Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Lanttu

Suunnistus

Recommended Posts

Mutta tuo harjoitus pelkällä maastokäyrakartalla olisi kiinnostava.Mistä sellaisia karttoja saa? Pitääkö niitä kysyä jostain Suunnistusseurasta, vai saako niitä ostaa jostain kaupasta valmiita?

Vanha keino on myös jäljentää kartasta voipaperille tai vastaavalle, josta näkyy läpi. Samalla voi päättää, mitä muuta kartalla haluaa pitää näkyvissä. En ole ikinä pelkällä käyräkartalla suunnistanut, mutta voisin kuvitella, että ainakin jotain polkuja ja kiviä siinä kannattaisi vähän olla, jos ensimmäistä kertaa kokeilee. Ihan vaan sen takia, että jos putoaa, niin saa edes jostain kiinni. Mielenkiintoinen harjoitus kyllä, pitäisi joskus kokeilla, miten homma sujuisi.

Itse rataa suunnitellessa ainakin rastipisteet kannattaisi valita sellaisiksi, että ne ihan varmasti metsässä tunnistaa, kun kohdalle osuu. Kun metsässä ei ole lippua, niin voi olla välillä hankalaa löytää jotain pientä notkoa tai nenää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mutta tuo harjoitus pelkällä maastokäyrakartalla olisi kiinnostava.Mistä sellaisia karttoja saa? Pitääkö niitä kysyä jostain Suunnistusseurasta, vai saako niitä ostaa jostain kaupasta valmiita?

Itse soitin Espoon suunnalle karttavastaavalle, josta sain printin kartasta korvausta vastaan. Nyt minulla on pari vähän käytettyä Karhusuon korkeuskäyräkarttaa, jotka voin vaihtaa mielenkiintoiseen karttaan, jos joku sellaista tarvitsee. Yx me jos haluat itsellesi kappaleen, mutta lomien vuoksi vastaan vasta heinäkuun puolenvälin jälkeen. Saman alueen kiintorastikarttoja saa tunnetusti yhteispalvelupisteestä.

Itseasiassa yhteispalvelupisteen kartta alueesta on huono, koska siinä käyrät on piirretty äärimmäisen himmeällä musteella ja niitä on vaikea erottaa ja sen lisäksi käyrien erojen tutkailu eri kartoissa on mielenkiintoista puuhaa, koska kiintorastikartta perustuu vanhempaan karttapohjaan.

Mitä tulee treeneihin, niin minulla oli mukana sekä korkeuskäyräkartta, että tavallinen kartta kiintorasteilla. Ensimmäisessä treenissä piirsin kiintorastit karttaa ja hain niitä: (http://www.lenkkivihko.fi/kiiski/juoksu/karhusuolla_korkeuskayrakartalla)

Piti ihan konkreettisesti oppia miten isoja linjoja ja pieniä sutturoita luetaan ja se, että pienistä sutturoista ei tosiaankaan saa selvää, eikä niitä osaa käyttää ollenkaan rastinotossa. Vaikeiden rastien haku oli siis oikeastaan väärä treeni, mutta väärästäkin treenistä turhauttavuudestaan huolimatta oppi jotain oikeaa, eli oliko se sittenkään niin väärä?

Toisessa harjoituksessa mulla oli jo karttapohjoinen piirrettynä ja siinä oli tarkoitus mennä nyppylältä nyppylälle niin kauan kuin sutturien lukemiseen riittää pinna, eikä hakea mitään rasteja. Tämä olikin jo mielestäni parempi harjoitus ja sai jo vauhtiakin treeniin, joten se kävi kuntoilusta.

Minun mielestäni oli varsin opettavaista, että siinä kartassa on pelkät käyrät. Harvoin tulee semmoisessa maastossa rymyttyä ja on ihan hassua yrittää lukea käyriä kun rämpii ryteikössä tmv. missä näkyvyyttä ei ole.

Muokattu
vaihdantatalous

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minoon sanonut täällä jo varmaan kolme neljä kertaa, että no NYT olin ihan yksin suunnistamassa - ilman opettajaa siis. No muutaman kerran sitä on yritetty - joskus vaan on joutunut palaamaan takaisin lähtökuoppiinsa ja vannomaan, että tämä ei todellakaan ole mun lajini. Mutta sitten jo muutaman tunnin kuluttua tulee katsottua mihis sitä seuraavaksi suunnistais suunnistamaan.

No nyt minä menin ihan omilla reittivalinnoilla, tosin sellaisen lastenrata se varmaankin oli mutta kuitenkin. Minä ja kartta kun emme ole ollenkaan hyvissä puheväleissä. Kaikki rastit löyty ja onnistuin jopa juoksemaan kunnolla ihan metsässäkin pikku pätkiä.

Tavattiin näillä iltarasteilla myös muita seppolaisia...

Nyt on ihan pakko hehkuttaa tätä eilistä suunnistusta kun tulokset tulivat. Olin yhdellä rastivälillä peräti toiseks nopein! Ja osanottajia oli sentäs pitkästi yli viiskymmentä. Kyllä se siitä...vielä lähtee.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt on ihan pakko hehkuttaa tätä eilistä suunnistusta kun tulokset tulivat. Olin yhdellä rastivälillä peräti toiseks nopein! Ja osanottajia oli sentäs pitkästi yli viiskymmentä. Kyllä se siitä...vielä lähtee.

Kyllä sä oot selvä luonnonlahja! Pitempää reittiä vaan kehiin, seuraa mun esimerkkiä, kun menee häviämään ammattilaisille niin ei harmita yhtään. Suunta on sitten vaan ylöspäin. Sitä paitsi mä olin nopeempi ku viimiseksi jäänyt 4km lyhyemmän radan suunnistaneista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin yhdellä rastivälillä peräti toiseks nopein! Ja osanottajia oli sentäs pitkästi yli viiskymmentä. Kyllä se siitä...vielä lähtee.

Onnittelut rastivälin toiseksi nopeimmasta ajasta, mutta, mutta...

Suunnistuksen nimittäin pitäisi perustua taitoon ja tasaiseen suoritukseen ei onneen.

Melkein väittäisin, että sinä löysit onnella rastin eikä ehkä kaukana ollut pummikaan??

Alussa kannattaisi suunnistaa niin, että koko ajan tiedät tarkalleen missä olet ja minne menet. Juokset vain selvät paikat (polut, tiet jne.)

Ja alat nostaa vauhtia vasta kun olet tehnyt virheettömän suorituksen.

Siinä sitten pikku hiljaa vauhti nousee ja suunnistusvarmuus kohoaa.

Kun pystyt tekemään täysin puhtaan suorituksen 90 % sykkeellä, niin sittenhän ei oikeastaan ole parantamisen varaa ennenkuin kunto ja vauhti nousevat! Silloin olet joka rastivälillä toiseksi nopein ja yhteisajassa kirkkaasti ykkönen.

Ja näistä suorituksista niitä kiksejä vasta tuleekin!

Nimim. Ilonpilaaja

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnittelut rastivälin toiseksi nopeimmasta ajasta, mutta, mutta...

Nimim. Ilonpilaaja

Taitoon ja tasaiseen suoritukseen? Toinen koulukunta on myös olemassa ja se luottaa vauhtiin ja hyvään onneen.

Valitettavasti yleensä rasteja on niin paljon ja ne penteleet ovat vielä piilotettukkin niin hyvin että yleensä onni loppuu ensimmäisen ja viidennen rastin välille. Silti mikään ei ole hauskempaa kuin juosta tuhannen kovaa ja eksyä ihan täysin metsään ja naureskella hölmöydelleen jälkeenpäin.

Tunnen erään suunnistajan, joka on suunnistanut 20 vuotta ja pärjännyt ihan hyvin kansainvälisissäkin kisoissa, mutta se raukka ei ole vielä omien sanojensa mukaan kertaakaan onnistunut tekemään puhdasta suoritusta ilman virheitä. Eikä se kaiketi koskaan onnistukkaan. Mutta juuri sen takia se vieläkin suunnistaa koska sitä mahdotonta on niin hauska tavoitella. Jos Lanttu vetelee puhtaita suorituksia 90% sykkeellä tuon tuostakin niin ei muuta kuin 93 % tauluun niin johan alkaa hauskuutta piisaamaan :-).

T. Ilonpilaajan Ilonpilaaja

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnittelut rastivälin toiseksi nopeimmasta ajasta, mutta, mutta...

Suunnistuksen nimittäin pitäisi perustua taitoon ja tasaiseen suoritukseen ei onneen.

Melkein väittäisin, että sinä löysit onnella rastin eikä ehkä kaukana ollut pummikaan??

Alussa kannattaisi suunnistaa niin, että koko ajan tiedät tarkalleen missä olet ja minne menet. Juokset vain selvät paikat (polut, tiet jne.)

Ja alat nostaa vauhtia vasta kun olet tehnyt virheettömän suorituksen.

Siinä sitten pikku hiljaa vauhti nousee ja suunnistusvarmuus kohoaa.

Kun pystyt tekemään täysin puhtaan suorituksen 90 % sykkeellä, niin sittenhän ei oikeastaan ole parantamisen varaa ennenkuin kunto ja vauhti nousevat! Silloin olet joka rastivälillä toiseksi nopein ja yhteisajassa kirkkaasti ykkönen.

Ja näistä suorituksista niitä kiksejä vasta tuleekin!

Nimim. Ilonpilaaja

Enhän minä nyt hyvänen aika tienny yhtään missä olin! Tai no oli se sitä Paloheinän ulkoilualuetta - sen verran sentään näin puolivuotta vanhana Helsinkiläisenä olen jo noita ulkoilualueita kolunnut että sen tunnistin. Tietysti minun olis pitäny hiljaa hissutella ja pitää sitä karttaa nokan alla varmuuden vuoksi koko ajan eikä seurata niitä edellä meneviä suunnistajia.:grin: Sen verran olen kans noita suunnistajia vuosikymmeniä kuunnellut kun urheiluseurassa töitä olen tehnyt ja heitä tuntenut, että olen ymmärtänyt ettei kukaan ole juuri koskaan ihan puhdasta suoritusta suunnistuksessa tehnyt eli niin etteikö aina olisi parantamisen varaa ollut.

En kehu ollenkaan suunnistustaitojani eikä mun juoksuvauhdeissakaan ole tietysti hurraamista, mutta olen nyt kuitenkin ihan hyvillä mielin, että yksi rastiväli sentäs meni ihan hyvin. Julkisesti olen tunnustanut jo monta kertaa, että olen ihan auttamattoman surkea (myös) suunnistamisessa, mutta sen verran kuitenkin lapsenuskoinen ikävuosistani huolimatta, että elättelen silti jonkinlaista toivoa siitä, että vielä oppisi ja omaksuisi uusia taitoja ja asioita tällä elämän polulla hitaasti ehkä mutta varmasti.

Minä noista sykkeistäkään en mitään tiiä, mittareitahan en juurikaan käytä enkä niitä seuraile vaan olen aina juosta hölköttänyt sillä tavalla miltä hyvältä tuntuu ja miltä maistuu. Jos nyt alkaisin siellä mettässä vielä laskeskelemaan, että onkohan tämä mun vauhtini nyt 80 vaiko 90 prosenttista vai mitä niin taitais pääasia unohtua.

Jos nyt kuitenkin saisin tämän kerran olla ihan iloinen tästä suorituksesta? :viheltely:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen ihan täysin samaa mieltä Skyn kanssa! Onnea tarvitaan, oli kuin hyvä tahansa, ja koska muitten suorituksiin ei voi itse vaikuttaa voi vain yrittää tulla aina vaan paremmaksi ja toivoa vähän onnea matkaan :) Sillähän niitä nappisuorituksia sitten alkaa tulemaan jossain vaiheessa, eikä lannistua sovi ihan kaikista tasapaksuista suorituksista. Mä ainakin aion jatkaa armotta surkeaa suunnistaja-koulutätiratsastaja-lenkkeilijä-hiihtäjä -urheilijanuraani sanottiin siitä mitä sanottiin :tongue0014:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä minun ilonpilaamisviestini oli kyllä lähinnä tarkoitettu yleisesti kaikille suunnistajille. Täydellistä suunnistajaahan ei ole olemassa, jokainen tekee virheitä.

Tarkoitukseni oli sanoa, että virhe tulee kun suunnistaja etenee taitoihinsa nähden liian kovaa vauhtia. Nykyisillä kartoilla jokainen pystyy täysin virheettömään suunnistukseen kun vaan suunnittelee reitin hyvin, ottaa tarvittaessa suuntaa ja tietää koko ajan tarkalleen missä on. Silloin kilometriin voi mennä 30 minuuttia ja se ei sitten enää ole välttämättä hauskaa.

Siinä kai suunnistuksen viehätys on, että onnistuminen on iso ja vaikea asia. Onnistumisessa ei tarvitse olla onnea mukana, mutta voihan siinä sitä ollakin.

Yhden rastivälin voi suunnistaa täydellisesti ilman onnea, mutta kyllä koko kisan läpivieminen pummeitta vaatii jo hiukan onnea. Jopa huippusuunnistajilta, jotka tekevät sitä lähes työkseen! Saati sitten meiltä tavallisilta taaveilta, jotka suunnistamme koska nautimme siitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minut tuntevat varmasti tietävätkin, että virheitä on tullut ja tulee varmasti myös tulevaisuudessa - kun etenee taitoihinsa nähden liian kovaa vauhtia. Mutta sehän onkin juuri se elämän suola. Ei tarvi sitten kiikkustuolissa vanhainkodilla funtsia, että no voi perkule kun ei tullut tehtyä silloin sitä ja sitä.

Samaa metodia sitä on tullut harrastettua kaikilla liikunnankin saroilla eli olisi jäänyt vaikkapa seikkailukisa kokematta jos olisin jäänyt miettimään sitä kalliolta laskeutumista - näin melkein uimataidottomana. Ja juossut olen aina kilpailut sillä kaikki tai ei mitään meiningillä, joilla myös on tullut joitakin tuloksia, joihin nyt näin vanhempana ja täysin lahjattomana mitä liikunnan suhteen tulee - voi olla jopa ihan tyytyväinen. Veren maku suussa on tuttua.

Suunnistuksessa olen täysin aloittelija enkä toki usko, että minusta koskaan tulee mitään edes kohtuullista suunnistajaa. Mutta sen tiedän, että vaikka se olisi kaikkien jalojen suunnistusoppien vastaista niin tulen juoksemaan aina kun sopiva kohta tulee myös suunnistamassa niin kovaa kuin keuhkojeni palkeet myöden antavat. Nytkin oli mitä ihanin tunne juosta se loppuviitoitus ihan kunnolla niin et kivet sinkoilivat. Varsinkin kun tutussa paikassa tiesin, missä se maali oikeen on - sekin kun on muutaman kerran ollut hukassa! :1Snoopy-08:

Ja ennenkaikkea - ei tämä (suunnistaminenkaan) nyt tällaisella kuntoilu- ja iltarastitasolla niin kauheen synkkää ja vakavaa puuhaa ole, etteikö siitä saisi nautiskella ja olla iloinen omista onnistumisistaan. Älkäämme unohtako liikunnan iloa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sellaista kysyisin, että onkohan täällä Helsingin alueella muuta suunnistuskamaa myyvää putiikkia kuin Suunnistajan kauppa? Kaipaisin mm. suunnistuskenkiä sekä peukkukompassia ja mieluusti menisin itse kokeilemaan paikan päälle, kun noista ei ole aiempaa kokemusta.

Eilen en ainakaan Sellon Partioaitasta peukkukompassia löytänyt, mutta luulisi, että niitä olisi muuallakin tarjolla, kengistä en sitten tiedä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eilinen rasteilu meni jännästi. Alun rauhallinen avaus hiipien johti holtittomaan harhailuun, mutta lopussa kiihdyttäessä pysyin ihan hyvin kartalla. Pääsyynä taisi olla kyllä uuden kompassinkäyttötyylin opettelu joka kostautui raakasti alkumetreillä. Vanhalla A-10 kompassilla joka soutaa ja huopaa ei juurikaan voi leikkiä peukkukompassia..

Ihan maallikkokin alkaa tajuta, että suunnistaessa ei kannata koko aikaa hifeillä ja olla tarkalleen kartalla, vaan etenkin aloittelijan kannattaa moduloida vauhtia maaston ja helppojen ja vaikeiden kohtien mukaan. Paremmatkin suunnistajat käsittääkseni kisoissa hakee kartasta sen olennaisen infon ja keskittyy siihen eikä ihan jokaista töppyrää tuijottele selvillä väleilllä. Toki sellanen kartta kädessä kävellen ihmettely metsän keskellä on hyvää oppia sekin, mutta minusta mikään ei ole siistimpää kuin syöksyä pisimmille ja vaikeimmille radoille ihan urpona eksymään. Jälkeenpäin voi sitten ottaa oppia virheistään ja tehdä homman seuraavalla kerralla paremmin. Kaikki suunnistajat pummailee juostessaan. Huippu pummaa 5-15s s verran, aloittelija 5-15 min verran, mutta muuten toi on suht sama homma.

Kokeneemmat voi vetää tasaisemmin kovaa koko radan läpi sykkeen huidellessa anakynnyksen päällä. Mutta aloittelija suhaa PK ja MK sykkeiden välillä ihan luonnostaan. Tuollainen hidastelu ja kiihdyttely itseasiassa tekee sen "Skylihme ilmiön" mahdolliseksi. Kun välillä eksyy ja kävelee/seisoskelee sitten selkeellä pätkällä levänneenä kiihdyttäessä voikin olla rastivälin nopein. Eikä kyseessä ole välttämättä ollenkaan tuurijuoksu vaan totaalisen hallittu huippusuoritus! :-).

Hauska laji pakko tunnustaa, mutta pitää yrittää olla innostumatta liikaa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sellaista kysyisin, että onkohan täällä Helsingin alueella muuta suunnistuskamaa myyvää putiikkia kuin Suunnistajan kauppa? Kaipaisin mm. suunnistuskenkiä sekä peukkukompassia ja mieluusti menisin itse kokeilemaan paikan päälle, kun noista ei ole aiempaa kokemusta.

Eilen en ainakaan Sellon Partioaitasta peukkukompassia löytänyt, mutta luulisi, että niitä olisi muuallakin tarjolla, kengistä en sitten tiedä.

No eipä pääkaupunkiseudun suunnalla oikeastaan ole muita vaihtoehtoja kuin juuri Suunnistajan kauppa. Retkeilyliikkeiden kompassit ovat yleensä levymallia, eli jos peukkumallia havittelet, niin melkeinpä suosittelen Suunnistajan kauppaa. Kannattaa muuten ostaa kertalaakista laadukas kompassi, jossa on stabiili neula - helpompi juosta suunnassa kun neula ei koko ajan heilu edestakaisin. Myöskään nastareita ei valitettavasti tavallisista urheilu- ja retkeilyliikkeistä löydä. Suunnistus kai lasketaan niin marginaalilajiksi, että ei kannata pitää valikoimissa...

Suunnistajan kaupan aukioloajat ovat hiukkasen hankalat normi-päivätöissä käyvälle, mutta heillä on onneksi myös "kenttämyymälöitä", eli käyvät suunnistuskauden aikana useimmissa suunnistustapahtumissa ja joillakin iltarasteillakin myymässä tuotteitaan (yleensä hieman rajoitetumpi valikoima kuin kaupassa). Lista paikoista ja tapahtumista löytyy kaupan nettisivuilta. Kisoissa on yleensä myös muitakin suunnistustarvikkeiden myyjiä, esim. Seppo Keltamäki, mutta näillä ei tietääkseni ole liikettä pk-seudun suunnalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy