Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Epäkarhuton ketju


miinuliinu
 Share

Recommended Posts

Julistan virallisesti tämän ketjun avatuksi, ja tunnustan olevani parantumaton pelkurilenkkeilijä. Asun metsässä, ja epätoivoisesti pelkään joutuvani karhun kitaan jonakin hämäränä syysaamuna tai -iltana yksikseni hölkätessäni. Eläessäni en ole joutunut henk.koht. kohtaamaan karhua, mutta naapurin hunajakennoilla kävi keväällä karhu, ja sellainen on myös pari kertaa nähty parin kilsan päästä kodistamme, ja muuallakin Vihdissä on tämän vuoden aikana nähty useita kertoja karhu. Siis ihan omiaan tämmöiset ruokkimaan karhukauhuani.

Mielikuvitukseni on tarvittaessa suorastaan huvittavan vilkas. Kerran (vain tämän yhden kerran...) yritin lähteä aamutuimaan ennen töihinlähtöä käymään pikku kipaisulla. Parisataa metriä, kunnes "kuulin" rapinaa metsästä. Täyskäännös, taidanpa sittenkin mennä kylälle päin- kunnes jouduin taas metsän siimekseen. Ja tietenkin kuulin taas tuhinaa ja murahtelua ja ties mitä, siis ihan varmasti siellä oli karhu. Juoksin kotiin:tongue0014: enkä lähtenyt enää. Harmitti vietävästi...

Arvatkaa miten rajoittaa mukavaa harrastusta tämmöinen järjetön pelkääminen? Joskus toivoisin asuvani keskellä Helsinkiä, etten edes hurjimmissa kuvitelmissani voisi törmätä karhuun.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 39
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Koira mukaan lenkille. Jos oikein haluut hifistellä, ota Karjalan karhukoira mutta melkein mikä tahansa kyllä käy. Meillä on täällä yksi harmaa koiramatami, sen nimi on Makkara ja mä takaan että missä se kulkee, hehtaarin säteellä ei metsässä liiku oravakaan ilman että Maksu on asiasta tietoinen. Sitäpaitti koirat alentaa verenpainetta!

Link to comment
Share on other sites

Koira mukaan lenkille. Jos oikein haluut hifistellä, ota Karjalan karhukoira mutta melkein mikä tahansa kyllä käy. Meillä on täällä yksi harmaa koiramatami, sen nimi on Makkara ja mä takaan että missä se kulkee, hehtaarin säteellä ei metsässä liiku oravakaan ilman että Maksu on asiasta tietoinen. Sitäpaitti koirat alentaa verenpainetta!

Niiiin. Periaatteessa tosi hyvä ajatus, ja oishan se muutenkin järkevää olla maalla koira talonvahtina, mut meillä kun on noita ihmislemmikeitä niin monta, ettei ole ees jaksanut ajatella, että vielä koirankin ottais hoidettavakseen. Me ollaan kai jotenkin epälemmikillistä porukkaa, tytöille oltais nyt viimein pitkin hampain ottamassa kaneja, mut ei isäntä jaksais millään ruveta niille koppia rakentamaan. Koira kun pitäis kouluttaa ja kaikkea, sen kans tuhraantuis niin hirveesti energiaa, että LAISKA EI JAKSA...

Link to comment
Share on other sites

Naapureissa on niin kamalia rakkeja, että mistään hinnasta en rupeis niitten kans mihinkään tekemisiin... Viereisessä mökissä erakon puolihullu koira, ja vähän matkan päässä täysin kouluttamaton saksanpaimenkoira, joka on meinannut syödä minut elävältä kerran.(Joo, soitin poliisille). Sen jälkeen sen talon ohi juostessani syke pomppaa aina kahteensataan, kun kuulen koiran haukkua pihalta. Näin kamalaa tämä meikäläisen lenkkeily on. Sen lisäksi, että saa pelätä karhuja, niin vielä naapurien vihaisia koiria... Viime talvena ihan oikeasti ajoin autolla ensin tuonne kylälle, että pääsin sen koiratalon ohi, ja sieltä lähdin lenkille.

Link to comment
Share on other sites

Olen lenkkeillyt Pohjois-Karjalassa kymmeniä- ja taas kymmeniätuhansia kilometrejä. Ei siellä ole mitään katuvaloja enkä alkuun käyttänyt edes otsalamppua vaan painoin ihan käsikopelota menemään. Ikinä en ole törmännyt lenkillä karhuihin, vaikka parhaimmat yksilöt kääntelivät meidän mehiläispöntöt nurin niskoin, jotka sijaitsevat noin 40 m päästä talon seinästä. Muutenkin P-Karjala on melkoisen tiivisti karhutettu. Eli meillä kyl Otsoja piisaa...

Joten tuskin kannattaa hirveästi karhuja pelätä. Enemmän kannattaa pelätä autoja sekä muuta liikennettä mikä saattaa törmäillä päälle...siis en halua pelotella ja tehdä lisää esteitä sun loistavalle lenkkeily harrastukselle.

Link to comment
Share on other sites

Kiitos FG! Tuota minä tarvitsin. Että joku joka asuu jossain oikeassa erämaassa kertoo mulle, miten harvinaista on, että niihin karhuihin oikeasti törmää. Maalla ja metsässä on mukava asua, todellakaan en haluaisi asua kaupungissa lasten kanssa. Mutta kaikessa on puolensa, hyvät ja huonot. Ja niitten huonojenkin kanssa on vain opittava elämään. Tässä vaan etsin itselleni keinoja siihen....

Maailman kaikkein parasta harrastusta en tosiaankaan aio lopettaa typerien pelkojeni takia, aion kyllä vielä selättää ne mokomat!

Link to comment
Share on other sites

Olen lenkkeillyt Pohjois-Karjalassa kymmeniä- ja taas kymmeniätuhansia kilometrejä. Ei siellä ole mitään katuvaloja enkä alkuun käyttänyt edes otsalamppua vaan painoin ihan käsikopelota menemään. Ikinä en ole törmännyt lenkillä karhuihin, vaikka parhaimmat yksilöt kääntelivät meidän mehiläispöntöt nurin niskoin, jotka sijaitsevat noin 40 m päästä talon seinästä. Muutenkin P-Karjala on melkoisen tiivisti karhutettu. Eli meillä kyl Otsoja piisaa...

Joten tuskin kannattaa hirveästi karhuja pelätä. Enemmän kannattaa pelätä autoja sekä muuta liikennettä mikä saattaa törmäillä päälle...siis en halua pelotella ja tehdä lisää esteitä sun loistavalle lenkkeily harrastukselle.

Taitaa siel peräperperiassakin olla jokunen otso liikenteessä. Tässä taannoin kun ettiskelivät yks kesä sitä leijonaa sielläpäin, niin Imatran kaupungin alueeltä paikannettiin muistaakseni 6 karhua, mutta ei yhtään leijonaa.

Link to comment
Share on other sites

Olen lenkkeillyt Pohjois-Karjalassa kymmeniä- ja taas kymmeniätuhansia kilometrejä. Ei siellä ole mitään katuvaloja enkä alkuun käyttänyt edes otsalamppua vaan painoin ihan käsikopelota menemään. Ikinä en ole törmännyt lenkillä karhuihin, vaikka parhaimmat yksilöt kääntelivät meidän mehiläispöntöt nurin niskoin, jotka sijaitsevat noin 40 m päästä talon seinästä. Muutenkin P-Karjala on melkoisen tiivisti karhutettu. Eli meillä kyl Otsoja piisaa...

Joten tuskin kannattaa hirveästi karhuja pelätä. Enemmän kannattaa pelätä autoja sekä muuta liikennettä mikä saattaa törmäillä päälle...siis en halua pelotella ja tehdä lisää esteitä sun loistavalle lenkkeily harrastukselle.

Pari kesää takaperin äitini kesämökin lähellä Pohjois-Karjalassa dementikko vanhus harhaili kaksi päivää metsässä. Samaan aikaana samoilla paikoilla karhu oli möyrinyt muurahaispesiä. Ei ollu vaari kuitenkaan karhulle kelvannut.

Toisaalta AUK-aikainen kouluttajani yllätti karhun iltalenkillään, ikävin seurauksin. Tämä sattui Ruokolahdella vähän jälkeen leijonien.

Link to comment
Share on other sites

Meillä on myös karhuja pyörinyt ihan pihapiirissä( paskakasoja on jatkuvasti) ja silti tässä vuosien aikana olen vain yhden kerran tullut kontion kanssa vastakkain lenkkipolulla. No mulla kiipes sydän kurkkuun ja otso kiipes puuhun.

Ei ole pelkoja jäänyt,sillä muuten olis jäätävä tupaan villakoiria paimentamaan

Link to comment
Share on other sites

Se kai mulla tässä karhupelossani onkin ongelmana, että mä en millään voi uskoa, että karhu oikeasti pelkäisi MINUA, jos vastaan tulisi. Jos koiratkin kerran oikopäätä hyökkää kimppuun tai ainakin tulee nuuhkimaan, miksi karhu ei tekisi samoin? No onhan se tietysti villieläin, eikä elä mitään rinnakkaiseloa ihmisen kanssa niinkuin koirat, mutta eikö se silti tajua että tuo ihmisparkahan on ihan heiveröinen ja avuton, että mitä pelättävää siinä voi olla?

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy