Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Nuukat juoksijat


Hämeen hitain
 Share

Recommended Posts

Kuten varmaan olette huomanneet, nyt on meneillään nuukuusviikko:

http://www.nuukuusviikko.fi/

Miten se näkyy juoksijoiden elämässä?

Mun täytyy tunnustaa, etten ole ehtinyt kaivaa pyörää varastosta ja vähentää liikenteen päästöjä, mutta jos järkkäis edes kimppakyytejä naapurin kanssa... Ehkei uusia vermeitäkään tällä viikolla, jos vaikka lenkkarit kuivuis eilisestä enkä kyllä mitään uutta tarvitsekaan. Noista työmatkoista edes jonkun kulkemista pyörällä voisin harkita, jos nämä loskat sulaa täältä vielä tällä viikolla. Lenkeille lupaan kuitenkin lähteä pelkästään kotiovelta, enkä ajele minnekään lähteäkseni vasta sieltä lenkiltä.

Link to comment
Share on other sites

Tää oli hauska ohje:

Käy ostoksilla lähikaupassa iltalenkin tai työmatkan yhteydessä. Samalla säästyy luonnonvaroja keskimäärin noin 8 kiloa päivässä.

Pystyn kuvittelemaan juoksevani jotain 10 kilsan lenkkiä kahden täyden Prisman muovipussin kanssa! Eipähän tarttis mennä enää kuntosalille nostamaan painoja, joten siinäpä todellista nuukuutta!

Link to comment
Share on other sites

Tää oli hauska ohje:

Käy ostoksilla lähikaupassa iltalenkin tai työmatkan yhteydessä. Samalla säästyy luonnonvaroja keskimäärin noin 8 kiloa päivässä.

No nyt olisi kyllä ihan kiva tietää mikä on se mystinen aine nimeltä "luonnonvara", jos sen määrä kerran voidaan noin vain triviaalisti ilmoittaa kiloissa. :lolk:

Nuukuusviikko näkyy omassa elämässä siinä, että yhtä nuukasti koitetaan elellä kuin edellisinäkin viikkoina. Jos nyt vähän sapuskaa ostaisi, ja perjantaina yhden bussilipun. Uuden vannekehän (25-30€) joutunee tosin fillariin ostamaan. Vanha pullistelee jarrupintojen kohdalta jo siihen malliin, että jos ei pian vaihda (tai lopeta päivittäistä pyörälläajoa, mikä tietenkin on mahdoton ajatus), remppa saattaakin tulla huomattavasti kalliimmaksi.

Link to comment
Share on other sites

Tulee mieleen vanha vitsi laihialaisesta joka otti niin pitkiä askeleita satasen kenkiä säästääkseen että kahdensadan housut haaruksista ratkesi...

-gs

Meinasin tätäkin edellisessä viestissä kommentoida, lähinnä sen suhteen, että selvästä kaupunkitarinastahan on kyse kun laihialaisella noin kalliit vaatteet on. Jäi sitten kuitenkin kommentoimatta.

Mutta.

Kaveri poikkesi hetki sitten juttelemassa. Hän kertoi mm. kävelleensä sunnuntaina monta tuntia Helsingin rannikoita pitkin, sopivia kalastuspaikkoja etsien. Jossain vaiheessa reidet olivat olleet niin jumissa, että kaveri päätti tehdä vähän askelkyykkytyylisiä askelia. Toisella askeleella olivat housut revenneet. Sattuneesta syystä oli kyllä tavallistakin hauskempaa kun juttua kuunteli. :hali_hehe:

Link to comment
Share on other sites

Juoksijana en ainakaan tietoisesti ole hirveästi nuukaillut, myönnetään. Paitsi että nuo tekniset vaatteet kestää vissiin äidiltä pojalle, puhki niitä ei saa kulutettua millään, jos ei pinttynyttä hajua oteta huomioon...Ja juoksutakki on Kunto+ -lehden tilaajalahjaksi saatu 4,90 kustantanut takki, jolla menty nyt kaksi talvea. Sanomattakin selvää että peruin tilauksen heti kun takki tuli :icon_redface:.

Työmatkalla tulee nykyään melko hyvä omatunto. Muutimme vuosi sitten Espoosta Helsingin puolelle, ja sen seurauksena pääsen nyt kätevästi julkisilla töihin sen sijaan että kökkisin omassa autossa tunnin suuntaansa niinkuin ennen. Ympäristön lisäksi säästyy huomattavan paljon rahaa ja hermoja. Myös mies kulkee nykyisin julkisilla töihin, joten auton käyttö rajoittuu illan ja viikonloppujen tarpeisiin. Ihan oikeasti tuntuu hyvältä! Ja tietty kesällä vois yrittää saada itsensä pyörällä töihin, minkä luulen vaativan vielä pikkuisen asenteen ruuvausta.

Link to comment
Share on other sites

No nyt olisi kyllä ihan kiva tietää mikä on se mystinen aine nimeltä "luonnonvara", jos sen määrä kerran voidaan noin vain triviaalisti ilmoittaa kiloissa. :lolk:

Jos asia aidosti kiinnostaa, kannattaa käydä vaikka Wuppertal -instituutin sivuilla tutustumassa laskentatapaan. Ihan triviaali se ei valitettavasti ole. Ongelma on se, että MIPS-yksikköä käyttävat henkilöt, joille sen laskeminen on täysi mysteeri siitä huolimatta, että he pystyvät osan laskentatavasta toistamaan. Oleellistahan MIPS:sissä on se, että sillä voidaan laskea keskenään tilastollisesti vertailukelpoisia lukuja eri raaka-aineita ja energiaa tuotannossa käyttäville tuotteille. Seuraava selvitys sivuilta edu.fi valitettavasti on jopa harhaanjohtava, mutta suomeksi en parempaa löytänyt. (On aivan käsittämätönta, jos koululaiset joutuvat noin huonosta selityksestä asiaa opiskelemaan):

"Wuppertal-instituutissa tavaroille on alettu laskea ns. ekologista selkäreppua. Ekologinen selkäreppu sisältää maata ja kalliota, ilmaa ja vettä sekä kasvi- ja eläinkunnan tuotteita. Reppu on täyttynyt tavaran valmistuksen kaikissa vaiheissa. Mitä kevyempi reppu, sitä vähemmän on kulunut luonnonvaroja. Itse tuote ei kuulu reppuun. Voit myös katsoa Seppo Leinosen näkemys ekologisesta selkärepusta.

Tehtävä: Miten reppu täyttyy?

Suomen luonnonsuojeluliiton Kestävien valintojen taito -oppaan (pdf, s. 14) kerrotaan tarkemmin, miten vesi, maa ja ilma ja muut materiaalit reppuun joutuvat.

MIPS on mittari, joka vertaa tuotteen materiaalipanosta sen tarjoamien palvelukertojen määrään. Tulevaisuudessa voi ehkä nähdä kaupassa eri tuotteiden hinnan rinnalla MIPS-luvun, jota vertailemalla kuluttaja voi valita ekotehokkaamman tuotteen.

MIPS lasketaan seuraavasti:

Lasketaan ensin raaka-aineen materiaalipanos eli MI-kerroin. Materiaalipanos kertoo, kuinka paljon materiaalia kaiken kaikkiaan on työstetty raaka-ainetta varten. Nämä laskut tarvitsevat tarkkoja tietoja tuotantoprosessista, joten materiaalipanoksen selvittäminen on ammattilaisten työtä. Ympäristöhallinnon kalvosarja materiaalitehokkuudesta sisältää joitakin Wuppertal-instituutin MIPS online -sivuilta löydät saksan- ja englanninkielistä materiaalia MIPS-laskuja varten. Materiaalia on nyt sivuilla myös suomenkielisenä!

* MI on suhdeluku, kuten kartan mittakaava. Otetaan esimerkiksi paperi, jonka MI on 3 - 15 kg/kg. Tämä tarkoittaa sitä, että kilo paperia tarvitsee luonnonvaroja 3 - 15 kiloa. Laskuissa on helppo käyttää paperin MI-kertoimena 10 kg/kg

* Sitten lasketaan tuotteen MI-kerroin. Jotta saadaan tuotteen MI-kerroin, täytyy tuote punnita. Jos tuotteessa on useita raaka-aineita täytyy kunkin raaka-aineen osuus painosta punnita erikseen (tai muuten tietää). Sanomalehti painaa esim. 500 grammaa. Sen paperiraaka-aineen MI-kerroin on siis 0,5 kg x 10 kg/kg eli 5 kg. Lehti pitää painaa, joten tarvitaan painomustetta ja painokone. Lisäksi lehden jakelu lisää materiaalien kulutusta. Lopuksi lehti pitää vielä käsitellä jätteenä. Tästä ei ole arviota, joten oletetaan se nollaksi.

* Wuppertal-instituutissa on laskettu sanomalehden ekologiseksi selkärepuksi huikeat 45kg/ lehtikilo. Joten puolen kilon lehdelle se on 45/2 = 22,5 kg. Tässä luvussa myös vesi ja ilma ovat mukana.

* Sitten jaetaan MI palvelusuoritteella (S = service unit). Lehden palvelusuorite on lukukerrat. Jos yksi ihminen lukee lehden on MIPS 5 kg/1 = 5 kg, mutta jos viisi ihmistä lukee lehden on MIPS 5 kg/5 = 1 kg.

Koska materiaalipanos on useimmissa tuotteissa kymmenkertainen – monituhatkertainen tuotteen painoon verrattuna, voidaan ajatella, että materiaalipanos = ekologinen selkäreppu. "

Link to comment
Share on other sites

Joo, ei tuo MIPS ihan tuntematon käsite ole ja sattuneista syistä vähän niin kuin tulisikin tietää. Nähtävästi on vain päässyt käytön puutteessa tehokkaasti unohtumaan, kun en muistanut edes että sitä laskettiin kiloissa.

Jotenkinhan nuo asiat pitää yksinkertaistaa, mutta silti vähän tekee mieli karsastaa laskentatapoja, joissa esimerkiksi nyt "uusiutumattomat luonnonvarat" laitetaan samaan pussiin ja pussi vaa'alle, eri varojen laadusta, riittävyydestä tai sijainnista riippumatta. Vesilitrakin on ainakin minun mielestäni eri arvoinen Suomessa kuin vaikka Tansaniassa käytettynä.

Pitää katsoa, itselläni saattaa ehkä olla jotain ihan kelvollistakin materiaalia aiheesta jossain kotosalla.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy