aikoinaan Excelin kanssa leikin ja piirtelin joitain viivoja. Tällaisen löysin vanhasta excelistä:

Clippi.png

Toi toinen on sellainen kuntokerroin, joka on tältä sivustolta kopioitu. Kaava menee jotenkin näin:

kuntokerroin=1000*etenemä^(-1)

etenemä = matka/(aika*(keskisyke-leposyke))

Tossahan mä sain noi menee aika rinnakkain jo. Ei kuitenkaan ihan. Helpompaa olisikin ollut varmaan kysyä Polarilta että miten teidän mittari laskee energian kulutuksen. Mittari oli silloin Polar RS200sd.

Link to comment
Share on other sites

Toi toinen on sellainen kuntokerroin, joka on tältä sivustolta kopioitu. Kaava menee jotenkin näin:

kuntokerroin=1000*etenemä^(-1)

etenemä = matka/(aika*(keskisyke-leposyke))

Onko sama kaava siis:

kk = kuntokerroin

a = aika (min)

ks = keskisyke (b/min)

ls = leposyke (b/min)

m = matka (km)

kk = (a*(ks-ls)/m)

eli jos matka on 8 km, aika 45 min, keskisyke 155, leposyke 50

=> 45 min * (155 b/min - 50 b/min ) / 8 km = 591 b / km

Mielenkiintoista.

Kyllähän syke ja kulutus varmasti korreloivat keskenään. Tuossa huomaa selvästi kesää kohti kilometrien muuttuvan keveämmiksi.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy