Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Syke Maratonilla


Dorian
 Share

Recommended Posts

Ensimmäinen maraton lähestyy ja kysyisinkin kokeneemmilta, että millä sykkeellä maratonia pitäisi / kannattaisi / jaksasi juosta.

Mitatut lukemani ovat Aek 146, Ank 166 ja max 184. Pitkät lenkit olen juossut keskisykkeellä 135 - 145, keväällä kovemmillakin. Lyhyet pk lenkit keskisykkeellä 140 - 150 ja reippaita sekä kovia lenkkejä 150 - 165.

Puolimaraton meni keväällä keskisykkeellä 157. Millähän sykkeellä maratonia kannattaisi lähteä vetämään. Juoksen mielummin tasaisella sykkeellä kuin tasaisella vauhdilla...

Link to comment
Share on other sites

Tuossa aerobisen kynnyksen tuntumassa se syke on varminta pitää. Tosin sykkeeseen tahtoo tulla sellainen kisalisä, +5-10 lyöntiä/min, joka on syytä huomioida.

Aivan samalla linjalla. Kisalisä tuo oman sykkeennousun ja lämpötila omansa, mitä enemmän massaa sen enemmän lämpötila nostaa sykettä. Itselläni Aerk 139 ja Ank 169. Tukholman maran keskisyke minulla 168 joka on kyllä aivan riskirajalla enkä voi kyllä suositella sellaista ainakaan ekalla maratonilla.

Link to comment
Share on other sites

Ensimmäinen maraton lähestyy ja kysyisinkin kokeneemmilta, että millä sykkeellä maratonia pitäisi / kannattaisi / jaksasi juosta.

Mitatut lukemani ovat Aek 146, Ank 166 ja max 184. Pitkät lenkit olen juossut keskisykkeellä 135 - 145, keväällä kovemmillakin. Lyhyet pk lenkit keskisykkeellä 140 - 150 ja reippaita sekä kovia lenkkejä 150 - 165.

Puolimaraton meni keväällä keskisykkeellä 157. Millähän sykkeellä maratonia kannattaisi lähteä vetämään. Juoksen mielummin tasaisella sykkeellä kuin tasaisella vauhdilla...

Eka puolikas n. 150-155. 21-32km 155-160 ja loppu 10km sykemittari olan yli ja tahdonvoimalla maaliin.

Jos kuuma ja jännittää, niin entistä tarkemmin sykkeen mukaan.

Link to comment
Share on other sites

Mitatut lukemani ovat Aek 146, Ank 166 ja max 184. Pitkät lenkit olen juossut keskisykkeellä 135 - 145, keväällä kovemmillakin. Lyhyet pk lenkit keskisykkeellä 140 - 150 ja reippaita sekä kovia lenkkejä 150 - 165.

Näyttäsi Dorianilla olevan Aek ja Ank hyvin lähellä omiani ja treenitkin menneet hyvin samaa rataa, tosin kaksi viimeistä pitkää painoin "väkisin" alle 135 keskisykkeellä jotta varmasti pysyisi aerobisella puolella. Nuo rajat sain testaututettua vasta äskettäin joten vähän oli epätietoisuutta ilmassa missä pitäisi mennä. Mutta nyt homma on selvä, oma kisataktiikkani on hyvin pitkälle sama kuin sairanen on edellä esittänyt. Testailin marathon vauhtia juuri parilla kympin lenkillä ja totesin että noin 148-150 tuntumassa aloitetaan, silloin meno tuntuu jo juoksulta mutta ei rupea vielä hengästyttämään, vauhtia on tuolloin n. 5:20-5:30 / km. Testitulostenkin valossa pitäisi tuolloin olla optimialueella. Puolen välin jälkeen sykkeet varmasti nousee sen 5 -10 pykälää, jos ei jo aikaisemminkin (mm. lämpenemisestä ja nestehukaska johtuen, varsinkin jos on hellettä). Puolikkaan jälkeen en paljoa enää sykkeitä katsele, korkeintaa hiukan jarruttelen jos ihan mahdottomaksi menee (= > 165). Loppu sitten ihan tuntemusten mukaan, mitään tappovauhtia en aio mennä vaikka olen aikatavoitteen itselleni asettanutkin, sen verran on perhettä elätettävänä ; )

Link to comment
Share on other sites

jokainen taaplaa tyylillään. ite en oo koskaan välittäny sykkeistä, aina pelkällä tunteella ja hyvin on menny tähänki asti. ku oppii tuntemaan oman kroppansa ni se kyllä riitää ainaki minulle.

Tämä on juurikin näin.

Mutta jos tulostavoitteet ovat kovia, esim. maratonilla alle 3:30 tai sitä paremmin, on syketietoudesta erittäin paljon hyötyä harjoittelussa. Jos sykerajoja ei ole hankkinut tietoon varsinaisessa testissä niin kannattaa ne laskea esim. Karvosen kaavalla. Sillä saa riittävän tarkan tietouden ainakin alkuun.

Itse maratonin olen sitten itsekin juossut useinmiten ilman sykeseurantaa, sillä se jatkuva sykkeen tarkkailu saattaa hermostuttaa ja jopa nostaa sitä kuuluisaa kisalisää.

Link to comment
Share on other sites

Minulla on täsmälleen samat sykerajat 146-166-184 ja olen harjoitellut vastaavalla tavalla.

Hieman yli 2 vuotta juossut, 44 km kohdalla menossa ja 4 puolikasta keskisykkeellä 163-165.

Kokonainen 5 kertaa ja keskisyke 157-163.

Sykemittaria vilkaisen aina välillä mielenkiinnosta, mutta vauhti määräytyy aina tuntemuksen mukaan. Niin lujaa koko matkan, kun vielä tuntuu siedettävältä. Yli tunnin on aika parantunut ensimmäisestä, mutta aina on sykkeet suht samat. Yksilöllistä hommaa, mutta jos ei tuntemus toimi, niin sitten mielummin liian varovasti.

Link to comment
Share on other sites

Viime viikolla lenkillä HCM:n taktiikoita miettiessä tuli mieleen myös sykkeet. Mutta vähän eri kantilta: onko tietoa millaisilla sykkeillä kansainväliset huiput vetää maran läpi? Siis tuollaiset alle 2:15 juoksijat. Maallikkona kuvittelisin syketason olevan paljonkin kuntojuoksijan sykkeitä korkeammat eli 180 tasolla ja päälle??

Piti kurkata oma Tukholman 2007 keskisyke, 161. Muuten 8 lyöntiä 2006 maran keskiarvoa korkeampi.

Olisi mielenkiintoista lisäinformaatiota kestävyyskisoihin, kun urheilijoiden sykearvot olisivat kisan aikana seurattavissa.

Link to comment
Share on other sites

Sykemittaria vilkaisen aina välillä mielenkiinnosta, mutta vauhti määräytyy aina tuntemuksen mukaan. Niin lujaa koko matkan, kun vielä tuntuu siedettävältä. Yli tunnin on aika parantunut ensimmäisestä, mutta aina on sykkeet suht samat. Yksilöllistä hommaa, mutta jos ei tuntemus toimi, niin sitten mielummin liian varovasti.

Meitsin on pakko seurata sykkeitä ekan puolikkaan aikana tosi tarkkaan, muuten menen liian lujaa ja sitten käy huonosti. Ei riitä vielä kisakokemus...

Link to comment
Share on other sites

Viime viikolla lenkillä HCM:n taktiikoita miettiessä tuli mieleen myös sykkeet. Mutta vähän eri kantilta: onko tietoa millaisilla sykkeillä kansainväliset huiput vetää maran läpi? Siis tuollaiset alle 2:15 juoksijat. Maallikkona kuvittelisin syketason olevan paljonkin kuntojuoksijan sykkeitä korkeammat eli 180 tasolla ja päälle??

Piti kurkata oma Tukholman 2007 keskisyke, 161. Muuten 8 lyöntiä 2006 maran keskiarvoa korkeampi.

Olisi mielenkiintoista lisäinformaatiota kestävyyskisoihin, kun urheilijoiden sykearvot olisivat kisan aikana seurattavissa.

Jostain kirjallisuudesta on jäänyt mieleen, että huippujen anaerobinen kynnys saattaa olla jopa 90% VO2-maxista. Ja hehän kykenevät juoksemaan maratonin melko lähellä anaerobista kynnystä. Hyvätasoiset kaverit vetää varmaan 10 sekuntia hitaampaa kuin kynnysvauhtinsa?

Sykemittarin käyttö on varmaan ihan paikallaan silloin, jos ei ihan kykene arvioimaan matkavauhtiaan. Kokemuksen myötä tämän kyllä oppii. Yleensä sanotaan, että harrastelija pystyy juoksemaan maratonin vähintään 20 sekunnin päässä anaerobisesta kynnysvauhdistaan.

Itse muistan toisen maratonini oikein hyvin. Yritin roimaa tulosparannusta ja puolivälin jälkeen kaikki olikin hyvällä mallilla. 25 km:n jälkeen aloin nähdä kaiken kahtena ja 30km jälkeen olin konttauskunnossa. Paransin lopulta ennätystä muutamalla minuutilla, mutta nöyryyttä tuli maratonia kohtaan lisää.

Kaikki valmentajat korostavat rauhallista aloittamista ja ovat varmasti oikeassa. Mutta ei liian hitaalla vauhdilla kannata myöskään aloittaa.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy