Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Helpohko maraton.


Samppa89
 Share

Recommended Posts

Eli on kesällä tarkoitus juosta ensimmäinen maratonini, ja kysyisin kokeneemmilta, neuvoja juoksun helpottamiseen. Olen tässä vaiheessa siinä kunnossa, että uskon maratonin suurella taistelulla nytkin menevän, ja haluaisinkin kysyä. Mihin erityisesti pitäisi kiinnittää viimeisen 6 vk aikana harjoittelussa huomiota, että saisi juostua maratonin 4-5h(vaikkakaan ajalla ei nyt niin väliä) väliin ilman, että juoksusta tulee sen toisen puolikkaan aikana niin sen kuumemman paikan vaikeeta?

Link to comment
Share on other sites

Niihin pitkiin lenkkeihin kannattaa panostaa, muutaman vielä ehdit. Ellei niiden pituus ole jo yli 35 km, niitä voi pidentää, ja ellet ole juossut pitkiksiä lähes joka viikko, niitä voi tiuhentaa. Mutta älä yritä nopeuttaa niitä. Mihinkään vauhtiharjoitteluun en ilman tiukempaa aikatavoitetta satsaisi. Niitä lyhempiä, ns. peruslenkkejä voi tehdä niihin ruutia hukkaamatta kunhan ympäröit pitkikset riittävillä lepopäivillä.

Veikkaanpa, että jokaisella ekan maratonin loppuvaiheet tuntuvat joka tapauksessa melkoisen vaikeilta, mutta asian kanssa on pärjättävissä. Ja sitä herkumpi on maaliintulo, mitä tuskasempaa se on ollut...

Link to comment
Share on other sites

Veikkaanpa, että jokaisella ekan maratonin loppuvaiheet tuntuvat joka tapauksessa melkoisen vaikeilta, mutta asian kanssa on pärjättävissä. Ja sitä herkumpi on maaliintulo, mitä tuskasempaa se on ollut...

Juurikin näin. Ei se helppoa ole, mutta eihän sen tarkoitus ole helppoa ollakaan.

Sen ekan jälkeen monella on sellainen fiilis, että ei koskaan enää, mutta se menee nopeasti ohi. Ja toisaalta kun itse olen joskus juossut sellaisiakin maroja, joissa maaliintulon jälkeen fiilis on ollut, että olisihan sitä voinut kovempaakin juosta. Ja silloin se vasta ottaakin kupoliin.

Link to comment
Share on other sites

Eli on kesällä tarkoitus juosta ensimmäinen maratonini, ja kysyisin kokeneemmilta, neuvoja juoksun helpottamiseen. Olen tässä vaiheessa siinä kunnossa, että uskon maratonin suurella taistelulla nytkin menevän, ja haluaisinkin kysyä. Mihin erityisesti pitäisi kiinnittää viimeisen 6 vk aikana harjoittelussa huomiota, että saisi juostua maratonin 4-5h(vaikkakaan ajalla ei nyt niin väliä) väliin ilman, että juoksusta tulee sen toisen puolikkaan aikana niin sen kuumemman paikan vaikeeta?

2-3 pitkää lenkkiä ehtii vielä vetää ja ne kannattaa vetää todella matalalla sykkeellä ja h-i-t-aa-s-t-i. Ei kuitenkaan yli 3 tunnin pitkiä. Ja ensikertalaiselle viimeinen pitkä 3 viikkoa ennen määräpäivää. 14-10 pv voi vielä käydä hökkäilemässä yhden 3/4 pitkän eli jotain 1 1/2-2 h kestävä.

Mielestäni kuitenkin selkeästi tärkein vaihe on viimeinen viikko, jolloin lenkkejä pitää olla vähän, niiden on oltava kevyitä ja lyhyitä. Kerran joku juoksijakaveri totesi minulle aika suuren totuuden "Yksikään viimeisen viikon lenkki ei paranna loppuaikaa". Tämä siis ainakin meillä yli 4h maratonareilla.

Ja sitten vain rauhallinen lähtö matkaan ja siitä rauhallisesta menosta kiinni pitäminen sinne 30-35 kilometriin ja sitten kiihdyttelyä jos voimia on ja seuraavalle sitten kovempi tavoite, jos voimia tuntuu olevan liikaa varastossa.

Itse juoksin ensimmäisen maratonini hieman päälle 5 tuntiin ja kun se tuntui menevän kevyesti lähdin seuraavalle sitten vähän paremmin valmistautuneena ja kovemmalla alkuvauhdilla. Puolikas 20 minuuttia nopeammin kuin ekalla kerralla ja sitten 26 km jälkeen seinään ja loppumatka käytännössä käveltiin ja katseltiin ohittavia selkiä. Loppuaika sitten lähemmäs kuuta kuin viittä tuntia, kun ei se kävelykään ollut mitenkään ripeää. Tämä tarina vain sen takia, että se rauhallinen alkuvauhti "maksaa itsensä takaisin" siellä loppukilometreillä.

Link to comment
Share on other sites

Jos kantti kestää (ja kalenterissa löytyy vapaata tilaa), voit tehdä pitkiä sauvakävelylenkkejä: 1) kestoltaan maratoninmittaisia joka toinen viikko (eli pitkän juoksulenkin kanssa vuorotellen) ja 2) alle 2-tuntisia palauttavina harjoituksina (pitkän lenkin jälkeen tai milloin vain aikaa on). Nämä tekevät hyvää peruskestävyydelle ja rasva-aineenvaihdunnalle ja miksei myös pääkopallekin.

Kolmenkymmenen kilometrin jälkeisiä vaiheita voi yrittää helpottaa vahvistamalla etureisiä: kerran viikossa (sopivana arkipäivänä) reippaasti mutta rennosti juosten tuommoinen 50 metriä alamäkeen, josta rauhallisen käännöksen kautta sama matka ylämäkeen. Aluksi 10 minuuttia (yhteensä + lämmittely ja jäähdyttelyhölkkä) ja sitten 3 minuuttia lisää kolmena seuraavana viikkona (kunhan viimeinen on 10 päivää, kernaasti kaksi viikkoa ennen maratonia).

Muuten olen sitä mieltä, että "helpohko" maraton ei ole ollut maraton ollenkaan, vaan 42,2 km pituinen pitkä lenkki...

Link to comment
Share on other sites

Minä siirryn ultrille heti kun mara alkaa tuntua helpohkolta - helposta puhumattakaan.

Vähiten vaikea taisi kuitenkin olla ensimmäinen mara. Siihen oli paras valmistautuminen ja suoritus oli varovainen.

Niin, ensimmäisen jälkeen ei enää pelkkä läpijuoksu välttämättä enää kiinnosta, vaan pyrkii ennätykseen tai parhaaseen mahdolliseen tulokseen, ja tarjolla on elämyksiä kelloa vastaan... Mä olen huomannut, että sellaisen puoli tuntia ennätyksen yli menevästä marasta ns. pitkiksenä tai vaimon juoksevana huoltajana tulee vielä oikeasti nautittua loppuun asti, mutta vauhdeilla lähellekin ennätystä on meno lopussa vähän vähemmän viihteellistä ja maalia jo kaipailee. (Poikkeuksena itselläni oli vantaa 2005, jolloin ennätystavoitteena oli 4 min parantaminen alle 3.03:een, ja se meni suhteellisen helposti. Hyvä päivä + maltillinen tavoite.)

Link to comment
Share on other sites

Enpä arvannut että ne suuttuisivat noin v#&"%%) :fighting0056:

Joo, sanavalinta oli huono=). Tokihan minullekin näiden pitkien matkojen kanssa juuri se itsensä kanssa kamppailu on ehkä jopa se pääsyy tähän hommaan. Tarkotus oli lähinnä se, että lopussakin saisi pidettyä sen vauhdin tasasena ja juostua sen maran saisi esimerkiksi säästä riippumatta. Sanomalla helppo en yllätyksellisesti tarkoittanut helppo.

Link to comment
Share on other sites

Luulen, että kaikki ymmärsivät tarkoituksensa, mutta eivät voineet vastustaa kiusausta muistuttaa maratonin syvimmästä olemuksesta! Toisaalta on aivan totta, että tekemällä maratonin taittamisesta tarpeettoman vaikeaa ei pääse yhtään lähemmäksi sitä kuin tekemällä siitä hivenen helpompaa...

Huomasit varmasti, että saamasi ohjeet ovat sikäli ristiriitaisia, ettei kaikkia ilmeisen hyviäkään neuvoja voi toteuttaa samalla kertaa, vaan on aina tehtävä valintoja ja jätettävä jotain hyödyllistäkin pois - mutta sekin on osa maratonin lumoa!

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy