Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Mitä opit ensimmäisellä maratonillasi?


KassuJ
 Share

Recommended Posts

Nyt kun monet ovat juosseet tai tulevat juoksemaan lähiaikoina ensimmäisen maratoninsa, niin kiinnostaisi tietää, mitä oppia reissusta jäi käteen? Mitä aiot tehdä ensi kerralla toisin (jos sellainen on joskus tulossa)? Pitivätkö muiden varoitukset ja neuvot paikkansa? Oliko maraton sellainen kun kuvittelit sen olevan? Menikö tankkaus putkeen vai pilasiko se juoksun?

Henkilökohtaisesti opin, että ensi kerralla ostan isommat lenkkarit, koska varpaat eivät ole vieläkään kenkäkunnossa vaikka juoksusta on jo kohta neljä päivää. Kainalot aion rasvata huolellisemmin. Ensi kerralla aion juosta suuremman osan harjoittelusta ja jättää muut lajit vähemmälle että jalkojen iskunkestävyys paranee. Painoharjoittelua jalkalihaksille aion vähentää jo kuukausia ennen maratonia, koska se selvästi nosti kokonaisrasituksen liian kovaksi joillekin lihaksille.

Vaikka ensimmäinen maratonini oli juoksukilpailusuorituksena aivan katastrofaalinen, niin kokemuksena se oli hyvä ja luonnetta kasvattava ja olen oikein tyytyväinen että uskalsin lähteä matkaan.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 94
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Ekasta maratonista on jo pari vuotta aikaa, mutta opin sen että ennen maratonia kantsii harjoitella urheilujuoman ja geelin käyttöä juoksun aikana. En ole koskaan juonut mitään lenkkieni aikana, ja vaikka kaikki ennen maratonia muistutti siitä että kannattaa kokeilla miten juoma itselle sopii, niin en jostain syystä pitänyt sitä tärkeänä. Ja geelejä en ole oppinut käyttämään, tai siis en ole koskaan käyttänyt- jos joskus vielä aion mukaan maratonilla niin aion kokeilla niidenkin käyttöä.

Link to comment
Share on other sites

Sen, että tankata ei tarvitse itseään ähkyyn. Hätäilin ekalle sitä kun paino ei noussut, vaikka minulle oli sanottu, että sen pitää nousta. Pikemminkin paino hitusen tippui. Keventely ja hiilihydraattipitoinen perusruoka ja jonkin verran lisäksi maltoa. Se riitti ihan hyvin.

Toiseksi opin, että olen sen verran hidas pidemmillä matkoilla, että turhaan ei kannata minun stressata loppuajoista. Kunhan jolkottelen sopivaa ja kivaa vauhtia niin maalissa on sellainen olo, että hätäkös tässä.

Kolmanneksi opin sen, että ei kannata etukäteen pelätä, mitä siellä edessä on. Siellä joko on pienimuotoinen helvetti tai ei. Mutta kunhan yrittää nauttia siitä alumatkasta ja ottaa vastaan sitten lopussa sen, mitä tulee.

Toisella opin sitten sen, että liian kova alkuvauhti hyydyttää lopussa. Kun ei kerta ole resursseja parempaan niin ei sitten ole. Minkäs teet.

Mielenkiinnolla odotan, että mitä opin kolmannella. Jos sen tänä kesänä juoksen, voi olla edessä sekin, että miltä tuntuu keskeyttää. Juoksukilometrejä on taas takana niin vähän, että voi olla hyvin paljon mahdollista. Sittenhän sen näkee. Voi olla, että hyppään tämän kesän yli ja en edes viitsi lähteä yrittämään. Aika näyttää. Onneksi näitä asioita ei tarvi vielä tänään päättää.

Link to comment
Share on other sites

Pari juttua:

Suolaa, suolaa, enempi suolaa. Eli krampit vaivasivat ekalla maralla loppukilometreillä ja niitä kaiketi voisi välttää suolalla.

Tankit on täytettävä sekä ennen juoksua, että juoksun jälkeen. Juoksun jälkeistä tankkausta ei kannata jättää myöhemmäksi, vaan se on aloitettava heti maaliviivan jälkeen.

Link to comment
Share on other sites

Oliko maraton sellainen kun kuvittelit sen olevan?

Eipä aivan. Maratonin läpijuoksu oli paljon odottamaani simppelimpi toimenpide. Harjoitellessa kolmenkymmenen kilometrin pitkät lenkit tuntuivat todella pahoilta ja ajatus siitä, että pitäisi jatkaa vielä reilun kymmenen kilometrin verran ja vieläpä paljon kovemmalla vauhdilla tuntui ylitsepääsemättömältä, mutta niin se vaan onnistui ilman suurempia ongelmia. Kisatsempin, keventelyjen, tankkauksen, kisan aikaisen hyvän juomahuollon ym kisasuoritukseen liittyvien helpotteiden merkitys on todella suuri ja tämä ainakin itselleni tuli yllätyksenä.

Link to comment
Share on other sites

Opin:

  • Helteessä pärjää jos vaan juo paljon
  • Maha kestää lähes mitä vain (ainakin 6.40-vauhdissa)
  • Löytyi laakista sopivat maravarusteet
  • Kainalot pitää muistaa myös lotrata vaseliinilla
  • Enemmän neisteitä mukaan odottelua varten (etenkin jos on helle)
  • Etureidet on heikoin lenkki --> lisää treeniä
  • Tankkaus onnistui kai hyvin

Jäi oppimatta miltä tuntuu "post-30km-helvetti" mitä useat tuntuvat kokevan. Lisäksi ja osin myös tuosta syystä ilmeisesti vältyin krampeilta. Nesteiden nauttiminen ei-helle-maratonille jäi myös oppimatta.

Link to comment
Share on other sites

ekasta marasta (2005) opin mm:

-"Urheilun tarkoitus on saada sinut tuntemaan itsesi surkeaksi" on yläasteen oppimäärään keksimällä keksitty ajatus

-banaani uppoaa tosi hyvin, siinä missä urkkakin

-geelit voisi olla hyvä varokeino huoltokatkoksien varalle

-suolakurkun nielemisestä maran aikana tulee oksettava olo, pitäisiköhän niitä vaan imeskellä

-tahmeat ja kuivat keksilöt ja karkit ei ole kivoja kun muutenkin on jano

-juomista mukista juoksun aikana en tosiaankaan osaa (edelleenkään)

-juotava jukurtti maistuu juoksun jälkeen taivaalliselta (eräs meijerimerkki sai näytteellään minusta uuden asiakkaan, vaikka muuten edelleen suosin suomalaista myös meijeriteollisuudessa)

-juoksun jälkeen saattaa tulla horkka, joka menee ohi nopeimmin kuumalla suihkulla, kannattaa olla se verryttelyvaatekerta maalissa odottamassa

-voi olla ihan kiva ajatus tavata kavereita juoksun jälkeen, mutta olet kuitenkin niin väsynyt että bissellä haluatkin vaan kotiin nukkumaan

-molemmista jaloista menee sama kynsi mustaksi

-mikään teippaus tai rasvaaminen ei ole maralle kovinkaan tarpeellista, vaikka nännit voivatkin olla hieman arat

-en tiedä onko muuria olemassakaan, mutta hemmetin vaikeita jaksoja voi todistetusti olla, oli ne sitten 25 km tai 35 km kohdalla.

-kolmen päivän ajan portaat on helvettiä (jälkivaivat on helpottuneet juoksu-uran edetessä)

-on todella mahtavaa aiemmin urheilemattomalle tavikselle päästä maaliin ja vielä ajassa joka kavereiden puheiden perusteella on ihan ok.

Link to comment
Share on other sites

Ekan maratonin juoksin elokuussa 2006. Nyt on kolme kokonaista takana ja kaksi puolikasta. Ekasta maratonista opin:

- aloita riittävän rauhallisesti että jaksat juosta loppuun asti

- tankkaa asteittain maratonviikolla, muttei ähkyyn asti

- valitse huolellisesti varusteet ja tee ennakkovalmistelut ohjeiden mukaan (rasvaukset, jalkojen teippaukset jne)

- pidä mukana juomapulloa, helpottaa kummasti alkukilometreillä eikä ole hankalaa pitää mukana kädessä

- juokse omaa tahtiasi äläkä tuijota liikaa muiden vauhteja

- muista ryhti! kun alkaa väsyttää helposti lämähtää lysyyn, mutta selkää ojentamalla juoksu kulkee taas paremmin

- 42,195 km on pitkä, muttei mahdoton matka

- juoksun jälkeen kannattaa juoda urheilujuomaa 2-3 päivän ajan, se helpottaa palautumista

- maratonilla on erilaisia ihmisiä ja erilaisia tavoitteita, kuuntelee kroppaasi ja lähde sen tuntemusten mukaan tavoittelemaan omaa unelmaasi

- yhden jälkeen haluat juosta sittenkin toisen, kolmannen.....

Link to comment
Share on other sites

Sillä ensimmäisellä ja toistaiseksi ainoalla kerralla oppi kai tarttui:

- 42 km on pitkä matka. Kannattaa kiiruhtaa tarpeeksi rauhallisesti

- Joo, jossain vaiheessa saattaa usko loppua, mutta turha murehtia sitä etukäteen. Juoksusta kannattaa nauttia, kun voi!

- Kun tuntuu, että voimat on aika finito, kannattaa keskittyä pikkuasioihin - seuraavaan mutkaan saakka vielä, tämä suora, seuraavalle juottopisteelle jne. Kuin huomaamatta (tai kyllähän sen tietysti huomaa!) kilometri toisensa jälkeen taittuu ja viimeiset pari kilometria meneekin kuin siivillä

- Kannattaa tankata juomaa aiemmin kuin samana aamuna. Matkalla maratonpaikkakunnalle täytyy pysähtyä todella monta kertaa, jos on koko aamun kiskonut vettä ja muita juomia.

- Reilu pasta-ateria tunti ennen kisaa ei ehkä kuitenkaan kannata, vaikka se sisältääkin reilusti hiilihydraatteja

- Ehkä joskus voisi kokeilla energiageelejäkin!

- Hei, nehän myy asiallista juoksuroinaa halvalla täällä kisapaikalla! Seuraavalla kerralla otan rahaakin mukaan enemmän kuin kolme euroa!

- Juoksun aikana saa kumppaneilta hyviä vinkkejä valmistautumisesta, harjoittelusta ym. Kannattaa kysellä viisaammilta siinä hölkätessä.

- Kolmen tunnin jälkeen voi päässä tuntua oudolta. Ehkä se kuuluu taudin kuvaan, seuraavana päivänä tuntui jo paremmalta.

- Ei enää ikinä maratonille, ihan hullujen hommaa! Paitsi ehkä sitten parin kuukauden päästä tai viimeistään ensi kesänä!

- Juokse omaa vauhtia, omilla tavoitteillasi. Muilla on omat tavoitteensa, anna heidän pitää ne ja keskity omiisi.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy