Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Juoksu ilman maratonia on pelleilyä?


Pisama
 Share

Recommended Posts

Mulla on takana juoksua pari vuotta, viime syksynä 3 kk taukoa niskaleikkauksen vuoksi. Eka puolimaraton toukokuussa heikosti valmistautuen 2:13. Nyt Vaasassa 2:01.

Kaikki kysyvät, koska juoksen ekan maratonini... Onko niin, etten ole juoksija enkä mikään, jos en sille maratonille rohkene? Pitäisikö se kokeilla ja miksi?

Vasemman polven kanssa on ollut ongelmaa ja pelkään, että maratonin jälkeen meikäläisen juoksut sit loppuu siihen... Tosin aika on jo varattu osteopaatille (kaveri suositteli).

Toisaalta kutkuttaa, toisaalta ei... kommentoikaa puolesta ja vastaan!

Mistä kisasta olis hyvä aloittaa?

Link to comment
Share on other sites

Kaikki kysyvät, koska juoksen ekan maratonini... Onko niin, etten ole juoksija enkä mikään, jos en sille maratonille rohkene? Pitäisikö se kokeilla ja miksi?

Juoksijaksi tullaan mielentilan ja -maiseman ja elämäntavan kautta - matkan pituudesta en katso asian olevan kiinni. Tai voihan sen sanoa niinkin että kyse on elämänmittaisesta matkasta.

Juoksija tykkää juosta. Toiset juoksevat pidemmästi ja toiset lyhemmästi. Pääasia juoksijalle on että juoksee. Juokseminen virkistää ja kehittää henkisesti ja fyysisesti. Mikäli homma menee stressin puolelle, jotakin on pielessä.

-gs

Link to comment
Share on other sites

"Kaikki kysyvät" tarkoittanee tässäkin tapauksessa enimmäkseen heitä jotka eivät juoksua harrasta - ainakin minulla kyselijät on just heitä. ite olen ajatellut, että tämä johtuu siitä, että maraton on taviksille "tv:stä tuttu" olympialaisten ja muiden skabojen kautta.

Esimerkiksi puolimara on heille sitten jo vaikeampi hahmottaa. Eiväthän he tiedä keskimäärin maratoninkaan pituutta, miten tällaisesta voisi sitten hahmottaa puolikasta? Malliesimerkki on oma äitini: hän kyllä tietää, että olen maratoneja pari juossut, mutta tuossa kerran kun sanoin, että lähden parinkymmenen kilsan lenkille, kommentti oli "hullu, eihän niin pitkää ihminen voi juosta"...

Elät omaa elämää, tee mitä haluat. Sohvaperunakyselijöiden arvostuksista viis veisaten.

Link to comment
Share on other sites

Samaa mieltä edellisten kanssa. Joskin johonkin tapahtumaan tähtääminen nostaa harjoittelumotivaatiota. Ei se välttämättä tarvitse koko mara olla. Puolikas ( ajan parantaminen ) tai vaikka 30 km ( esim. Pirkan hölkkä tms ) voi olla ihan riittävä porkkana. Itse henk.koht. tarvitsen näitä porkkanoita. Olen koko ikäni ollut kilpailuhenkinen enkä saa parasta irti jos juoksen vain juoksemisen ilosta. Mutta, toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä...

Link to comment
Share on other sites

"Kaikki kysyvät" tarkoittanee tässäkin tapauksessa enimmäkseen heitä jotka eivät juoksua harrasta - ainakin minulla kyselijät on just heitä. ite olen ajatellut, että tämä johtuu siitä, että maraton on taviksille "tv:stä tuttu" olympialaisten ja muiden skabojen kautta.

Mulla just on niin päin, että lähinnä (töissä) maratoonarit kyselee, että millos meinaan mennä. Muut on lähinnä tyyliin: miten joku edes jaksaa juosta maratonia, eihän sitä matkaa jaksa istua autossakaan. Enkun maikka taannoin kysyi, että juoksenko oikeasti vai vaan hölkkäilen.

Noh, pisin kisa on tähän mennessä 12 kilsaa, että saavat odotella sitä mun puolikkaan hölkkäilyä ainakin ens vuoteen. :)

Link to comment
Share on other sites

Höpö höpö. Suurin osa ihmisiä pärjää ilman maratonia. Omaksi ilokseenhan näitä juttuja tekee, eikä muiden takia.

Minä tunnen monia juoksijoita, joiden kantapäitä saan katkerana katsella ja he ei ole ikinä juosseet maratonia.

Aloittajalla on ollut muuten hieno ajanparannus. Onnea siitä.

Link to comment
Share on other sites

Mulla just on niin päin, että lähinnä (töissä) maratoonarit kyselee, että millos meinaan mennä. Muut on lähinnä tyyliin: miten joku edes jaksaa juosta maratonia, eihän sitä matkaa jaksa istua autossakaan. Enkun maikka taannoin kysyi, että juoksenko oikeasti vai vaan hölkkäilen.

Noh, pisin kisa on tähän mennessä 12 kilsaa, että saavat odotella sitä mun puolikkaan hölkkäilyä ainakin ens vuoteen. :)

Juu, kyllä multa kans eniten kyselevät ne, jotka joko itse juoksevat tai joku heidän läheisensä juoksee maratoneja. Melkein tuntuvat pitävän sitä ihan itsestäänselvänä, että puolikkailta siirrytään kokonaisille.

Kai se on sit joillekin kuin huume. Hasiksesta siirrytään suonensisäisiin :smiley: Mä ajattelin kuitenkin pysyä tällaisenä viihdekäyttäjänä. Mutta nämähän ovat vain kuuluisia viimeisiä sanoja...

Link to comment
Share on other sites

Höpö höpö. Suurin osa ihmisiä pärjää ilman maratonia. Omaksi ilokseenhan näitä juttuja tekee, eikä muiden takia.

Minä tunnen monia juoksijoita, joiden kantapäitä saan katkerana katsella ja he ei ole ikinä juosseet maratonia.

Aloittajalla on ollut muuten hieno ajanparannus. Onnea siitä.

Jep, kiitokset!

En odota vastaavanlaista parannusta seuraavalta juoksulta. Nyt vain kävi niin, että ennen HCR:ää oli 2 kuukautta töissä kiire, kotona muutto päällä ja sit vielä polvivaivoja, joten juokseminen jäi TODELLA vähiin.

Kesällä juoksu taas säännöllistä, joten se näkyi sitten lopputuloksessakin. Tavoitteena oli alittaa se kaksi tuntia jo nyt, mutta en vaan pystynyt siihen.

Link to comment
Share on other sites

Samaa meiltä, mikä tuli ilmi aikaisemmin - ihan vapaasti voi sanoa harrastavansa lenkkeilyä/juoksemista vaikka ei ikinä juoksisi puolikastakaan (maratonista puhumattakaan).

Itsekin vakavasti pohdin, että voi hyvinkin riittää kun saa elämässään yhden (toivottavasti vielä kaksi) maratonin juostua.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy