Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Juokseminen vs. muut addiktiot. Alkoholismi?


töpsö
 Share

Recommended Posts

Olen tässä miettinyt niinkin vakavaa aihetta, että jos en olisi innokas juoksija, olisikohan mahdollisesti alkoholisti. Jos en pääse lenkille, pyörin levottomana ja keksin kaikenlaista sijaistoimintaa, kuten punttikselle menemisen, ja siellä kyttään silmät kiiluen juoksumattojen vapautumista crossarilla tai pyörällä turhautuneena sutien.

Suvussani on suht paljon alkoholisteja, ja olen kuullut, että alkoholistien alenevassa sukupolvessa esiintyy suhteessa enemmän erilaisia riippuvuuksia kuin muilla. Eli taipumus addiktoitumiseen on perinnöllistä, on vain luojan lykky, että minulla itselläni se sattuu olemaan näinkin terve(?)henkinen laji kuin juoksentelu. Mikään superhyperfanaatikko en sentään ole, tai kaipa se on suhteellista. Juoksijatuttujeni piireissä kuitenkaan en ole sieltä "pahimmasta" päästä (minulla on kuitenkin vain neljät tossut ;).

Ystäväni on pahasti peliriippuvainen, ja on joskus outoa katsoa sellaista rahantuhlausta ja elämäntapaa. Toisaalta mikäs minä olen sanomaan, tuhlaanhan hänen mielestään varmaan järjettömiä summia tossuihin ja tuntitolkulla aikaani turhaan hölkkäilyyn.

Mietin vaan, että melkein pelottaa, jos joskus joutuisi lopettamaan juoksun. Mitä sen tilalle? Oletteko te pohtineet tällaisia?

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 42
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Olen tässä miettinyt niinkin vakavaa aihetta, että jos en olisi innokas juoksija, olisikohan mahdollisesti alkoholisti. Jos en pääse lenkille, pyörin levottomana ja keksin kaikenlaista sijaistoimintaa, kuten punttikselle menemisen, ja siellä kyttään silmät kiiluen juoksumattojen vapautumista crossarilla tai pyörällä turhautuneena sutien.

Suvussani on suht paljon alkoholisteja, ja olen kuullut, että alkoholistien alenevassa sukupolvessa esiintyy suhteessa enemmän erilaisia riippuvuuksia kuin muilla. Eli taipumus addiktoitumiseen on perinnöllistä, on vain luojan lykky, että minulla itselläni se sattuu olemaan näinkin terve(?)henkinen laji kuin juoksentelu. Mikään superhyperfanaatikko en sentään ole, tai kaipa se on suhteellista. Juoksijatuttujeni piireissä kuitenkaan en ole sieltä "pahimmasta" päästä (minulla on kuitenkin vain neljät tossut ;).

Ystäväni on pahasti peliriippuvainen, ja on joskus outoa katsoa sellaista rahantuhlausta ja elämäntapaa. Toisaalta mikäs minä olen sanomaan, tuhlaanhan hänen mielestään varmaan järjettömiä summia tossuihin ja tuntitolkulla aikaani turhaan hölkkäilyyn.

Mietin vaan, että melkein pelottaa, jos joskus joutuisi lopettamaan juoksun. Mitä sen tilalle? Oletteko te pohtineet tällaisia?

En olisi niin kauhean huolissani, kas kun siihen alkoholisoitumiseen vaaditaan aika repasta viinanjuontiakin sen taipumuksen lisäksi. Sama pätee kaikkiin muihinkin addiktioihin; vaikka sinulla olisikin taipumus addiktoitua, se ei tarkoita että voisit addiktoitua asioihin joita et tee.

Link to comment
Share on other sites

Mietin vaan, että melkein pelottaa, jos joskus joutuisi lopettamaan juoksun. Mitä sen tilalle? Oletteko te pohtineet tällaisia?

Joo, olen miettinyt. Jotain muutahan siihen sitten tulisi. Todennäköisesti toinen urheilulaji, tai joku muu paljon aikaa vievä ja syventymistä vaativa harrastus. Näin on omalla kohdallani aina ollut, ja voin vakuuttaa että urheilu sopii kuin nappi simmuun tämän tyyppisille ihmisille.

Link to comment
Share on other sites

Joo, olen miettinyt. Jotain muutahan siihen sitten tulisi. Todennäköisesti toinen urheilulaji, tai joku muu paljon aikaa vievä ja syventymistä vaativa harrastus. Näin on omalla kohdallani aina ollut, ja voin vakuuttaa että urheilu sopii kuin nappi simmuun tämän tyyppisille ihmisille.

Jos juoksu loppuu, niin silloin loppuu myös sulkis. Tilalle tulisi golf, jota olen pelaillut muutman kierroksen kesäisin. Varmaan terassitkin tulisi koluttua paremmin.

Link to comment
Share on other sites

Ajatuksia herättävä aihe!

Piti oikein miettiä, että onko jollekin muulle addiktoitunut, mutta en oikeastaan muista sellaista omasta elämästäni. Hyvä miettiä, että jos juokseminen loppuu jostain syystä, niin mitä tilalle. Harrastusta on takana nyt 1 v 10 kk ja vasta viimeisen vuoden aikana on iskenyt oikein kunnolla. Myönnän addiktioni auliisti. Aamulla, kun herään, niin ensimmäinen ajatukseni on: Onkstänäänjuoksupäivä???

Link to comment
Share on other sites

Mä uskon vahvasti siihen, että jos ihminen "hurahtaa" johonkin hyvinkin syvällisesti kuten esim. juoksuun, ja tuo "hurahduksen aihe" syystä tai toisesta loppuu, keksii tämmöinen tyyppi pian uuden "hurahduksen" kohteen. Kyllä se varmasti on hyvin monelle jokin toinen liikuntalaji, mutta miksei viinakin.... .... Kyllähän meitä naisia usein "syytetään" siitä, että mätämme naamaamme silloin suklaata kun maailma potikii tai haemme mielihyvää. Mutta saako viinan kittaamisesta mielihyvää... joku on tainnut mainita, että siitä tulee armoton kankkunen:embarassed:

Eiköhän näissä "hurahdus" jutuissa ole hyvin usein kyse mielihyvän saamisesta. Kuka mistäkin sen hankkii...:fridge:

Link to comment
Share on other sites

Mä olen myös joskus miettinyt tota addiktioasiaa. Eli jos joku addiktio syystä tai toisesta loppuu, niin tuleeko tilalle toinen?

Tämän teorian puolesta puhuisi monet entiset suomalaiset huippu-urheilijat, jotka aktiiviuransa jälkeen ovat alkaneet ottaa kuppia ns. kahdella kädellä. Ei varmaan tarvitse mainita ketään nimeltä.

Eli käykö niin, että jos olet koko elämäsi panostanut yhteen asiaan (urheiluun) täysillä, niin tämän loputtua panostat energiasi johonkin muuhun (kupin ottamiseen) täysillä?

Toki jokainen ihminen on yksilö ja käsittelee asiat eri tavoin ja asiaan vaikuttaa muutenkin taipuvuus alkoholin käyttöön, mutta henkilökohtaisesti tuntuu, että noissa entisissä huippu-urheilijoissa on melkoisen paljon noita "alkoholin suurkuluttajia"

Link to comment
Share on other sites

Varmasti voi tulla endorfiini-riippuvaiseksi siinä missä viinasta tai uhkapelistä. Joku nyt saa saman hyvänolon tunteen juoksusta kun toinen hedelmäpelistä. Luultavampaa on kuitenkin että juoksun lopettaiminen korvataan toisella urheilulajilla. Minä olen ehdottomasti addiktoituva luonne ja olen sujuvasti siirtänyt pakkomielteeni juoksusta pöyräilyyn (oireet on ihan samat). Viinaa sen sijaan olen juonut sutjakkaasti jo siihen aikaan kun en juossut edes bussiin, vaan otin taksin. Nyt kultaisessa keski-iässä alkaakin kaivertamaan kysymys millä korvaisi viinan, sen juominen kun alkaa olla yhä raskaampaa, lähinnä palautusteknisistä syistä. Jonkin sortin vastaava vaihto kuten juoksusta pyöräilyyn olisi paikallaan. Korvaava treeni on vaan vaikea löytää mitä tulee alkoholiin, kun ei ne huumeetkaan enää oikein viehätä.

Link to comment
Share on other sites

Nyt kultaisessa keski-iässä alkaakin kaivertamaan kysymys millä korvaisi viinan, sen juominen kun alkaa olla yhä raskaampaa, lähinnä palautusteknisistä syistä. Jonkin sortin vastaava vaihto kuten juoksusta pyöräilyyn olisi paikallaan. Korvaava treeni on vaan vaikea löytää mitä tulee alkoholiin, kun ei ne huumeetkaan enää oikein viehätä.

Lisää urheilua! Ei ollut vitsi.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy