Jump to content
Juoksufoorumi.fi










lenkkimies

Hyvä biisi

Recommended Posts

Vielä yksi ennen ulkoilua ja tietysti tarinan kera. Setäni muistotilaisuudessa Vaasassa lauloi humppaiskelmämusiikissa kunnostautunut Berit (oikealta nimeltään Tuula Nordström os. Härmä) tämän seuraavan setäni mielibiisin. Oli sedän ja tädin hyviä ystäviä ja lauloi muuten hienosti. Kertoi jälkeenpäin, että häntä jännitti muistotilaisuudessa esiintyminen mahdottomasti ja että hän olisi uransa aikana laulanut mieluummin jazzia kuin humppaa. Ennen Helsinkiin paluuta kävimme vielä Tuulan ja miehensä kotona Närpiössä, jossa taas jouduttiin ruokapöytään...

 

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Autolla ajellessani eilen osui korvaan ’ entisten nuorten sävelradio ’ sieltä pari klassikkoa laittoi punttiin vibaa ja kun olin yksin, niin hoilasin mukana tietenkin. 

 

Slade, 

 

ja sitten rahamiesten herkkua

 

 

 

  • Like 3

Share this post


Link to post
Share on other sites
52 minuuttia sitten, Pottonen kirjoitti:

Rauhallista sunnuntaiaamua toivottaa Omppu Oinonen. Biisin myötä erityisterveiset P-Karjalaan, mutta tottakai myös etelämmäksi esim. @Pexrunille. Se on muuten outoa, kun seinän takana ei huudeta eikä yläkerrassa soiteta kovaa virsiä.

 

Thx @Pottonen!  Hieno tunnelmapala sunnuntaiaamuun.

 

Omppu Oinosen (liekö sama henkilö kuin @Pottonen itse) kanavaa tullut kuunneltua, kiitos jo aiemmasta vinkistä. Todella taitavaa kitaransoittoa.

 

Vinkkasin tästä teinillekin joka joululahjaksi sai samantyyppisen Straton kuin videolla. Kiirehti äsken riparikirkkoon mutta aikoi sieltä palattuaan tutustua tarkemmin tähän karjalaiseen kansansävelmään.

 

Itselleni tästä kauniista kitaroinnista muistuu mieleen kesän 2008 illat Lappeenrannan linnoituksessa. Esiinnyin tuolloin linnoituksen kesäteatterissa Heikki Luoman näytelmässä "Vieraas Maailmas" alikersantti Vilho Ritamäen roolissa. Vilho oli synkkämielinen sodasta palaaja. Henkisesti ja fyysisesti raunio joka alkoi viinalla voidella sodasta saatuja haavoja.

 

Näytelmän loppukohtauksessa Vilholla on pitkähkö monologi, jossa hän saa puhutuksi rintamalla kokemansa trauman auki ja elo helpottaa. Vielä kun kaunis karjalainen evakko Sirkka lupautuu Vilholle alkaa sodan jälkeinen synkkyys taas saada hopeareunusta.

 

Näytelmä loppui iltaisin hiukan kello 21 jälkeen. Monesti juuri tuon monologin aikana Ortodoksisen kirkon tapulista alkoi kuulua linnoituksen iltasoittona arvostetun imatralaisen trumpettitaiteilijan Hannu Sopasen esittämänä tämä Karjalan Kunnailla -sävelmä.

 

Jos ei oma näyttelijäntyöni vielä saanutkaan eturivin mummoja liikutuksen partaalle, niin tämä herkkä trumpetilla esitetty kappale kaivoi takuuvarmasti nenäliinat käsilaukuista.

 

Löytyipä vielä kuva näytelmän Vilhosta ja Sirkasta. Kyllä ensirakastajan rooli aina kelpaa. Vähän lahjattomammallekin näyttämötaiteentekijälle 😉

IMG_6091.thumb.jpg.c27ecbd57293eb0ef0168f2ca971544d.jpg

  • Like 5

Share this post


Link to post
Share on other sites
8 tuntia sitten, Pottonen kirjoitti:

Kyllähän tuosta valokuvasta näkkee, että lahjaton mies ei ole asialla. Oletko @Pexrun jatkanut teatterissa?

 

En ole Omppu, miun nakkisormet ei taivu tuohon. Kyllä yksi ajatus linkissä oli, että saapi teidänkin aloitteleva kitarasankari ihmeteltävää. Tai joku vanhempi...

Nyt on teatterin teko jäänyt toistaiseksi but never say never. Olin kesät 2004-2008 kolmessa eri prokkiksessa (Lemmenlakko, Simpauttaja ja Vieraas maailmas) mukana Lappeenrannassa ja hienot muistot jäi jokaisesta. Lisäksi kävin tyrkyllä Lpr:n kaupunginteatterin Punainen viiva koetilaisuudessa mutta putosin lopulta kalkkiviivoilla pois valittujen joukosta. Tuo olisi sitten voinut jo poikia paljon muutakin kukaties.

 

Teatterin teko oli aikamoinen seikkailu ja hyppy tuntemattomaan. Toisaalta rankkaa ja toisaalta huima kokemus huomata että uskaltaa heittäytyä lavalla ja kussakin roolissa täysin toisenlaiseksi mitä siviiliminä koskaan missään.

 

Harrastajista kun oli kysymys nuo projektit vaativat pitkää sitoutumista. Jo helmikuussa yleensä aloitettiin erilaisilla improharjoituksilla jossa ohjaaja pääsi tutustumaan näyttelijöihin ja kartoittamaan vähän kunkin vahvuuksia roolijakoja varten. Sitten vaan plarin eli käsikirjoituksen kimppuun ja mahdollisimman nopeasti opettelemaan vuorosanat haltuun ulkomuistista. Silloin vielä muistikin pelasi ja pahoja bläkäreitä ei itselle sattunut. Oi niitä aikoja 🙂

 

Mutta tosiaan Ompun videoista on paljon iloa myös tämän perheen nuorelle kitaristille. Soittotaidon kehitys on ollut muutamassa kuukaudessa ilahduttavan lupaavaa ja sormet lurittavat kitaran kaulalta välillä sellaista tilulilua että isäpappa kattelee monttu auki. Itsellä kun tuo on jäänyt siihen smoke on the waterin muutamaan alkusointuun. Ei taivu nämäkään nakit eikä riitä rytmitaju vaikka kuinka yrittää 😂

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä



  • Alennukset jopa -70%


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy