Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Sri Chinmoy menehtyi?


Pasi
 Share

Recommended Posts

Kyllä, tässä New York Timesin kirjoitus.

Pari poimintaa;

"(...) He slept only 90 minutes a day, he said, and when he was not traveling to perform in concerts and spread his message, spent the rest of the time meditating, playing music, exercising and making art.

(...) “His life was all about challenging yourself and being the best you can be,” said Carl Lewis, the Olympic sprinter, a friend of Mr. Chinmoy’s. “He told his disciples to go out and meet a challenge you don’t think you can do.”

“He’s the reason I plan on running the New York marathon when I’m 50,” Mr. Lewis said in a telephone interview yesterday.

(...) To achieve spiritual enlightenment, he advocated extreme physical activity, including weight lifting, distance running and swimming.

Disciples put his philosophy of self-transcendence into practice by undertaking challenges like swimming the English Channel or running ultra-marathons, including an annual 3,100-mile race run every year over a two-month period in Queens."

Todella poikkeuksellinen yksilö on poissa.

-gs

Link to comment
Share on other sites

Tietysti tämä on yhteydessä ihmis- ja todellisuuskäsitykseen. Minäkään en redusoi ihmisyyttä aivoihin. Tästä ehkä toisessa ketjussa?

Minä kyllä identifioin ihmisen fyysiseen olemukseensa, mutta Sri Chinmoy tuskin. Kuka minä olen kertomaan hänelle että hän on poissa, kun hän itse ei varmaankaan ole samaa mieltä.

Link to comment
Share on other sites

Kuka minä olen kertomaan hänelle että hän on poissa, kun hän itse ei varmaankaan ole samaa mieltä.

Hän on poissa;

käytin ilmaisua viittaamaan (epäsuorasti) siihen tosiasiaan että se tietoisuus josta käytettiin nimeä Sri Shinmoy ei ole enää läsnä kehossa, jossa hänet totuttiin 76 vuoden ajan kohtaamaan.

Kokonaan toinen juttu on, eksistoiko kyseinen tietoisuus enää lainkaan. Materialisti redusoi tajunnan aivojen sähköfyysiskemialliseksi (tilapäiseksi) ominaisuudeksi. Muitakin kantoja on.

-gs

Link to comment
Share on other sites

Sri Shinmoin ollessa kyseessä, voi ihan hyvin spekuleerailla ajatuksilla mitä tuo "pois" tarkoittaa. Ei ehkä nyt kuitenkaan keskitytä snobbailemaan omilla näkemyksillämme mahdollisesta tuonpuoleisesta likaa. Enkä tarkoita että edellä kirjoitelleet olisivat näin tehneet.

Nyt tilanne kuitenkin on se että guru on kuollut, ja jälkeen jääneille on tärkeintä varmastikin jatkaa kaikkia niitä perinteitä, joihin he ovat hänen opastuksellaan päässeet.

Materialistina (voi ziisus) suhtaudun elämään, en missään tapauksessa nöyränä, vaan otuksena joka on "tehnyt diilin totuuden kanssa", eli hyväksynyt sen kiistattoman tosiasian, etten ole ikuinen loputtomiin maailmankaikkeudessa vaikuttava henkiolento, vaan samalla viivalla niiden aamukasteen jäljiltä asfaltilla eteenpäin sinnittelevien etanoiden kanssa, joita nostelen lenkeillä aikani kuluksi välillä tien poskeen karseelta kuivumiskuolemalta välttyäkseen. Samalla viivalla tunnen ja tiedän olevani myös niiden hyönteisten kanssa, joita auton keulaan on liiskautunut tuhatmäärin kasäisen ajomatkan jälkeen. Mitään sen suurempaa tai tärkeämpää en kuvittele olevani. Se ei kuulu tähän rooliin tässä elämässä.

Sri Shinmoin ajatusmaailmasta minulla ei ole mitään käsitystä, enkä ota kantaa hänen elämänfilosofiaansa tästä syystä. Toivon kuitenkin, niin kuin me kaikki muutkin, että olis sittenkin jotain tuolla toisella puolen, vaikkei siltä näytäkkään. Näissä itämaisissa uskonnoissa on useimmissa se erityisen hieno piirre, että ihmisistä ei ole tehty mitään suuren suuren maailmankaikkeuden luojan omia kuvia, ja hänen luomiaan "valittuja", jotka sikailevat koko muun luonnon kustannuksella niin röyhkesästi , ettei pahemmasta väliä. Otan jälleen keran esiin tämän ruokarukous-vertauksen: Kristitty istuu pöytään, jossa on pienessä pimeässä karsinassa lyhyen elämänsä päätteeksi tapetun pikku porsaan ruumiista silvottuja kappaleita, ja ennen kun tämä kristitty alkaa tyydyttämään lihanhimoaan näillä toisen, itseään hiukan yksinkertaisemman keskushermostorakenteen omanneen nisäkkään ruumiinosilla, hän lausuu ruokarukouksen: "Isä meidän, siunaa ruokamme...

Sri Shinmoi, ja hänen hengellisen liikkeensä jäsenet eivät surmaa eläviä luontokappaleita ruoakseen, vaan he kunnoittavat elämää kaikissa muodoissaan, ja heitä meidän maalistuneiden petojen on syytä katsoa suurta kunnioitusta sisällämme tuntien. Jos tämän tyypiset ihmiset saisivat kaiken vallan ja vastuun maailman asioista, elintasomme tippuisi takuuvarmasti pitkät matkat alaspäin materialisella tasolla, mutta kyllä menen monta ongelmaa myös olisi pois päiväjärjestyksestä. ja nimenomaan ongelmia sieltä pahimmasta päästä.

Link to comment
Share on other sites

Sri Chinmoy, The Wings of Joy;

"We are all seekers, and our goal is the same: to achieve inner peace, light, and joy, to become inseparably one with our Source, and to lead lives full of true satisfaction.

To live in joy is to live the inner life. This is the life that leads to self-realisation. Self-realisation is God-realisation, for God is nothing other than the Divinity that is deep inside each one of us, waiting to be discovered and revealed. We may also refer to God as the Inner Pilot or the Supreme. But no matter which term we use, we mean the Highest within us, that which is the ultimate goal of our spiritual quest.

A spiritual person should be a normal person, a sound person. In order to reach God, a spiritual person has to be divinely practical in his day-to-day activities. In divine practicality, we share our inner wealth. We feel the divine motivation behind each action and share the result with others. Spirituality does not negate the outer life. The outer life should be the manifestation of the divine life within us."

(http://www.srichinmoy.org/spirituality)

- - -

Innostuin sitten blogiini pari mietettä aiheesta kirjaamaan.

-gs

Link to comment
Share on other sites

Kyllä, tässä New York Timesin kirjoitus.

"He said he had drawn 16 million "peace birds" ... His followers said he had written 1,500 books, 115,000 poems and 20,000 songs, created 200,000 paintings and had given almost 800 peace concerts."

Eli 76 vuodelle jaettuna keskimäärin 600 rauhanlintua per päivä, siis keskimäärin yksi lähes joka toinen minuutti koko elämän ajan. Toisaalta luin, että taiteellinen ura alkoi vasta 1974. Se siis tarkoittaa työtahtia lähes kirja per viikko sekä kymmenen runoa, pari laulua ja 16 maalausta päivässä. Fyysiset harjoitukset ja suoritukset päälle ynnä meditointikeskusten ja "liikkeen" johtaminen sekä varsinainen rauhantyö. Ottia tuota...

Rauha kuitenkin suuren miehen muistolle.

Huomaan, että kaikki muut lähtivät ajattelemaan tätä "poissa" -asiaa aivan eri kantilta kuin minä. Siis eri uskontojen tai ateismin (no, uskonto ateismikin on) kautta. Vaikka sitä erinäiset uskonkäsitykset tietenkin itselläkin on, tätä lähdin käsittelemään aivan toiselta kantilta. Siltä, miten maankin päällä ihmisen voidaan katsoa kuolevan useampaan kertaan. Ensin silloin, kun hänen ruumiinsa kuolee, ja lopullisesti vasta, kun hänen muistonsa kuolee. Jälkimmäiseen taitaa Sri Chimnoyn tapauksessa mennä vielä aika paljon aikaa.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy