Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Tonnin vedot


lkj
 Share

Recommended Posts

Taidan tulla juoksuharjoittelussani siihen vaiheeseen,

että haluaisin alkaa varovasti yrittämään tuollaisia tonnin vetoja.

(pyöräillessä niitä tulee tehtyä niinä aamuina kun

olen lähtenyt liian myöhään töihin...) :tongue0014:

1) Missä ja miten voisin oppia tekemään tuollaisia 1000m vetoja?

- Radalla (2,5 kierrosta + jäähdyttelyä kunnes sopiva kierroksen aloituspaikka)?

- Mahdollisimman suoralla hiekka/asfalttitiellä (1000m + jäähdyttelyä ja sitten takaisin eestaas)?

- Metsälenkkipolulla (1000m tasaista tai mäkistä hiekkatietä/pururataa)?

2) Missä vaiheessa ja miten itse aloitte tonnin vedot?

3) Onko niistä ollut ja millaista hyötyä eli kannattaako tällainen harjoitusmuoto?

4) Onko jalkapodin käyttö olennaista vai onnistuuko edistymisen havainnointi ihan perusmittarilla?

5) Olisiko jotain tärkeää olennaista, mitä vedoista pitäisi tietää?

Kaikista vastauksista hyvin kiitollinen,

:sign0163:

Link to comment
Share on other sites

Hyvä harjoitus, mutta hyöty pitkille esim maraton aika matala.

Vedot kannattaa tehdä määräintervalliperiaatteella siten että palautus on aktiivinen. Esim 2,5kerrosta kiihdytystä ja sitten viimeiset 200m ihan rötkötellen ja viivalta heti seuraava veto. Katso ettei tekniikka onnu ja ryhti pysyy koko setin ajan hyvänä. Älä juokse liian kovaa. Aloita vaikka 3x1000m.

Link to comment
Share on other sites

Kaikkihan nuo kolme vaihtoehtoista paikkaa/alustaa kuulostavat ihan hyviltä vetopaikoilta. Aiemmin juoksin vetoja joko radalla tai jollain itse mittaamallani kilometrin pätkällä. Nykyään ne vähät mitä tulee juostua, juoksen paikallisen joen vartta kulkevalla kevyen liikenteen väylällä jonka pintaan joku ystävällinen sielu on merkannut puolen kilometrin välein viivan.

Aloitin vedot justiinsa siinä vaiheessa kun maratonohjelmassani niin komennettiin tekemään.

Hyödystä en osaa sanoa mitään, kun en ole juossut samana vuonna samaa maratonia ilman vetoja. Kyllähän ne vedot ainakin yleensä tuppaavat käymään helpommiksi ja/tai nopeammiksi treenin edetessä.

Mittaamiseen riittää kello aivan mainiosti.

Muuta tietämisen arvoista lienee ehkä se, että kannattaa aloittaa riittävän hissuksiin. Vedot eivät saisi hidastua loppua kohti, vaan mieluumminkin niin että vikat menevät parasta vauhtia, joka ei kuitenkaan saa sekään tuntua siltä että keuhkot repee. Perusidea tonnin vetoihin on että oletettu kympin kisavauhti olisi sopiva kyyti. Kun singahdat siihen ekaan vetoon, muista että sinun pitäisi kyetä pitämään samaa vauhtia yllä vielä seuraavat yhdeksän kilometriäkin, ilman taukoa. Eli malttia.

Link to comment
Share on other sites

Ja onko matka sitten 950m tai 1050m, ei sillä ole pitkämatkurille mitään väliä.

En omista ite mitään mittalaitteita, enkä tykkää radalla nylkyttämisestä.

Olen tehnyt vedot aikaperustaisesti, esim.

10x 4min

Varmasti sama harjoitusärsyke, kun tietää edes suurin piirtein esim. juuri Kaiuksen mainitseman oman kympin km- vauhtinsa.

Link to comment
Share on other sites

Hyvä harjoitus, mutta hyöty pitkille esim maraton aika matala.

Vedot kannattaa tehdä määräintervalliperiaatteella siten että palautus on aktiivinen. Esim 2,5kerrosta kiihdytystä ja sitten viimeiset 200m ihan rötkötellen ja viivalta heti seuraava veto. Katso ettei tekniikka onnu ja ryhti pysyy koko setin ajan hyvänä. Älä juokse liian kovaa. Aloita vaikka 3x1000m.

Niin mitkä vedot (kuinka pitkät) on hyviä maratonille tai puolikkaalle tai kymppille vai onko näille matkoille yhtäjaksoiset vk-lenkit parempi esim. TV reipas/rento xx km parasta treeniä kuin vedot kun tulosta aikoo parantaa.

Link to comment
Share on other sites

Minä kyllä tykkään tietää mihinkä aikaan tonnit menee ja millä sykkeillä ym. Kello, sykemittari ja mitattu reitti/veto antavat lahjomatonta tietoa kunnosta (myös ylikunnosta) ja motivoivat myös parempiin suorituksiin. Parempi ei tässä välttämättä tarkoita kovempaa vauhtia.

Nuo tonnit olen ajatellut niinkuin ärsykevaihteluna alituiselle PK-nylkytykselle. Niissä harjoitellaan myös kovavauhtisen juoksun rytmiä, rentoutta ja ryhtiä ym. Kyllä minusta noista n*1000m sarjoista on hyötyä maratonille kunhan ei liian taajaan tee niitä, eikä liian paljon kerrallaa ja aloittaa maltillisilla määrillä ja lisää pikku hiljaa.

Link to comment
Share on other sites

Katso ettei tekniikka onnu ja ryhti pysyy koko setin ajan hyvänä. Älä juokse liianHyvä harjoitus, mutta hyöty pitkille esim maraton aika matala. Vedot kannattaa tehdä määräintervalliperiaatteella siten että palautus on aktiivinen. Esim 2,5kerrosta kiihdytystä ja sitten viimeiset 200m ihan rötkötellen ja viivalta heti seuraava veto. kovaa. Aloita vaikka 3x1000m.

Olen samaa mieltä, että harjoitus on hyvä...ja myös siitä, että malttia pitää olla. Malttia etenkin silloin, jos vetoharjoittelua ei ole yhtään taustalla. Ite vetäsin toissa kevättalvena tonnin vedoilla itteni aivan överiksi ja sairastelin koko kevään ja alkukesän.

Edellisen takia olenkin toista mieltä tosta aktiivisesta palautuksesta. Aloittelevana "vetelijänä" ottaisin varmat palautukset sykemittaria seuraillen (--> alle 120 Bpm "nyrkkis").

Vedot on muuten tosi jees..ne antaa normaaliin nylkyttämiseen verrattuna askeleelle aivan uutta lentoa!:Bolt: Mielestäni toimii kohtuudella myös maratonharjoittelussa.

RM

Link to comment
Share on other sites

Tässä on tullut monta hyvää pointtia esille, lisäänpä yhden, ja väitän samalla vastaan tuosta kympin kisavauhdista.

Nimittäin itsellenikin oli pari vuotta mysteeri niin tonnin vetojen kuin muidenkin intervallien tarkempi idea. Siis tokihan tiesin, että niillä harjoitetaan maksimikestävyyttä ja että ovat hyvää kovempi tehoista harjoittelua yms. Ja varsin hyvin tiesin myös sen, mitä tässäkin ketjussa on sanottu varovaisuudesta kovien vetojen määrän suhteen. Mutta mielestäni silti en oikein tajunnut, että miksi ja ennenkaikkea miten tarkalleen niitä pitäisi juosta, jotta hyöty olisi optimaalinen.

Jack Daniellsin juoksukirjasta (Daniels' Running Formula) (joka nyt yksinkertaisesti sattui olemaan ensimmäinen lukemani varsinainen valmennuskirja) kuitenkin löysin olennaisia vastauksia: Ensinnäkin, 1000 metrin vetoja juostessa ideana on yksinkertaisesti lisätä maksimaalista hapenottoakykyä. Joten oikea vauhti on sellainen, jolla työskennellään mahdollisimman tarkkaan maksimaalisella hapenottomäärällä (95-100%), eikkä yhtään sen yli. Joten siis kymppin kisavauhti on liian hidasta, parempi olisi juosta 3000-5000 metrin kisavauhtia. Ja mitä lyhyempi ajallinen kesto, sitä lyhyempi palautus. Danielsiin viitaten viisi minuuttia tosin olisi optimikesto matkasta riippumatta, sillä kun on yksikertaisinta optimoida VO2max:lla käytettävä aika.

Ja sitten, jos haluaa vedoillaan kehittää nimenomaan taloudellisuutta ja tekniikkaa, niin sitten pitää juosta lyhympiä vetoja ja kovempaa sekä pidemmillä palautuksilla. Ja jos taas haluaa treenata sitä anakynnystä, niin sitten tekee vk-treeniä, ja mielellään vähän hitaammin kuin kympin vauhtia.

Lisättäköön nyt vielä, että en ole ehtinyt sen paremmin tulosparannuksia kuin rasitusvammojakaan näillä veto-opeilla saada, joten asia on vielä toistaiseksi silkkaa kirjasivistystä minulle. Mutta tuntuupahan ainakin paremmalta, kun edes kuvittelee tietävänsä, miksi tekee sen mitä tekee.

Link to comment
Share on other sites

Olen samaa mieltä, että harjoitus on hyvä...ja myös siitä, että malttia pitää olla. Malttia etenkin silloin, jos vetoharjoittelua ei ole yhtään taustalla. Ite vetäsin toissa kevättalvena tonnin vedoilla itteni aivan överiksi ja sairastelin koko kevään ja alkukesän.

RM

Minulle nuo tonnin vedot 10km kisavauhdilla ovat maratonille valmistautumisessani olleet ehdottomasti raskaimpia harjoituksia eli ainakin itse suosittelen hyviä pohjia ennen kuin alkaa noita vetämään. Vauhdin säätely ei ole ihan helppoa (ainakaan ilman sykemittaria) ja helposti tulee lähdettyä liian lujaa.

Link to comment
Share on other sites

Minulle nuo tonnin vedot 10km kisavauhdilla ovat maratonille valmistautumisessani olleet ehdottomasti raskaimpia harjoituksia eli ainakin itse suosittelen hyviä pohjia ennen kuin alkaa noita vetämään. Vauhdin säätely ei ole ihan helppoa (ainakaan ilman sykemittaria) ja helposti tulee lähdettyä liian lujaa.

Joskus satunnaisesti kun olen vetoja tehnyt olen huomannut että tässä sykkeiden seurannassakin pitää olla tarkkana.. Ainakin muutamassa ekassa vedossa syke on mulla ainakin kymmenen pykälää alempana kuin kympin keskisyke. Eli jos alottaa kympin sykkeellä, niin vedot tuskin paranevat loppua kohden.. Kyllä se vauhti pitää tuntea, tai sitten tietää miten sykkeet reagoi.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy