Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Emonamoha

Mitä autosi/autottomuutesi kertoo sinusta?

Recommended Posts

sähkö autoilu eikä kasvis ruoka pelasta maailmaa ilmaston muutokselta...minä pärjään samalla puhelimella 10v jos puhelin kestää niin pitkään... monet haluavat aina uusimman mallin..ihmiset kuluttavat liikaa ..kukaan ei taida lopulta tietää miten maapallon -ilmaston -eläinten -ihmisten käy ..koska meno jatkuu samanlaisena...

Share this post


Link to post
Share on other sites
1 tunti sitten, m-52 kirjoitti:

Entistä enemmän kunnioitan Pentti Linkolaa. Hän voi oikeasti todeta, että mitäs minä sanoin.

 

Pentti Linkola sanoo että täällä kulutetaan nyt kun vielä voidaan. Kyllähän minäkin sen tiedän että tämä meno vielä loppuu. Tekniikka ei ratkaise itsekkyyden yhtälöä. Huipputekniikka vaatii jatkuvaa investointia ja suurta tuotantoa, ja kun resurssit niukkenevat niin tekniikka taantuu. Jos hiukan tutkitte aikaisempia korkeakulttuureja niin ensin taantuma on hidas, ja sitten romahdus on nopea. Roomakaan ei kaatunut päivässä, mutta sitten kun se tapahtui niin tekniikka ja taide taantuivat ja väkiluku romahti (kynnelle kykenevät siirtyivät maaseudulle lähelle ruoan tuotantoa).

 

Välinpitämättömyys johtaa dystopia-skenaarioon, ja sen vuoksi pidän tärkeänä että sivistynyt maailma kokoaa rivinsä ja systemaattisesti pieniäkin askeleita käyttäen alkaa korjausliikkeen. Näkisin EU:n suurimpana mahdollisuutena tällaiseen kehitykseen nykyisessä maailmassa. Meillä on periaatteessa myös pakkokeinoja rajoittaa ihmisten kulutusta jos vapaaehtoinen tie ei toimi. Totalitäärisissä isoissa valtioissa kehitetään erilaisia isovelisysteemejä, ja toivottavasti 'vapaan' maailman ei tarvitse mennä tälle tielle.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

tiedä näistä, itte kun oli koulussa niin mailman väkiluku oli 4 miljardia josta 2 miljardia aasiassa, 0,5 miljardia afrikassa ja 1 miljardi eurooppa + pohjoisamerikka

 

nyt meitä on 8 miljardia josta 4 miljardia aasiassa, 1 miljardi afrikassa ja samat 1 miljardi eurooppa + pohjoisamerikka

 

70 luvun teinille maalatut kauhukuvat, öljy loppuu ja metsät tuhoutuu happosateissa eivät toteutuneet kun neljäsosa porukasta ja ties kuinka paljon kulutuksesta oli euroopasta ja amerikasta, miten nyt lyödään kehitystä hitaammaksi ja panostetaan luontoon kun 7 miljardia ihmistä janoaa parempaa elämää eipä taida olla helppo rasti

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
7 tuntia sitten, Kylmää terästä kirjoitti:

Fuusiovoimala voi olla melko kaukana tulevsisuudessa mutta käsittääkseni Ranskaan on rakenteilla koevoimala. 

 

Jos fuusiovoimala toteutuu, se muuttaa energiantuotannossa kaiken. 

Ei varmaan tule yllätyksenä, että miten kaukana tulevaisuudessa, riippuu lähes täysin rahoituksesta. Itse asiassa voi hyvinkin osoittautua, että fuusioenergia ei ole edes kaupalliseen tuotantoon kelpaavaa, mutta tuohon vastauksen saamisella olisi kyllä ihan kiire tässä kohtaa! Tuollaisten asioiden tutkiminen ja kehittely vaatii ihan globaalillakin tasolla isoja resursseja, joihin siis kuuluu ihmistyövoima ja raha sekä jonkin verran infrastruktuuria. Se kuuluisa heitto "fuusioenergia on valmis 50 vuoden kuluttua", joka siis pitää paikkansa lähes riippumatta siitä milloin se on todettu, sisältää myös hyvän opetuksen. Nimittäin alkuperäinen sitaatti on muistaakseni 60-70 luvulta, jolloin arvioitiin fuusioenergian olevan kaupallisesti tarjolla 2010-20 luvuilla - eli juurikin nyt. Tuohon ennustukseen sisältyi myös sivulause, muotoa "olettaen, että tutkimusbudjetti on X dollaria/vuosi". Joku fiksu oli tuossa joku vuosi sitten laskenut kuinka hyvin tuo ennuste on käyrällään vs. budjetti ja se pitää lähes tismalleen kutinsa yhä edelleen. Tästä jokainen voikin vetää yhteenvedon siitä, minkälainen budjetti tässä viimeiset vuosikymmenet on tähän tutkimukseen ollut käytössä vs. mitä olisi tarvittu ennustuksen mukaan. 

 

Ranskaan on valmisteilla koevoimala, joka on tuossa hetki sitten ylittänyt 50% valmistumisasteen eli rakennusosuus projektista on ylittänyt puolenvälin. Tuo ITER projekti tulee olemaan eräänlainen käännepiste fuusiotutkimuksessa. Jos se projekti epäonnistuu, todennäköisesti rahoitus vaikeutuu entisestään tai vähintään muodostuu pienemmistä virroista eli siirrytään enemmän mitä itse kutsun "harrastelijoiden puuhasteluun", eikä tarkoitus ole vähätellä vaan lähinnä kertoa kokoluokista. Harvemmin mitään isoa saadaan aikaan isolla määrällä itsenäisesti samoja juttuja tekevien pienien ryhmien kesken. Yleensä olisi parempi, että on joku isompi kokonaisuus, jota ratkotaan yhdessä ja koordinoidusti. Jos taas projekti onnistuu, todennäköisesti etenkin aasialaiset yksittäiset valtiot alkavat sijoittaa merkittäviä lisävaroja tutkimukseen ja fuusioenergia voi olla yllättävänkin lähellä! Esimerkiksi Kiina imee koko ajan tietoa kuin pesusieni ja siellä ei ole vastaavia ongelmia kuin esimerkiksi tuon ITERin kanssa on ollut - eli poliittisia, taloudellisia ja globaaleista kulttuurien eroavaisuuksista johtuvia johtamisvaikeuksia. Kiinalaiset ei myöskään pelkää epäonnistua, jos joku menee puihin, kokeillaan rohkeasti uudestaan ja reippaasti myönnetään (taloudelliset) epäonnistumiset. 

 

Realismia ei ole tuollaiset ajatukset, että fuusioenergia pelastaisi tahi muuttaisi kaiken. Energia-alalla, ja sattumalta juurikin fuusioon keskittyen, työskentelevänä tullut opittua se, ettei realistinen energiapolitiikka ikinä koostu yhdestä lähteestä. Tulevaisuuden realistinen ja tavoiteltava energiamixi on karkeasti ottaen jotain muotoa: ydinenergia (uusimpien sukupolvien fissio ja fuusio), uusiutuvat (tuuli, vesi, aurinko, bio) ja pienimuotoisena yksittäisinä ratkaisuina myös fossiiliset.  Fuusion osuus ei juuri missään arvioissa tule nousemaan yli 30-40% kokonaistuotannosta, jääden todennäköisesti noin 20-30% tasolle. Tästä nyt voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta sanotaan yksinkertaisesti, että a) se ei ole mahdollista eikä b) järkevää. 

 

Toinen fakta energiapisneksessä on, ettei ole olemassa täydellistä ratkaisua. Esimerkiksi fuusio näillä näkymin tulee tuottamaan edes jossain määrin radioaktiivista jätettä (joskin asemateriaaliksi kelpaamatonta, ja fissioon verraten huomattavasti vaarattomampaa ja helpommin käsiteltävissä olevaa). Johtuen laitoksen teknisesti monimutkaisuudesta ja reaktoriin kohdistuvista fysikaalisista rajoituksista, myös teknologiset ratkaisut tulevat olemaan erikoisia ja siten myös kalliita. Tämä rajoittaa rakennettavien reaktoreiden lukumäärää puhtaasti raaka-aineiden ja muiden asioiden suhteen. Tällä hetkellä ei ole olemassa 100% varmuudella toimivaa conseptual design-tasolla olevaa reaktoria, jota voitaisiin alkaa rakentamaan jo tänään. Sen vuoksi näiden pitkälle menevien arvioiden kanssa saa olla varovainen ja virhemarginaalit ovat isot! 

 

Niin, auto on mielestäni ihan hyvä olla ja ihan hyvä on yrittää käyttää sitä kuitenkin vain silloin, kun oikeasti on tarvetta!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin, fuusioenergian varaan voi liputtaa, sitten kun fuusioenergia on taloudellisesti kannattavassa tuotannossa. Niin pitkään k. muistan, on fuusioenergia ollut juuri tulossa. Nykyisistä ja valmiista energivaihtoehdoista on nykyinen fissiovoima varmasti kuitenkin kokonaisuutena toimivin.

 

Kehitys kyllä kehityy, mielenkiintoista nähdä, milloin ” vetyvoimalat ” saadaan laajempaan kaupalliseen tuotantoon. Aurinkovoiman / kennojen avulla voisi talokohtaisesti prosessoida vetyä ja yöllä / talvella vastaavasti hyödyntää vetyä energialähteenä. Puhdasta ja edullista energiaa tuo. 

 

Aiheesta Mayorsindicators tarkemmin:

 

http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastouutisia&news_id=3076

 

Uutinen on 2011, enkö ole tuosta ideasta ole sen enempää kuullut. Onkohan koko tutkimus kuopattu, vai tuliko lopputuotteesta liian kallis ? 

 

Ajoneuvokäytössä vetyhybridit ovat jo tuotannossa ja ihan arkipäivää ja varmasti jatkossa hyvä ja toimiva osa voimalinjaa. Vetyä Suomessakin voimaloissa kyllä hyödynnetään, joten tekniikka kehitykselle ei lienee este. 

 

 

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
2 tuntia sitten, kari.t kirjoitti:

tästä selviää mitä on havaittu  https://yle.fi/uutiset/3-10689503

 

 

Oliskohan liiallinen varmuuden harhainen tunne syypää ?

 

Ajoin yli 10 vuotta putkeen kitkoilla PK seudulla. Ihan hyvin toimi, kun hoksas vaan ennekoida. Sen muuten oppi ihan kerrasta.

Vaan nyt tuleekin sitten uutta pitoa ja otetta. Tienpintakaan ei kuulemma kulu niin pahasti. Kuminasta. 

 

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/kumi-haastaa-alumiinin-nastan-runkona-nain-toimii-kuminasta-6761166

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olen ajanut kitkoilla jonkun kahdeksan vuotta ilman ongelmia. Koskaan en ole jäänyt jumiin eikä läheltäpiti-tilanteita ole tullut. Ajotyylini ei normaalissa talvikelissä ole muuttunut yhtään nasta-ajasta. Jääkaljamalla joutuu hieman hillitsemään vauhtia.

Share this post


Link to post
Share on other sites
14 tuntia sitten, hatapa kirjoitti:

Minä olen ajanut kitkoilla jonkun kahdeksan vuotta ilman ongelmia. Koskaan en ole jäänyt jumiin eikä läheltäpiti-tilanteita ole tullut. Ajotyylini ei normaalissa talvikelissä ole muuttunut yhtään nasta-ajasta. Jääkaljamalla joutuu hieman hillitsemään vauhtia.

Samoilla kitkoilla kahdeksan vuotta...

 

En ole omistanut autoa reiluun puoleen vuoteen, mutta olen sillä entisellä Huihaillani (Hyundai) ajanut tänäkin talvena. Syksyllä 2010 otin siihen nastalliset Hakkapeliitat, osin edellisten autojen kitkojen pidon reilun heikkenemisen takia (neljäntenä talvena olivat jo pluikkaat) ja osin, että nastarenkaat sai paremmalla tarjouksella. Huihaissa on siis alkuperäiset nastarenkaat alla, joka kerta olen vaihtanut renkaat edestä taakse ja toisinpäin. Viimeksi vaihtaessani katselin, että kaikki nastat ovat edelleenkin tallella ja renkaat ovat kuluneet tasaisesti. Eihän ne enää lähellekään alkuperäisen veroiset ole, mutta hyvin on pärjännyt.

 

En ihan usko, että kahdeksan talvea ajetuilla kitkoilla pärjäisi samalla tavalla. Jos olisin hankkimassa talvirenkaita, valinta olisi taas kitkat - ihan jo ajomukavuuden takia.

 

Tuosta "tutkimuksesta" tuli mieleen se, kun kerran annoin netin kautta palautetta Poliisille. Ilmoitin, että se on ihan turha minulle lähetellä huomautuksia 3 km/h ylinopeuksista, sen sijaan voisitte olla useammin päiväkotien ja koulujen nurkilla mittailemassa nopeuksia. Ylikomisario vastasi, että tutkimuksessa on todettu huomautuksien alentavan ajonopeuksia 1 - 2 km/h ja tuo taas vähentää onnettomuuksia 2 - 4 %. Kysäisin sitten, että miten tällainen tutkimus on toteutettu ja miten onnettomuuksien vähenemisessä on pystytty sulkemaan pois muut asiaan vaikuttavat seikat? Siis esim. vaikkapa jonkun liikenteen kannalta pahan paikan korjaaminen. Siihen loppui kommunikaatio...

 

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä


  • Talviale!

    Alennukset jopa -60%


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy