Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Hermoilu kuriin


duracell
 Share

Recommended Posts

No milläs hemmetillä se hermoilu saadaan kuriin? Sen verran aina jännittää että aamun on maha tehokkaalla toiminnalla -tosin se ei haittaa niinkuin autokunnallemme totesin. Eipähän tuu kesken juoksun iso hätä kun on tyhjennetty kunnolla.

Mutta se kisalisä sykkeessä. Kun jo lähtöalueella vetää 130 eikä se siitä paremmaks muutu. Nousee vaan juostessa sitten.

Kaveri vielä sanoi eilen kuulleensa sivusta keskustelun jossa toinen sanoi että kyllä se aina vaan tahtoo tämä lähtö vähän jännittää, kaveri kysyy moneskos kerta sulla on niin vastaa kolmaskymmenestoinen!

Mietin jo että auttaiskohan joku luontaistuote tms. joka jännitystä vähentää. Tai sitten se olut??:viheltely: Ai niin mutta enhän mä juo olutta.

Link to comment
Share on other sites

Mutta se kisalisä sykkeessä. Kun jo lähtöalueella vetää 130 eikä se siitä paremmaks muutu. Nousee vaan juostessa sitten.

Siinähän nousee.

Tuossa toisessa ketjussa fubar taisi vähän kieli poskessa kommentoida tuota sykeasiaa ja peruskuntoa. Taisi ennemminkin ylpeillä kovalla keskisykkeellään.

Se että sykkeet ovat kisassa korkealla on minun mielestäni hyvä asia eikä huono ja tuo kisajännitys liittyy siihen samaan minkä takia numerolapun kanssa saa itsestään enemmän irti kuin treenilenkillä. Kunnon kertoo sitten se loppuaika, jos matka on vaan mitattu oikein.

Link to comment
Share on other sites

Siinähän nousee.

Tuossa toisessa ketjussa fubar taisi vähän kieli poskessa kommentoida tuota sykeasiaa ja peruskuntoa. Taisi ennemminkin ylpeillä kovalla keskisykkeellään.

Joo, myönnetään. Vaikkei siinä nyt varsinaisesti varmaan mitään kehuskelun aihetta ole, niin eipä tuota korkeata kisasykettä kannata pelätä, se on vaan merkki siitä, että keho on valmiina tositoimiin. Sykeohjatusti kisoja ei kannata juosta, koska todennäköisimmin kisasykkeet eivät kuitenkaan vastaa harjoittelusykkeitä.

Mitä jo tuonne Mikkelin maraton -ketjuun kirjoittelin, niin syke oli toisen puolen matkasta tuolla 198:n tuntumassa, ja vaikka se on enemmän kuin normaalisti kilometrin maksimikestävyysvedoissa loppusyke, niin ei tullut silti mieleen hidastaa vauhtia pelkän sykelukeman vuoksi.

Ylipäätään tuosta hermoilusta ennen kisaa ei kannata harmistua vaan pyrkiä käyttämään se hyödyksi. Väittäisin, että sen parhaan mahdollisen suorituksen (ainakin näissä lyhyemmissä kisoissa) tekemiseen vaaditaan semmoinen pieni ylilataus, joka sitten sopivasti purkautuu itse kisan aikana.

Link to comment
Share on other sites

En juokse kisassa sykkeen mukaan vaan fiiliksen mukaan.

Se että sykkeet ovat kisassa korkealla on minun mielestäni hyvä asia eikä huono ja tuo kisajännitys liittyy siihen samaan minkä takia numerolapun kanssa saa itsestään enemmän irti kuin treenilenkillä. Kunnon kertoo sitten se loppuaika, jos matka on vaan mitattu oikein.

Selittäkää mulle tyhmälle tämä. Kun mun järki väittää ettei se ole hyvä. Jos omalla lenkillä menee tietty vauhti sykkeellä 168 ja kisassa sama vauhti antaa sykkeen 186. Normaalisti tosta on vara vielä kiristää ainakin 15 lyöntiä joka sitten tekis kisassa jo rapiat 200...

Tunne tosiaan on melkolailla sama jos vauhtikin on sama mutta ajan takaa sitä että siinä sykkeessä tulee se yläraja jossain vastaan kumminkin. Ja mun puolimaralla keskivauhti oli 5:30 eikä yhtään enempää olis lähteny. (Myönnän etten tiedä km-aikoja, alku meni hitaammin eli loppu siis hiukan kovempaa.) Kuitenkaan 5:05 ei ole edes täysiä vedetty.

Kisa on kisa ja saivartelu on turhaa mutta ehkä se nyt vasta oikein valkeni tuon kisalisän vaikutus. Ja kun se yleinen hatutus alkoi siitä reittimokasta niin eipä siinä paljoa sitten muuta enää tarvittu.

Link to comment
Share on other sites

enpä osaa selittää, kyllä sen kisalisän jotenkin kestää, mutta kyllä se tuntuu vaikuttavan jonkin verran. kevään puolikkaalla

keskisyke 178, viimeisillä kilometreillä 183-186, km vauhti 4.18/km. treenilenkillä

tuossa vauhdissa syke alle 160. luulempa etten 21 km.n treenilenkkiä pysty 178

keskisykkellä tekemään. jos pystyisin menisinpä alle 4min/km.

Link to comment
Share on other sites

En minäkään osaa tähän mitään järkevää vastata. Harjoituksissa en tee koskaan kisaa vastaavia suorituksia kovuudeltaan. Olen silti melko varma, että omalla kohdalla treenilenkillä ennätykset jäisivät tekemättä, vaikka sykkeet ovat teidän tavoin kisaa alhaisemmat. Mä jätän sykepannan mielelläni "tärkeässä" kisassa kotiin vähän tästä syystä.

Link to comment
Share on other sites

Mutta se kisalisä sykkeessä. Kun jo lähtöalueella vetää 130 eikä se siitä paremmaks muutu. Nousee vaan juostessa sitten.

En käytä ollenkaan sykemittaria joten ei haittaa vaikka syke olisikin korkeampi kisassa :)

Kannattaakohan jättää sykemittari kotiin jos se aiheuttaa vaan lisää stressiä sulle?

Link to comment
Share on other sites

Minäkin ihmettelin ensinmäisessä varsinaisessa kilpailussani HCR:llä kun syke huiteli siellä 175-190 välillä, eikä edes hengästyttänyt yhtään ja pystyinkin keskustelemaan normaalisti muiden juoksijoiden kanssa. Mietin juoksun jälkeen, että mitenköhän maralla sitten käy jos koko matkan sydän pamppailee tuota tahtia. Tulinkin lopuksi siihen tulokseen, että kun syke ei kerran vastaa silloista rasitustasoa niin sitä ei kannata seurata. Aionkin HCM:llä seurata pelkästään omaa hengittämistä, mikä varmasti kertoo kisatilanteessa tarkemmin, että missä mennään. Monethan sanoo, että syke alkaa laskea puolenvälin jälkeen. Voisikohan tämä johtua juuri siitä, että rupeaa kisajännitys laukeamaan.

En tiedä olenko edes oikeilla jäljillä kun olen aivan uusi näissä juoksuhommeleissa, mutta tällä metodilla mennään ja tähdätään tavoiteaikaan.

Zarde

Link to comment
Share on other sites

No eihän se sinällään stressiä aiheuta enkä yritä mennä kisassa sykkeen mukaan. Ehkä se nyt vaan tuli kun pääs eka kerta juoksemaan kisaan kunnossa ja tajusi että se syke on oikeesti noin paljon korkeempi. Lähinnä mä mietin tässä sitä että voinko ikinä päästä kisassa samoihin vauhteihin kun harjotellessani. Jos vedän harjotuksena kovan esim. sykkeellä 185 niin johan se on ihan mahdotonta päästä kisalisän kansa tuohon samaan vauhtiin. Se tietäis sillon jotain 205 sykettä...

Link to comment
Share on other sites

No eihän se sinällään stressiä aiheuta enkä yritä mennä kisassa sykkeen mukaan. Ehkä se nyt vaan tuli kun pääs eka kerta juoksemaan kisaan kunnossa ja tajusi että se syke on oikeesti noin paljon korkeempi. Lähinnä mä mietin tässä sitä että voinko ikinä päästä kisassa samoihin vauhteihin kun harjotellessani. Jos vedän harjotuksena kovan esim. sykkeellä 185 niin johan se on ihan mahdotonta päästä kisalisän kansa tuohon samaan vauhtiin. Se tietäis sillon jotain 205 sykettä...

Kyllä sä vielä pääset kisassa ihan samaa vauhtia, tai kovempaakin kuin, harjoituksissa. Tarvitset vaan enempi kokemusta kisoista. Jännitykseen auttaa se kun keskittyy vain ja ainoastaan omaan tekemiseensä ja luottaa itseensä tai ts. tietää oman kuntonsa ja asettaa omat tavoitteet sen mukaan. Silti tärkeän kisan pitääkin jännittää sillein sopivasti.

Link to comment
Share on other sites

Mä olin itse asiassa hieman huolestunut, kun kuudennen puolimaran lähtöviivalla syke oli lähes normaalissa liikuskelulukemissa eli alle 100. Aiemmin se on ollut jo lähtiessä 120-130, mutta tosiaan nyt Terwamaratonin puolikkaalla ei viisari värähtänyt tuon kummemmin. Toki olin innoissani lähtemään ja reissu menikin hyvin, ihan tavoitteen mukaisesti, tosin alemmilla keskisykkeillä kuten ennen. Ilmeisesti kokemus auttaa tuossakin asiassa. Kädetkään ei tärisseet niin pahasti, kuin ensimmäisissä kisoissa, ja sain numerolapun kiinnitettyä kohtuuähräämisellä.

Keväällä jännitin ensimmäistä maantiepyöräilyäni porukassa niin paljon, että lähtöviivalla syke oli 150! Se on paljon, koska tavallisesti ajan 120-140 sykkeillä - ja nyt siis ei oltu vielä edes noustu pyörän selkään.

Kyllä se siitä.

Link to comment
Share on other sites

Kiitos kaikille :kumarrus:vastanneille. Alkaa pahin epätoivo hellittää. (Nainen on hankala olento??!) Ehkäpä se tosiaan ajan myötä asettuu. Toivotaan että pääsee osallistumaan tapahtumiin enemmän.

Tuntuu vaan niin kovin vaikealta järjestää niitä kalenteriin. Muulla perheellä on omat menonsa myös ja mun työ kun on 7 pv/vko (siis en itse ole 7pv mut työtä on ma-su) ja lauantai on se viikon pahin päivä. Harvoin on lauantai vapaa ja koko ajan ei kehtaa pyytääkään. Useimmat tapahtumat näyttäis olevan lauantaisin (tai sitten en ole kattonu tarpeeks tarkkaan). Katellaan nyt miten loppukesä menee ja ens kesänä sitten uudet kujeet!

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy