Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Palautuminen / outouksia ultran jälkeen


essu
 Share

Recommended Posts

Noniin, MasU:n jälkeiset olotilat ovat toisaalta aivan normaaleja, mutta jotain outoakin kropassa tuntuu tapahtuvan.

Lihaspuolella reidet ovat tutun tönköt, mutta eivät juurikaan maratonia pahemmassa kunnossa, ehkä hieman heikommat. Pohkeet ovat myös hieman kipeät, niitä en ole saanut maratoneilla samaan kuntoon. Jalkaterässä tuntuu pientä särkyä, kuten juostessakin loppumatkalla. Nilkat ovat hieman arat. Ensimmäisenä yönä oli kuumetta ja sen hikoilu pois - aivan kuten maratoneillakin on ollut. Unirytmi ei ole vielä palautunut normaaliksi vaan uni on aika pätkittäistä, mutta sekään ei taida olla kovin poikkeuksellista?

Mutta kokonaisuutena tilanne on kuitenkin erinomainen, luulin jälkioireita paljon pahemmiksi.

Yllättävin seikka oli se, että yläkropan lihakset (hartiat ja erityisesti niskan yläosa) tulivat myös aroiksi noin vuorokausi kisan jälkeen. No, tuossakaan tuskin on mitään outoa, koska aika laillahan se pääkoppa sai siellä heilua pystyssä tauotta ja kädet eivät taatusti olleet rentoina koko matkan ajan.

Ainoana pienenä huolenaiheena on kuitenkin ränään tullut omituisia heikotuskohtauksia, jotka ovat minulle täysin uutta. Pariin otteeseen on tuntunut siltä, että koko kroppa menee voimattomaksi ja kädet alkavat tärisemään, jolloin on pakko hankkiutua istumaan tai ottaa kunnolla tukea jostain. Mitään selkeää syytä en ole tuohon keksinyt, eli ruokaa ja juomaa on päivän mittaan kyllä nautittu - periaatteessa oireet tuntuisivat siltä, että verensokeri vaan laskee liian alas, mutta mielestäni tuon syömisen kyllä pitäisi estää se. Onkos muilla ollut vastaavia oireita vai kannattaako suunnata lekuriin, jos tuo vielä toistuu?

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 72
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Työkaverini juoksi tänä kesänä ensimmäisen maratoninsa Tukholmassa ja palasi seuraavana maanantaina töihin kalpeana ja valitteli kuvailemiasi tuntemuksia.

Juoksu oli mennyt hänellä ihan mainiosti ja isäntä oli nauttinut paljon nestettä matkan varrella: aivan kuten oli neuvottu.

Tästä huolimatta lääkäri diagnosoi lämpöhalvauksen ja määräsi pakkolepoon. Kannattaa ehdottomasti käydä lääkärissä.

Link to comment
Share on other sites

Tietysti myös väsymys voi aiheuttaa huimauksia. Mulla alkuvuoden uniongelmat johti siihen, että en pariin kuukauteen uskaltanut kävellä rappusia alas ilman tukea kaiteesta.

Muuten palautumisesta on juttuja tässä Jussin viimevuonna aloittamassa ketjussa;

Edit.. virheellinen linkki poistettu, näköjään copypastesta jäi yksi numero puuttumaan. Kiitokset X-Caliberille oikeasta linkistä.

Link to comment
Share on other sites

Näyttää puuttuvan yksi merkki tuosta linkin lopusta, tämä lienee oikea keskusteluketju: http://www.seponkotisivut.com/vb/showthread.php?t=2420
Kiitoksia, ehdin kysäistä Santalta jo yv:nä korjausta. Silmissä taitaa viirata, kun en huomannut ketjua vaikka kävin koko ultratreenien otsikkolistan läpi enkä haullakaan saanut sitä - tosin joskushan se hakukin sekoilee ainakin omalla selaimellani...
Link to comment
Share on other sites

Ainoana pienenä huolenaiheena on kuitenkin ränään tullut omituisia heikotuskohtauksia, jotka ovat minulle täysin uutta. Pariin otteeseen on tuntunut siltä, että koko kroppa menee voimattomaksi ja kädet alkavat tärisemään, jolloin on pakko hankkiutua istumaan tai ottaa kunnolla tukea jostain. Mitään selkeää syytä en ole tuohon keksinyt, eli ruokaa ja juomaa on päivän mittaan kyllä nautittu - periaatteessa oireet tuntuisivat siltä, että verensokeri vaan laskee liian alas, mutta mielestäni tuon syömisen kyllä pitäisi estää se. Onkos muilla ollut vastaavia oireita vai kannattaako suunnata lekuriin, jos tuo vielä toistuu?

Eipä ole itselläni koskaan tuollaisia kisan jälkeisiä oireita ollut. Joskus muulloin on kyllä juuri verensokeri päässyt liikaa laskemaan ja aiheuttanut hieman tärinää.

Oma palautumiseni MasU:sta on ollut yllättävän nopeaa. Jalat näyttävät palautuvan nopeammin kuin koskaan ennen minkään kisan (maraton tai pidempi) jälkeen. Tähän kyllä saattaa vaikuttaa se, että viimeinen neljännes meni kävellen ja sitäkin pätkitti usean minuutin huoltotauot kierrosten välein. Ei ole leposykekään ollut paljoa koholla. Kovien treenien jälkeen on yleensä enemmän ollut koholla kuin nyt.

Link to comment
Share on other sites

Taitaa tuo JussiH:n nopea palautuminen osoittaa juuri sitä, että potentiaalia parempaan suoritukseen vielä löytyy. Eli et ole ottanut itsestään kaikkea irti matkan mahavaikeuksien takia. Harjoittelu ei siis välttämättä ole pielessä, vaan kilpailuun lähestyminen tai kilpailun aikana on jokin asia mennyt pieleen. Ihan suoraan ei kuitenkaan kannata vaan mahan toimimattomuutta syyttää, koska vauhdinjaolla ja hyvällä peruskunnolla + lihaskestävyydellä voidaan vielä pelata paljonkin vaikka maha tekee ajoittaisen stopin. Pahemmassa lämpöongelmassa ei sitten peruskuntokaan auta, jos alkaa taju lähtemään.

Link to comment
Share on other sites

Mullakin oli Masun jälkeen seuraavana yönä perinteinen lämmön nousu & liskot koko yön seinillä hyppimässä. Myös sunnuntai yö oli melko katkonainen. Nyt vielä hieman kipeiden jalkojen lisäksi on jäljellä omituinen tunne mahassa. Tunne vastaa vähän lievää närästystä. Muutenkaan mahan toiminta ei ole palautunut vielä normaaliksi. Ruokakaan ei maistu vielä normaaliin malliin. Saapa nähdä kuinka kauan tätä jatkuu.

Link to comment
Share on other sites

Hartiat ja niska aristaa minullakin, tosin on jo menossa ohi hyvää vauhtia. Jatkuva kylmällä vedellä valelu saattaa myös vaikuttaa tuohon, koska viileämmissä olosuhteissa ei ole ollut vastaavaa ilmiötä pidemmissäkään suorituksissa.

Kyllä tuon heikotuksen kanssa varmaan kannattaa lekurilla käydä. Ei ole tuttu ilmiö minulle.

Jalkaterät ja nilkat kipuilee jonkin verran, mutta en ole mitenkään täysin romuna vaan yllättävän hyvässä kunnossa. Taitaa johtua siitä erityisesti 80-90 vaiheilla vaivanneesta lamaantuneisuudesta. Sitä oli jotenkin täysin allapäin eikä koko homma vähään aikaan kiinnostanut pätkääkään, ja mietin vain pois pääsyä sen sijaan että olisin keskittynyt ottamaan kaiken irti kropasta. Olisikohan aivojen lämpötilan nousuun tai verensokerin laskuun liittyvää tuollainen viimeisen rutistuksen puute? Henkinen keskittyminen kisaan kuitenkin tuntui niin vahvalta, että olen heikommallakin keskittymisellä raastanut paremmin, joten siitä ei pitäisi olla kiinni. Tuskin tuossa kuitenkaan 10 minuuttia enempää hukkasin kunnon runttaukseen verrattuna.

Link to comment
Share on other sites

Minusta tuntuu kuin en olisi mitään juossutkaan (enkä kamalan paljon oikeastaan edes ehtinytkään juosta, totta tosiaan, niin että paljon jäi virtaa varastoon). Hiukan janotti tavallista enemmän sunnuntaina mutta siinä kaikki. Unikin tuli ihan hyvin silmään jo sunnuntai-iltana. Haavat sielussa paranevat varmaan hitaammin....

Toisaalta taas, vaikka olo on tuntemusten perusteella hyvä, väsymys saattaa piillä kropassa salakavalana. Jos nyt jalka kestäisi ja saisin päähäni lähteä vaikka juoksulenkille niin saattaisi noutaja saapua yllättävän nopeasti. Niin että tarkkaan sitä kroppaansa pitää kuunnella ja myös salakuunnella. Jos olisin essuna essun paikalla niin kävisin kaiken varalta lääkärissä jos kroppa noin selviä viestejä lähettää.

Link to comment
Share on other sites

Mullakin oli Masun jälkeen seuraavana yönä perinteinen lämmön nousu & liskot koko yön seinillä hyppimässä. Myös sunnuntai yö oli melko katkonainen. Nyt vielä hieman kipeiden jalkojen lisäksi on jäljellä omituinen tunne mahassa. Tunne vastaa vähän lievää närästystä. Muutenkaan mahan toiminta ei ole palautunut vielä normaaliksi. Ruokakaan ei maistu vielä normaaliin malliin. Saapa nähdä kuinka kauan tätä jatkuu.

Mullakin oli vatsa outona sunnuntai-aamuna. Närästystä ja vastahankaisuutta ruoan suhteen, vaikka kiljuva nälkä olikin. Otin lauantai-iltana pari särkylääkettä, joiden epäilen aiheuttaneen tuon tunteen.

Muuten on palautuminen mennyt erittäin hyvin. Kaikkina öinä olen nukkunut hyvin, jopa la-su -yönä yli 8 tuntia. Olo on kaiken kaikkiaan hyvävoimainen. Jalkojen lihaksia vähän vielä koskee portaissa ja takareisiä kinnaa. Polvetkin taisivat säästyä suuremmilta vammoilta. Mutta juu, en ole lenkille lähdössä vielä ainakaan viikkoon. :-)

Henkisellä puolella ei ole ainakaan vielä iskenyt masennusta, jota vähän ennakkoon pelkäsin. Pysyvänä vauriona lienee yhä syvempi koukkuun jäänti näihin juoksuhommiin.

Jos minua huippaisi essun lailla, niin kävisin varmuuden vuoksi lääkärissä.

Link to comment
Share on other sites

Minulla on palautuminen mennyt ihan kohtuullisesti. Ensimmäisenä yönä nukutti huonosti jo senkin syystä, että etureidet olivat niin kipeät. Olen ottanut joka ilta yhden 600 mg Buranan ihan lihas/jänne -tulehdusten riskin pienentämiseksi, ja unensaannin helpottamiseksi. Pohkeet ja nilkat ovat turvoksissa, mutta ei läheskään niin paljon, kuin kolme vuotta sitten MasU:n jälkeen. Plantaaris fasciitti kipua ei ole. Vasen olkavarsi on jostain syystä kipeä, voi olla, että kyseessä oli jo jokin jumi ennen juoksua, joka sitten juoksussa ärtyi. Muuten yläkroppa vaikuttaa tosi palautuneelta, kuten ennenkin ultrien jälkeen verrattuna esim. täyden matkan triathlonin jälkeiseen tilaan. Eilen kävin järvessä yrittämässä palauttavaa uintia, mutta heti kun lähdin uimaan, niin varpaiden kynsien alla olevat rakkulat täyttyivät vedellä ja tuntui taas kuin olisi työnnetty neulaa kynnen alle, joten uinti piti jättää lähinnä jalkojen lillutteluun vedessä. Mitään huippaamisia ei ole ollut. Alamäkeen kävely sattuu vielä etureisiin, mutta se on tervettä lihaskipua.

Ensimmäiset "komeat kakat" tuli sunnuntaina iltapäivästä, sitä ennen pelkkää ripulia. Eikä oikein pystynyt paljon syömäänkään vasta kuin maanantaina.

Juoksussa minulla oli noin 20 % malto, ja se on liian vahvaa noin lämpimässä, kun kulutus oli minulla yli 1 litra tunnissa. Myös edellisen illan maltopommi ja ruokailun lopettaminen hieman epäonnistuivat, koska söin kiinteää vielä liian myöhään ( klo. 19.00 ) ja join 1,5 l maltodrinkin ( maltoa 1 l ) vasta klo 22-24 illalla. Oli niin tuhti ole, että jopa oksennus tuli suuhun nukkuessa kisaa edeltävänä yönä, eikä suolisto ollut tyhjä starttihetkellä niin kuin pitäisi. Parempi paha on mielestäni kuitenkin syödä ja juoda liikaa, kuin liian vähän.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy