Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Operaatio Vaajakoski


hengenj
 Share

Recommended Posts

Vaajakosken ultrakisaketjussa oli hieman juttua tulevasta Kolhoosin sisäisestä maastomestaruuskilpailusta. Annan sen threadin olla ja perustan oman, ni ei mene Vaajakoskisäie hukkaan.

Osallistujia on näillä näkymin kolme: minä, Tero (Kaapeli on virallinen taiteilijanimi) ja Hujo. Kaikki ovat melkoisen surkeassa kunnossa, jos vertaa entisiin juoksutuloksiin. Juoksu on välillä unohtunut totaalisesti, mutta aina silloin tällöin sähköpostiin tulee muistutuksena omituisia toistospämmejä:

Kienbaumiin, Kienbaumiin, Kienbaumiin, Kienbaumiin, Kienbaumiin, Kienbaumiin, Kienbaumiin, Kienbaumiin, Kienbaumiin

Damiin, Damiin, Damiin, Damiin, Damiin, Damiin, Damiin, Damiin, Damiin, Damiin, Damiin, Damiin, Damiin, Damiin, Damiin

Spartathloniin,Spartathloniin, Spartathloniin, Spartathloniin,Spartathloniin, Spartathloniin, Spartathloniin,Spartathloniin, Spartathloniin

No niin, ymmärätte kuvion. Nämä ovat usein aivan hulvattomia heittoja, mut pieni kaipuu noissa "kisahaasteissa" on. Pientä kokeilua, josko joku ottaisi haasteen vastaan. No niin, viimeisin tämän sarjan viesti kuului tietysti:

Vaajakoskelle, Vaajakoskekelle, Vaajakoskelle, Vaajakoskelle, Vaajakoskekelle, Vaajakoskelle, Vaajakoskelle, Vaajakoskekelle, Vaajakoskelle

Niinhän siinä kävi, että taas mennään. Kolhoosin jäsenten paluuyritykset osa xx. Projektiin kesto 11 viikkoa, josta yksi ollaan jo harjoiteltu. Jatkossa tänne tulee uhoa, toisen lannistamista joka tarkoittanee treenivertailua. Hujosta ei ole muuta tietoa kuin, että se osti Suunnon sykemittarin. Tanan Rasmussen.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 297
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Wautsi, mitäs täältä löytyykään?! Sorry, ehdin jo aloittaa Vaajista koskevan taktisen puntaroinnin kevyesti tuolla toisessa thread'issa.

Harjoittelu on todellakin aloitettu. Viime viikolla juoksin enemmän kuin tammi-huhtikuussa yhteensä. Olisi kuitenkin hieman harhaanjohtavaa sanoa, että harjoittelu olisi aloitettu vasta viime viikolla. Harjoittelu - ainakin "harjoittelu" alkoi jo toukokuussa. Kerrankin "harjoittelun" eteneminen on ollut erittäin maltillista ja määrän lisääminen on ollut jopa suunnitelmallisen näköistä. Suunnitelmallisuudesta ei tosin ole ollut tietoakaan - ei ole vain kyennyt malttamattomuuteen, kuten joskus ennen. Voi niitä aikoja ...

Mutta tästä eteenpäin kaikki on toisin.

Harjoitteluni tarkemmat yksityiskohdat ovat luonnollisesti huippusalaisia ja jos tänne jotakin niistä paljastan, on aina olemassa mahdollisuus että kyseessä onkin yritys johtaa harhaan ...

Hujosta vielä tarkennus: Hän ei ostanut vain sykemittaria, vaan jonkin ilmeisesti aivan viimeistä huutoa olevan juoksutietokoneen, jonka avulla hän pyrkii mitä ilmeisimmin tieteellisesti ohjelmoituun harjoitteluun. Ainakin hän pyrkii löytämään pois metsästä, jonne tuntui eksyneen ollessaan ensimmäistä kertaa testaamassa ko. laitetta. En ole kuullut, onko hän jo löytänyt pois metsästä. Ilmoittelen jos saan lisätietoa asiasta. Onkohan muuten Vantaan Kuusijärvellä havaittu liito-oravia?

Sitä paitsi: Kienbaumiin, Kienbaumiin, Kienbaumiin! Ja jollei sinne, niin Damiin, Damiin, Damiin!

Kaapeli

Link to comment
Share on other sites

Viikko yksi takana. Teemana saada harjoittelu automaattiseksi, ettei joka päivä tarvitsisi repiä itseään väkisin ulos. Kaikki riskit vältetty ja lenkit tehty mahdollisimman kevyesti ja rennosti. Kuutena päivänä Gallen Kallelan lenkki, joka on 9.5km. Vauhdit fiiliksestä riippuen 5.50-6.40km. Turusta kuuluu kyllä huolestuttavia uutisia, nähtävästi omat kilsat eivät riittäneet mihinkään, voi voi.

Taktiikkana itse kisassa on päästä Kaapelin kanssa samaan aikaan loppusuoralle. Kirissä olen pärjännyt, tosin nyt kun on oikea kisa kyseessä saattaa Kaapeli kaivaa jostain pikajuoksuaskeleensa. Mutta sen haluan nähdä. Hujo menee kyllä menojaan, jos paikalle ilmaantuu treenanneena.

Kisan panokset ovat sen verran kovat, että siirryin jouheasti harjoittelun harmaalle alueelle. Lasken veteraaniurheilussa venyttelyn aikamoiseksi dopingiksi ja koska minulla on taipumuksia ylilyönteihin menin samantien syvävenyttelyyn. Aika outoa, siellä oli mua jäykempi ukkeli. Alkoi naurattaa: hajoo venytykseen rautakanki. Tosin 30 sekan jälkeen ei paljon enää pystynyt hytkymään muuten kuin henkisesti. Paikat olivat kaks päivää aivan tulessa, mutta jos tällä päästään Kaapelista ohi niin onhan se vaivan arvoista. Taistelu on alkanut.

Sulous- ja söpöysmittari 87kg. Hyvin söpö. Ja suloinen.

Link to comment
Share on other sites

Lainaanpa laiskana itseäni tuolta toisesta ketjusta:

"Taktiikkaa mietittäessä on monta unetonta yötä tiedossa. HJ on - riippumatta kiloista - sellainen kirispesialisti ja rytminvaihdoksen mestari, että perinteisessä loppukirissä en tule koskaan hänelle pärjäämään (vaikka voittaisinkin satasen - siis sadan metrin - kisassa). Edes pokkani ei ole pitkään aikaan pitänyt HJ'n tehdessä kuuluisan rytminmuutoksensa ... Tästä on niin paljon kokemusta, että en enää lähde hakkaamaan päätä seinään ja jättämään ratkaisua loppuun, vaikka se kovin kiehtovaa olisikin.

HJ pitää siis jättää matkalla, mutta miten ja missä vaiheessa, siinä sitä onkin miettimistä. Toisaalta Hujon kuntoutumista seuraan kauhulla, vaikkei mies ainoalla Montreil'illaan luhistuikin jonnekin metsälammen rannalle, josta hänet myöhemmin juuri ja juuri hengissä kävimme noutamassa. Kuitenkin: 2.16-maratoonarina (ja Kolhoosin rupusakin viimeisimmässä yhteenotossa 100 km:llä ylivoimaisesti minut ja HJ'n kukistaneena) hän lienee vedonlyöjien suosikki."

Turussa vedettiin lauantaina TV kova vajaa kymppi vajaan viiden minuutin km-vauhdilla. Niin oli kamalaa, että eilinen päivä piti pyhittää palauttelulle. Samaan malliin näyttää menevän tänäänkin. Venyttelyyn on jouduttu sortumaan täälläkin - armottomalla juoksuharjoittelulla on varjopuolensa!

Kesäkuussa innostuin jo aloittamaan kilpailukautenikin: kaksi puolimaratonia, joista molempien jälkeen olo oli aivan samanlaista kuin ennen ultran jälkeen: 2-3 tunnin armoton pahoinvointi, joka alkoi tunti maaliintulon jälkeen. Jo matkalla puolen välin jälkeen oli aivan hirveätä; ei sellaista kuin ennen vanhaan puolimaratonilla vaan sellaist kuin ennen vanhaan vuorokaudenjuoksun lopussa ... Seuraava yö kuin tulessa... Melkein kuukausi kesti palautua noista puolimaratoneista.

Niinpä: ei mitään kisoja enää, ainakaan vähään aikaan, ennen kuin on edes vähän tottunut juoksemiseen!

Link to comment
Share on other sites

Taktiikkaa mietittäessä on monta unetonta yötä tiedossa. HJ on - riippumatta kiloista - sellainen kirispesialisti ja rytminvaihdoksen mestari, että perinteisessä loppukirissä en tule koskaan hänelle pärjäämään

Näinhän se menee, mutta on turha luulla, että olen saanut kirikykyni ilmaiseksi. Takana on lukematon määrä raastavia harjoitteita ja ennen kaikkea kisoja, joilla olen itseni räjähtävään kuntoon hionut:

SpoVen yleisurheilumestaruuskilpailut 5.9.2002 tulokset

Kuula

M35 1. hengenj 7,75

Kiekko

M35 1. hengenj 24,56

Keihäs

M35 1. hengenj 34,40

tulin hieman ylimieliseksi tästä hurjasta menestyssarjasta, kansallinen taso olikin vauhdittomien hyppyjen kisoissa yllättäen hieman liian kova, vaikka olin välissä aktiivisesti 2,5 vuotta treenannut. Leandersson jäi sentään taakse joka lajissa, puhumattakaan kolmiloikasta, jossa myös Kerola sai maistaa jäntevää loikkimistani:

Veteraanien SM-sisähypyt

Porin Urheilutalo

29.1.2005

TULOKSET

M35 Korkeus LK

4. hengenj 1967 124

Tomi Leandersson 1967 DNS

M35 Pituus LK

6. hengenj 1967 2,50

Tomi Leandersson 1967 DNS

M35 Kolmiloikka LK

5. hengenj 1967 7,47

Sami Kerola 1967 DNS

Tomi Leandersson 1967 DNS

Link to comment
Share on other sites

Pah, jos RÄJÄHTÄVILLÄ veteraanisarjojen yu-tuloksilla alat pröystäilemään, niin on pakko kaivaa oikein MM-tason tykitystä muutaman vuoden takaa. Reisi RÄJÄHTI kesken kaiken, mutta silti:

http://www.icosathlon.net/results/2002.htm

Huomaa mm. letkeä 13,31 satasella ekan päivän aluksi ja varsinkin RÄJÄHTÄVÄ 23,79 110 metrin aidoissa toisen päivän aluksi TÄYSIN RÄJÄHTÄNEELLÄ reidellä. Puhumattakaan mm. moukarinheitosta.

Hyvin arvostettu tilastoalan yrityskin on kuvannut minut sivuilleen nimenomaan RÄJÄHTÄVÄNÄ kuulantyöntäjänä:

http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=10924

(PS. Mistähän junioriajoilta tuo elopaino on tuonne löytynyt?! Jopa pituutta on tullut vähän enemmän.)

En nyt tässä yhteydessä ala Mikkelin SM-kisojen suorituksillani leuhkimaan, vaikka varsinkin kolmiloikkaamiseni oli silloin varsin mallikasta. Muistanko väärin vai jäikö joku siinä lajissa taakseni? Vai oliko vain niin, että joku oli takanani ennen viimeistä kierrosta?

Link to comment
Share on other sites

En nyt tässä yhteydessä ala Mikkelin SM-kisojen suorituksillani leuhkimaan, vaikka varsinkin kolmiloikkaamiseni oli silloin varsin mallikasta.

Ryynänen vei mitalin viimeisellä kierroksella. Mut se turkulainen, melko pieni, mutta sitäkin enemmän alkoholilla marinoitu jannu jäi taakse, mikäs sen nimi olikaan? Vai oliko se mun sarjassa?

Ainoa mitali tais tulla meikäläiselle, 400m aidoista, HOPEA! Voi olla, että tuo huikea suoritus on jotenkin halvaannuttanut sun loppukirin?

Link to comment
Share on other sites

Ryynänen vei mitalin viimeisellä kierroksella. Mut se turkulainen, melko pieni, mutta sitäkin enemmän alkoholilla marinoitu jannu jäi taakse, mikäs sen nimi olikaan? Vai oliko se mun sarjassa?

Ainoa mitali tais tulla meikäläiselle, 400m aidoista, HOPEA! Voi olla, että tuo huikea suoritus on jotenkin halvaannuttanut sun loppukirin?

No niinpä, tulokset löytyivät Tilastopajan arkistosta. Niinhän siinä kävi, että Ryynänen pilasi mahdollisuuteni voittaa edes joku veteraanien SM-kilpailuissa Mikkelissä v. 2002. Mutta kova oli taisto, kuten alla olevasta tuloslistasta ilmenee.

Pitkien aitojen hopea oli kieltämättä veret seisauttanut suoritus, voipa ollakin että se traumatisoi minut lopullisesti mitä loppukiriin sinua vastaan tulee. Tuskin koskaan olen jännittänyt niin paljon kuin silloin katsomossa kun näin sinun asettuvan telineisiin 400 metrin aitoihin. Pelkäsin tosissani puolestani, vaikka olinkin paikalla sinä yönä Turussa aivan kisojen alla, kun vedit yhden välin (vai oliko se kaksi väliä) aitoja kokeeksi ...

M40 800 m

1. Sakari Salojärvi KymUv 2.09,77

2. Harri Ahokas IU 2.11,51

3. Ari Siuvatti VSVU 2.13,33

4. Jouni Kela TU-38 2.14,22

5. Petri Bergman HKV 2.14,77

6. Tero Töyrylä VSVU 2.21,57

Seppo Häkkinen KymUv DNS

Juha Kokko JoY DNS

M40 1500 m

1. Ismo Hellsten IU 4.23,02

2. Esa Kurvinen OulNMKYU 4.24,63

3. Sakari Salojärvi KymUv 4.27,06

4. Jouni Kela TU-38 4.27,50

5. Jouni Lehtinen VSVU 4.27,88

6. Heimo Honkala VSVU 4.33,74

7. Tero Töyrylä VSVU 5.01,39

Seppo Häkkinen KymUv DNS

M40 Kolmiloikka

1. Reijo Erkkilä KangKa 12,00 -1,0

11,70 11,66 - - 12,00 -

-0,3 -0,5 -1,0

2. Martti Salonen LoiVo 10,70 -1,2

10,09 X X 10,70 - -

-0,4 -1,2

3. Juhani Ryynänen JuuU 10,13 0,0

8,76 9,88 9,82 9,86 X 10,13

-0,1 -1,0 -0,7 -0,6 0,0

4. Tero Töyrylä VSVU 10,09 -0,8

9,64 10,03 10,09 9,98 9,79 9,31

-0,2 +0,7 -0,8 -1,5 -1,1 -0,7

Link to comment
Share on other sites

Jaaha, saamasi pitää:

Mikkeli, veteraanien SM-kilpailut 27.7.2002

Uran kohokohtia, sm-hopeaa, olin treenannut kaksi aitaväliä Turussa ja yhden aidan Mikkelissä aattoiltana. 91 senttiset aidat 10 kertaa yli, koskaan en ole pelännyt niin paljon. Palkintopallilla oli pakko uhota Suutariselle, et on seuraavana vuonna varuillaan...

M35 400 m aj

1. Pasi Suutarinen ÄhtU 57,33

2. hengenj SpoVe 1.13,63

3. Ari Laine VSVU 1.15,43

4. Jari Suormaa VSVU 1.17,05

ei ollut meikäläisestä Paavo Nurmeks, palautuminen ei oikein onnistunut tunnissa. teki mieli mennä oksentamaan moukarihäkkiin:

M35 800 m

1. Pasi Ruuth PakVi 2.04,10

2. Tuomo Junkkari KymUV 2.04,71

3. Mauno Homanen IU 2.07,64

4. Markku Ainali KV 2.08,33

5. Jukka Koskiaho KrU 2.09,96

6. Petri Hämäläinen HeJy 2.10,45

7. Arto Elomäki EuRa 2.10,71

8. Jari Suormaa VSVU 2.28,11

9. hengenj SpoVe 2.37,07

Kaj Sandell IKFalken DNS

Katkera pala, Hujon häiden jälkeen kolmiloikkaisin muistaakseni 10.80. Ajattelin, että vikalla kierroksella kaikki peliin ja pronssi kotiin, se kaatui vastatuuleen. Sinänsä harmi, että maratontilastoihin Kaapeli hyväksyi PATU:n: PitäjänmäenAivanTavallisetUltrajuoksijat. Mutta seuraavan vuoden PitäjänmäenLihavatLoikkaUrheilijat jäi sensuuriin:

M35 Kolmiloikka

1. Jorma Mäkinen KymUV 12,23 -0,9

11,93 11,79 12,23 - - X

-0,4 -1,1 -0,9

2. Arto Rautio HimU 11,98 -0,3

11,62 11,98 11,96 11,81 11,90 11,64

-0,5 -0,3 -0,9 -0,2 -1,1 -1,8

3. Robin Millard ToijVau 11,33 -0,4

10,76 11,07 11,09 10,89 X 11,33

-0,2 -0,7 -0,5 -0,8 -0,4

4. Arto Paldanius AlatPi 11,22 -0,5

10,12 10,81 11,22 10,19 11,18 11,12

-0,9 -0,5 -0,5 -0,2 0,0 +0,5

5. hengenj SpoVe 10,49 -2,1

9,60 9,96 10,25 X X 10,49

-0,5 -1,0 -0,6 -2,1

6. Jari Suormaa VSVU 9,38 -1,1

9,07 9,38 X 8,84 X 9,29

-1,1 -1,1 -0,4 +2,2

Kari Kulmala RääkkK-V DNS

Link to comment
Share on other sites

No niinpä, tulokset löytyivät Tilastopajan arkistosta. Niinhän siinä kävi, että Ryynänen pilasi mahdollisuuteni voittaa edes joku veteraanien SM-kilpailuissa Mikkelissä v. 2002. Mutta kova oli taisto, kuten alla olevasta tuloslistasta ilmenee.

Hitto, Ryynänen pesi minutkin 400 metrin aidoissa, onneksi oli eri sarjassa. Nyt kun te kaikki veteraanit mietitte, miten mäkin saisin mitalin ARVOKISOISTA niin sarja m35 ja kisarepertuaariin joko 400m aidat tai 3000m esteet. Ne eivät jostain syystä inspiroi osallistujia, vaikka mielenkiintoisia lajeja ovatkin. M40 ja siitä eteenpäin taso kovenee...

Estejuoksuun kannattaa panostaa muutenkin. Mikään ei ole hienompaa kuin harrastaa 3000m esteitä 8-kymppiseksi. Matka taitaa jo itseasiassa lyhentyä, mutta nuo estejuoksun Veikka Gustafssonit vesiesteellä saivat ainakin minut liikutuksen kyyneliin.

Link to comment
Share on other sites

Katkera pala, Hujon häiden jälkeen kolmiloikkaisin muistaakseni 10.80.

Niin, silloin olimme aika welhoja kolmiloikkaamaan ... Innostus oli niin kova, että piti karata kolhoosikaveri Hujon häistäkin kesken kaiken kun mies ei ollut ymmärtänyt liittää kolmiloikkaa muuten monipuoliseen seremoniavalikoimaan ... Lapset oli mukana, joten ei kiivetty Eltsun aidan yli, vaan olihan siellä se hyppypaikka aidan ulkopuolella.

Mutta asiaan: Tällä viikolla on harjoittelu vielä sattuneista syistä aloittamatta, mutta kuten sanottu, viime viikolla juostiin sekin edestä.

Link to comment
Share on other sites

Innostus oli niin kova, että piti karata kolhoosikaveri Hujon häistäkin kesken kaiken kun mies ei ollut ymmärtänyt liittää kolmiloikkaa muuten monipuoliseen seremoniavalikoimaan ...

Niin sitä pitää :grin: Ootteko harkinut kolmiloikka/aitajuoksukoulua ultraajille? Eka oppitunti vaikka Vaajakoskella ennen lähtöä.

Mikään ei ole hienompaa kuin harrastaa 3000m esteitä 8-kymppiseksi.

Epäilemättä. Tää oli varmaan tarkoitettu varsinkin Mailerille. Sehän on jo muutenkin pian veteraani-iässä.

Link to comment
Share on other sites

Niin sitä pitää :grin: Ootteko harkinut kolmiloikka/aitajuoksukoulua ultraajille? Eka oppitunti vaikka Vaajakoskella ennen lähtöä.

Kolmiloikkaoppitunti pidettäneen ekassa mäessä, luulen et Kaapeli yllättyy kun näkee mun harpan. Ultrajuoksussa tärkeimpiä ovat käsittääkseni nimenomaan kimmo- ja voimaominaisuudet. Älä kerro Kaapelille, joku kilpailuetu mullakin pitää olla. Kaapeli nojaa liikaa kestävyyteen, siinä on sen heikkous ultrajuoksijana.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy