Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Vierumäen valojänistesti


Teppo
 Share

Recommended Posts

Tuli tuossa reilu viikko sitten käytyä Vierumäellä valojänistestissä. Tässä tuloksia mikäli jotakuta sattuu kiinnostamaan.

pvm: 21.01.2006

ikä: 26v

paino: 63,0 kg

pituus: 176 cm

rasva-%: 6,5

Testisuoritus:

maksimivauhti: 5,12 m/s (3:15 min/km)

maksimityö: 60,3 ml/kg/min

maksimisyke: 190

Kestävyyden harjoitusrajat:

vauhtikestävyys

-3:50 min/km

-syke 175

peruskestävyys

-4:47 min/km

-syke 155

Link to comment
Share on other sites

Tässä vastaus jonka itse sain henkilöltä jonka yhteystiedot Urheiluopiston sivuilla oli:

"Testi tapahtuu sisäjuoksuradalla (200m), testissä juostaan valon "vauhtia" kierros kerrallaan vauhtia joka kierroksella nostaen, niin kauan että testattava uupuu eli suomeksi jää valosta jälkeen. Näin saamme tiedon siitä mikä oli uupumisnopeus ja testattavan maksimisyke, joiden perusteella pystymme laskemaan hapenottokykyä ja antamaan harjoitussykealueet sekä kuntotasoon nähden sopivan harjoitusohjelman. Testi kestää n. 15-30 min testattavan kunnosta riippuen ja sisältää päälle palautteen ja harjoitus ohjeet joka kestää testin päälle n. 45min."

Sen verran voisin lisätä, että ensimmäisen kierroksen vauhti valitaan kunnosta riippuen. 15-20 kierrosta on minut testanneen mukaan sopiva määrä. Jokainen kierros vauhti kiihtyy 0,1 m/s.

Link to comment
Share on other sites

Onko noitten rajojen tarkoituksena vastata aerobista kynnystä ja anaerobista kynnystä? Jos samoista rajoista puhutaan niin nehän näyttävät kovilta. Eikös tuo 4:47 min/km ole melko lähellä maratonennätyksesi vauhtia? Ja maratonhan juostaan huomattavasti reippaammin. Minkäslaisia keskisykkeitä sinulla olikaan maratonilla? Tuolla 3:50 min/km vauhdilla pitäisi kait mennä puolimaraton n. 1:20 aikaan, joka lupailee 3 h alitusta maratonilla. Koskas sinulla on maraton ohjelmassa?

Link to comment
Share on other sites

Laktaatteja ei siis mitattu?

Jos ei niin olen hieman skeptinen kynnysvauhtien suhteen. Ja vaikka laktaatit mitattiinkin maksimihapenotto menee ihan arvalla riippuen juoksun taloudellisuudesta.

En haluaisi olla Besserwisser, mutta kuten Pasikin eräässä threadissa vuodatti, on näissä testeissä tiettyjä oletuksia jotka ovat kyllä keskiarvoisesti oikein, mutta yksilötasolla voi mennä aika raakasti metsään nuo tulokset. Esim. tuo maksimihapentto on todennäköisesti laskettu maksimivauhdin avulla Ladoreen kaavalla taloudellisuus vakiolla kolme. Itselläni tuo vakio on -2 (hyvä taloudellisuus) ja kaverilla 8 (vähemmän hyvä). Ikävä vaan että ne virhee tuossa kertoimessa tulee suoraan virheeksi laskettun hapenottoon. Itse saisin 5 yksikköä liian suuren arvon ja kaverini 5 yksikköä liian pienen, jos kävisimme jänistestissä.

Itselleni tuli kova pettymys, kun kävin mittaamassa Vierumäellä suoraan kaasuista todellisen hapenoton... tulos ihan surkea. Edellinen arvio oli 60 ilman happikaasumittauksia (Tesku) ja kaasuista 53 (Vierumäki). Vastaavasti kaverilla heitti vielä enemmän toiseen suuntaan...

Treenin kannalta on tärkeintä, että kynnykset tulevat oikein ja että testillä voi seurata kunnon kehitystä pidemmällä aikavälillä, joten eiköhän tuo jänistesti siihen sovellu.

Link to comment
Share on other sites

Tasan samalta tuntui kun Pasi sanoi. Se on muuten aika raakaa touhua vetää sen jänön perässä siellä lopussa. Tuntuisi että saisi paljon enemmän irti, jos tekisi testin tonnin vetoina. Mutta onhan tuo huomioitu. Lopussa kun jätti leikin kesken tuli heti perään tunne että perskules, sisu ei riittänyt puristamaan kaikkia. Maksimisykkeestäni jäin (mitannut itse kaksi eri kertaa tonnin vedoilla nousussa) 8-9 lyöntiä, mutta noin pitkässä vedossa taitaa käydä kaikille samoin?

Link to comment
Share on other sites

Esim. tuo maksimihapentto on todennäköisesti laskettu maksimivauhdin avulla Ladoreen kaavalla taloudellisuus vakiolla kolme. Itselläni tuo vakio on -2 (hyvä taloudellisuus) ja kaverilla 8 (vähemmän hyvä). Ikävä vaan että ne virhee tuossa kertoimessa tulee suoraan virheeksi laskettun hapenottoon. Itse saisin 5 yksikköä liian suuren arvon ja kaverini 5 yksikköä liian pienen, jos kävisimme jänistestissä.

Tää on just tätä testauksen viidakkoa, kun hapenottoa haluaa mitata niin tarjolla on vaikka epäsuora fillaritesti, valojänis, mattotesti, jopa kävelytestin tuloksesta päätellään max.hapenotto eli sitä sun tätä on tarjolla ja eri tuloksia tulee, ni siinäpä on testattu monesti näreissään että mistä oikein on kyse. Viidakkohan tästä tulee usein sellaselle mistään mitään tietämättömälle, kuka alottelee treenaamista eikä oo vielä käsitystä testitarjonnan laajasta valikoimasta, sillä mun käsityksen mukaan näillä erilaisilla testeillä ei millään saa samoja arvoja esim. max.hapenottoon koska suoritukset ja laskumenetelmät eroaa toisistaan jonkun verran. Siks oiskin hyvä löytää mahd. lajinomainen testi eli sellanen, mikä testaa just sitä ominaisuutta mikä lajisuorituksen kannalta on tärkein.

Ja toi JH:n tapaus on hyvä esimerkki siitä, kun hapenotto on helposti se arvo jota tarkkaillaan ja sitte radalla onki vauhdit ihan eri luokkaa eli käytännössä vaikka maksimimattotestistä saadulla hapenotolla ei tee mitään ellei tiedä miten sitä pystyy radalla hyödyntämään. Hapenotto ku ei kerro mitään taloudellisuudesta ni ei sillä tiedolla hirveen paljon tee, paitsi jos haluaa seurata kehitystään. Musta kynnyksillä saavutettavia nopeuksia on aika fiksu juttu seurata ja kehittää, ne kertoo jo paljon enemmän (riippuu tietty tavoitteista).

Maksimisykkeestäni jäin (mitannut itse kaksi eri kertaa tonnin vedoilla nousussa) 8-9 lyöntiä, mutta noin pitkässä vedossa taitaa käydä kaikille samoin?

Mulle ainakin käy just noin. Ja sitte taas joku analysoi tästä maksiminsa, joka ei (välttämättä) pidä paikkaansa ja juoksee ihan hakusessa olevilla sykerajoilla jos alkaa prosentuaalisesti laskemaan ite (vaikka ois saanukki kynnykset vaikka laktaateista testaajalta, näin on monesti käyny ja välillä tulee jälkeenpäin sanomistakin että sai kovemmat maksimit jossain muualla mitä täällä valojäniksestä). Nää pitää tottakai testaajan palautteessa käydä läpi, jotta hoksataan mistä on kyse mutta siitä huolimatta joskus tuntuu hankalalta ku ei odotukset/ymmärrykset kohtaa toisiaan.

Link to comment
Share on other sites

Itse kävin vajaa vuosi sitten Vierumäellä valojänistestissä, kun silloin ei paremmasta tiennyt. Hyvin sain kyllä maksimit vedettyä, joten tuo menetelmä sopi ainakin itselleni sen maksimin hakemiseen. Se hyöty siitä sitten ainakin itselleni oli. Kynnysarvojen kanssa sitten olikin vähän arvelluttavaa. Jos olisin treenannut niiden arvojen mukaan esim pk-lenkkejä, niin jo oma kroppakin kertoi, että on aivan liian kovat vauhdit. Samaa kommentoi Pajulahden testaaja, kun katsoi vuoden takaisia Vierumäen valojänistestin tuloksia.

Nyt kävin sitten Pajulahdessa juoksumattotestissä, jossa otettiin laktaatit. Vierumäen maksimeista jäin, kun se ei loppujen lopuksi ollut edes se tärkein asia. Onhan tässä tietysti vajaa vuosi Vierumäen valojänistestin ja Pajulahden testin välissä, mutta kuitenkin nyt tulokset oli jo paljon lähempänä omia tuntemuksiakin.

Joten jatkossa kyllä käyn testeissä, jossa otetaan ainakin nuo laktaatit enkä mene ainakaan valojänistestiin. Itselleni valojänitesti ei anna mitään lisätietoa treenejä varten. Kaasujen mittaaminen hapenotossa on vielä kokematta, mutta mahtaako se antaa jotain uuttakin tietoa? Pajulahdessa sanottiin, että heidän nyt tekemässä testissä on 2-3 % virhemarginaali, joten riittänee tälläisellä tavan kuntoilijalle.

Link to comment
Share on other sites

Mullakin mittarin lähetin on löytäny käytännön hyötynsä kalsareiden kuivatusnaruna. :hehe Sanon ton, koska varmasti ymmärrätte huumoria ja juoksen niin hiljaa etten sykerajoilla mitään tee ku meen vaan fiilistellen. Alussa oli hyvinkin oiva kaveri tuo vekotin.

Mulla suurin käytännön oppi testeistä on alkujaan ollu se, kuinka yllättävän kovaa täytyy juosta että harjoitus siirtyy puhtaasti vauhtikestävyyden puolelle. Mulle nous noin puolentoista vuoden sisällä treenien myötä (mattotestin hapoista + kaasuista yhteisanalyysin mukaan) aerobinen kynnys 165:een ja anaerobinen 181:een maksimin ollessa muistaakseni 194. Peruslenkkejä olin vetäny siihen asti 135-150 sykkeillä eli pystyin jatkossa juoksemaan mainiosti 155-160 tasolla ilman että treeni oli liian kuluttava. Palauttavat vedin tietty ihan 130-140 tasolla, mutta mua hämäs se että luulin hataran kirjatiedon perusteella aerobisen kynnyksen olevan paljon matalemmalla, mitä se todellisuudessa oli. Tällöin harjotusvauhdit nousi hurjan tuntusiks ja välillä epäilin testitulosten paikkansapitävyyttä, mutta tulosta tuli entistä tehokkaampaan tahtiin joten lopulta nielin epäilyni suosiolla.

Tottakai sen voi myös tuntea, jos annetut vauhdit on ihan älyttömiä suhteessa omiin kykyihin eikä niissä ole mitään järkeä ja tottakai niitä sillon kannattaakin epäillä sekä ihmetellä ja varmistaa että mistä ihmeestä oikein on kyse. Toki radalla juostessa mattoon verrattuna on myös jonkin verran eroja, muttei kuitenkaan mitään maata mullistavia äärilaitoja sais tulla esille. Jänistestin tulosten tulkinnassa on myös käsitykseni mukaan käytössä osin toisistaan poikkeavia harjoitusohje-viikkomalleja riippuen siitä, lyödäänkö testattavan tiedot tietokantaan peruspulliaisen kaavioon vai onko kyseessä oikein aktiiviurheilijan harjoitusohjelman laadinta esim. kovavauhtista maratontavoitetta silmällä pitäen.

Kaasuista saa mun käsityksen mukaan käytännössä varmistuksen laktaattien tuomaan infoon eli yhteisanalyysillä testitulos tuntuu aika pomminvarmalta, ikään kun varmistusta varmistuksen päälle. Mulle on tullu aika vahva epävarmuus kaikenlaisiin ehdottomina faktoina esitettyihin asioihin, jos tulokseen vaikuttavien asioiden taustoja ei tuoda yhtäaikaa esille. Eli millä perustellaan tuloksen paikkansapitävyys ja esim. virhemarginaalit (joita usein viljellään), perustellaan. En toki epäile sulle annettua informaatiota, vaan uskon että testisi on ollut luotettava ja palautteen on antanut asiantunteva testaaja. Välillä vaan kuulee hurjiakin juttuja siitä, minkälaisia tuloksia tai analyysejä kuntoilijat ovat saaneet. Menee varmaan jo vähän viilaamisen puolelle, mutta koen vahvaa myötätuntoa ja taisteluhenkeä "vääristyneitä" tuloksia saaneiden testattavien puolesta. Samalla mielessäni pyörivät päivittäin Teron viisaat ajatukset, joita näin oman käden oikeudella lainaan (en usko, että pahastuu) aiheeseen liittyen:

"Uskon, että jokaisen on löydettävä oma totuutensa ja omat vastauksensa. Kaiken lisäksi ne on löydettävä yhä uudestaan ja uudestaan."

"Niin harjoittelussa kuin myös ravinto- ym. asioissa on nähdäkseni tärkeintä kehittää herkkyyttä tuntea ja tunnistaa omia reaktioitaan ja tarpeitaan ja sitä mikä omalla kohdalla toimii. Tämä herkkyys on samalla valmiutta oppia virheistään – yllättävän vaikea taito sekin.”

”…että harjoittelu ei lepää absoluuttisten totuuksien ja varmojen ”kun teen näin, niin tapahtuu näin” –juttujen lujalla ja järkähtämättömällä pohjalla, vaan on ja pysyy ennen kaikkea hyvin arvoituksellisena asiana. Niinpä myös juoksija harjoittelussaan joutuu ikään kuin koko ajan etsimään uudestaan vastauksia juoksemisen mysteereihin.” :viisas

Link to comment
Share on other sites

Testistä täällä onkin jo kirjotettu niin paljon että ei ole hirveesti lisättävää. Omia tuloksia kun olen tässä nyt erilaisiin kuviin piirrellyt ja muistellu mitä se heppu siellä sano niin kyllä toi sykekäyrä vauhdin funktiona menee just niinkun se sano sen normaalisti menevän. Ja nuo kynnysvauhdit kun laitan sinne selkeesti esille niin ne on sykekäyrällä "oikeissa" kohdissa. Ja vielä kun juoksu noilla vauhdeilla hyvässä kelissä (siis ei kovaa pakkasta ja tie on sula) tuntuu siltä kun oletan että pitäis tuntua niin sanosin että testin tulos on suht kohdallaan. Se on kyllä testissä totta että eihän siinä varsinaisesti juuri mitään mitata. Oletuksia enemmänkin.

Sitte jos vastailisin noihin kysymyksiin, ensin Pasin sainko kaiken irti. Yhdellä sanalla: kyllä. Tosin kuten varmaan kaikilla, noin lyhyessä ajassa ei itteään niin loppuun voi saada ettei hetken päästä tuntus, että olishan tuota voinu pitempäänkin. Mutta kun ei siinä vaan enää pysyny valojen perässä niin ei pysyny.

Maraton ennätykseni vauhti on 4.44. Keskisyke Tukholmassa 155 ja Budapestissä 158. Nettoajoissa eroa 22 sekuntia. Lopullisia tavotteita en ole vielä tälle kaudelle asettanu. Puolikkaan aika Budapestissä oli 1.35 ja lähes samaa vauhtia meni aina yli 30km asti. Eli puolikkaalle ainakin alle 1.30 pitäs olla realistinen, mikäli nyt edes lähen puolikasta juoksemaan. Maratonille lähen tavottelemaan ainakin alle 3.10 aikaa, eikä se alle kolmenkaan ihan mahdoton ole tai sitten on. 1½ vuoden päästä sitte viimestään alle 3 mikäli pysyy paikat ehjänä eikä ala juoksu maistuu puulta eikä tule muitakaan häiriöitä.

Maratonia oon lähössä juoksemaan toukokuun lopulla. Näillä näkymin en pääsekään lähtemään ulkomaille vaan suuntana olis Oulu. Kesästä ei vielä tietoa, varmaankin keskityn harjotteluun ja otan sen puolikkaan tai sitte en sitäkään. Syksyllä häiritsee häät, mutta Lantzaroten maratoni kiinnostas. Jäis häitten jälkeen aikaa valmistautua, se kun on vasta joulukuun alussa.

Link to comment
Share on other sites

Pasin kanssa samoilla linjoilla myös omien kokemusten perusteella. Itse vetelin myös 3 kk peruslenkkiä sykealueella 135-145, joka mulla jalkalenkkinä tarkoitti 6.30-6.50/km. Suorassa max. mattotestissä(laktaatteihin ja happikaasuihin perustuva) kynnykset asettuivat tasoille 163 ja 178 kun max oli 190 :hmm Eli reiluhkosti korkeammalle kuin olettamus %-laskettuna. Ok, siinä olikin se tärkein anti, eli sain harjoittelun sykealueet kontrolliin, (vaikka osa palstalaisista näkee punaista sykerajoista puhuttaessa).

Vastaavasti seuraavassa samanlaisessa testissä laktaateista ei pystynyt edes kokenut testaaja varmuudella sanomaan aerob.kynnystä, vaan sen varmentaminen tapahtui happikaasuanalyysistä ja siellä useasta eri seurannassa olleista kulutetun ja uloshengitetyn hapen arvoista. Samoin jälkimmäisessä testissä oli erikoinen kohta, kun syke nousi ainoastaan 1-2 lyöntiä/3 min jakso, jossa kuitenkin vauhtia aina lisättiin 1 km/h sykealueilla 148-154. Tämä oli vastaavasti se sykealue, jolla treenasin kaikkein eniten 1. testin jälkeen.

Muistaakseni Jari jossain threadissa, hieman ihmetteli myös omia korkeita kynnyksiään suoran max. mattotestin jälkeen. Hänellä muistaakseni harjoittelutausta oli myös vastaavanlainen, eli peruslenkkiä "alhaisilla" sykkeillä ja vastaavasti "rassauksia" kynnyksillä ei juuri ollenkaan. Jari jos luet tämän, korjaa jos muistan väärin.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy