Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Finlandia-maratonin reitti psykologiselta kannalta


Heppu
 Share

Recommended Posts

Millainen on mielestänne tulevan Finlandia-maratonin 15.9. reitti psykologiselta kannalta. Fyysisestihän se on tasaisuutensa vuoksi helppo.

Kun Jyväsjärvi kierretään kolmeen kertaan, niin tärkeä kohta psykologiselta kannalta lienee 28 km eli 2 täyttä kierrosta, tavoitteenani on että juoksu vielä silloin olisi helppoa. Kellon pitäisi silloin näyttää 2.40 h kun tavoite on 4 h. On hyvä että olen harjoituslenkillä juossut 3 tuntia, niin se menee rikki vasta kolmannella kierroksella.

Toinen taitaa olla tuo 33 km, jossa reitin ainoa varsinainen mäki. Loppuja 9 km helpottaa tieto siitä ettei enää tarvitse mäkeä juosta. Sama mäki on tietysti 5 km ja 19 km kohdalla, mutta sillä tuskin on vielä paljoa psykologista merkitystä.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 46
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Aikanaan pähkäilin hieman huolissani miten Vantaan maratonilla neljään kertaan juostava reitti vaikuttaa päähän, mutta aivan turhaan. Minusta siitä oli pelkästään hyötyä juoksun kannalta. Kahdella jälkimmäisellä kiekalla oli joka kohdassa selvillä seuraavan juottopaikan sijainnista, mahdollisen ylämäen mitasta ja jäljelläolevasta matkasta. Tästä oli hyötyä myös mm. siinä mielessä että geelejä, joita silloin käytin, osasi ruveta etsiskelemään shortsien uumenista jo pari mutkaa ennen juottolaa jne.

Itse asiassa tuo systeemi minusta jakaa koko matkan luonnollisiin ja "ihmisen mittaisiin" etappeihin joka pelkästään helpottaa juoksua. Ei tartte koko ajan puskea päin "suurta tuntematonta".

Link to comment
Share on other sites

Sikäli tämä Finlandian reitti tosiaankin on erikoinen, että kierroksia on kolme. Useimmissa muissa tapahtumissahan kierros on joko neljännes- tai puolimaranmittainen.

Ihan juostavahan se Äijälänsalmen mäki on. Enemmän olisin huolissani siitä Jokivarren koululta Rantaraitille laskevasta mäestä viimeisellä kierroksella tönkköjaloilla.

Sunnuntaina olisi taas ohjelmassa 32 km:n pitkis. Pitäisiköhän käydä taas tuolla Finlandian reitillä heittämässä pari kierrosta...

Link to comment
Share on other sites

:102:Jos pystyn osallistumaan Finlandiaan, toivon että näkisin kilometrimerkit, niin sehän auttaisi heti psykologisoimaan vauhdin ja kuljetun matkan suhteessa. Jos matka taittuu ajassa johon pyrin, tulee hyvä mieli. Ei haittaisi vaikka onkin kolme kierrosta, kun vaan voisi juosta. Nyt on vaan kyseenalaista pystynkö juoksemaan ees puolikastakaan Kuopiossa, kun on jalat vähän kipeät sieltä ja täältä...

Link to comment
Share on other sites

Suvvi, ei noissa kierroksissa mene niin helposti sekaisin, kyllä jalat tietää milloin on tokavikalla/vikalla kierroksella. Niin ja samoin kuulutuskin tuosta kertoo.

Tietysti huonona päivänä useampaan kertaan kierrettävässä reitissä saattaa tulla helpommin keskeytysajatukset mieleen siinä kierroksen lopussa -Jyväskyllässä siis toisen kierroksen. Siinä pitää vaan itselleen armoton ja päättää mennä kisa loppuun asti tai pyytää tuttuja kannustajiksi niin ei kehtaa keskeyttää.

Ainakin viimevuonna Testi-Finlandiassa (eli Siltojen-Juoksussa) oli kilometrimerkit. Niiden pakkansapitävyydestä ei ole mulla tietoa, kun ei ollut silloin kuin perus-polari.l

Link to comment
Share on other sites

Tietysti huonona päivänä useampaan kertaan kierrettävässä reitissä saattaa tulla helpommin keskeytysajatukset mieleen siinä kierroksen lopussa -Jyväskyllässä siis toisen kierroksen.

Maratonreittikyökkispykolokina päädyin viime vuoden Finlandia-maratonia (tai Siltojen juoksun nimellähän se silloin kulki) seuratessani siihen tulokseen, että kolme kierrosta on henkisesti kaikkein raskain koostumus maratonille, ainakin jos lähtee siitä olettamuksesta, että kierroksen taitteessa on herkin hetki keskeyttämisen kannalta. Kolmella kierroksella viimeiselle kierrokselle lähdetään jo väsyneenä, mutta viimeisen kierroksen matka tuntuu silti varsin pitkältä. Neljällä kierroksella sen viimeisen kympin lenkin menee väkisin puskemalla, mutta 14 kilometriä on jo ratkaisevasti pidempi matka. Kahdella kierroksella taas puolimatkassa yleensä ollaan vielä hyvävoimisia, joten maalialueen houkutukset eivät satu yleensä kovin pahaan saumaan.

Link to comment
Share on other sites

Maratonreittikyökkispykolokina päädyin viime vuoden Finlandia-maratonia (tai Siltojen juoksun nimellähän se silloin kulki) seuratessani siihen tulokseen, että kolme kierrosta on henkisesti kaikkein raskain koostumus maratonille, ainakin jos lähtee siitä olettamuksesta, että kierroksen taitteessa on herkin hetki keskeyttämisen kannalta. Kolmella kierroksella viimeiselle kierrokselle lähdetään jo väsyneenä, mutta viimeisen kierroksen matka tuntuu silti varsin pitkältä. Neljällä kierroksella sen viimeisen kympin lenkin menee väkisin puskemalla, mutta 14 kilometriä on jo ratkaisevasti pidempi matka. Kahdella kierroksella taas puolimatkassa yleensä ollaan vielä hyvävoimisia, joten maalialueen houkutukset eivät satu yleensä kovin pahaan saumaan.

Kiitos vaan maratonreittikyökkispsykologille, hatapalle ja JussiH:lle tsemppausesta ja kannustuksesta viime vuonna. Yksi hyvä idea olisi voinut olla se, että juoksee pisimmän pitkiksen "demonstraationa" eli kolmena kierroksena. Tosin tuo olisi pitänyt tehdä viime/edellisenä viikonloppuna.

Niin ja jos/kun joku haluaa lukea mun tilitystä viime vuoden vastaavasta tapahtumasta, kannattaa vilaista eka maraton vuonna 2006-viestiketjua.

Linkki: http://www.seponkotisivut.com/vb/showthread.php?t=937&highlight=eka+maraton+vuonna+2006

Mun raportti löytyy viesteistä nro 214-216.

Link to comment
Share on other sites

Mä teen "olosuhteiden pakosta" niin että en käy ollenkaan tutustumassa reittiin vaikka se tossa aika lähellä onkin. En oo käynyt Rantaraitilla juoksemassa muuten kuin Siltojen juoksu testimaratonin 2 v sitten joka kulki hieman eri reittiä. Kun ei tiedä/muista reittiä niin ei voi panikoida jotain pientä ylämäkeä ja eka kierros menee ihan huomaamatta reittiin tutustuessa. Toivottavasti.

Link to comment
Share on other sites

Amatöörinä kun olen juoksemassa vaan sen puolikkaan niin meneekös se sitten niin, että varsinainen mäki, josta tuossa alla on mainittu, tulee 5km ja 19 km kohdalla? Siispä viimeinen kaksi kilometriä vedetään ihan täysillä, mäessä pitää hieman varoa ettei pilaa kiriä?

Puolimaran mitta on kuiteskin 21,1 km eli sen ylämäen jälkeen on hyvin aikaa aloittaa se pari kilsaa kestävä (kiihtyvävauhtinen?) loppukiri.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy