Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Arviointiapua sairaalle - Kiitos!


Recommended Posts

Vähän nyt kävi jännäksi kun pukkasi taudin viikkoa ennen Ponnenjärveä.

Kyllä tässä ehtii terveiden kirjoille takaisin, mutta tilanne on kuitenkin se

ettei oma ajatus tuota asiasta oikein mitään. Kysyn tätä nyt tässä enkä

tuolla tautiketjussa - varmaan ymmärrettävää.

Ehdottomasti lähden viivalle. Se on asia, josta ei tarvitse keskustella.

Minulle tärkeintä on se, että voin toimia niin ettei minun tarvitse jossitella.

Sellaista ei siedä kukaan. Olen reissuni ansainnut!

No nyt faktoja:

-lämpöä vähän 0-0,5 astetta eli sen verran että kierroksia on vähän lisätty, illaksi näköjään aina nousee...

-kurkku hieman kipeä niellessä, ei hengitystieoireita alempana putkistossa.

-alkuviikon ankarat pää-niska-hartia-säryt jo helpottaneet.

-nukkuminen jotain onnetonta (yövuorossa hittolainen - keikkatyöläinen sijaisen sijaisena kenkärahoja tienaamassa, onneksi vapaata tästedes).

-mieliala oikein hyvä - olen iloinen että syyt juosta ovat todella ne minä niitä on tullut pidettyäkin.

Tiedän että on ehkä tyhmää ajatella lähtevänsä koittamaan, mutta haluan

liittää muistoihini tämän reissun nyt tänä keväänä. Aion todellakin myös

köpötellä. Olen sen verran vimmoissani, että kaipaan mitä vaan ajatuksia

jotta saan omaani tönittyä eteenpäin - etten sortuisi liioitteluun mihinkään suuntaan. Kiitos etukäteen - ja vastuuhan on vain minulla.

Link to comment
Share on other sites

Tsemppiä sinulle Petteri,

voiko olla niin, että kyseessä on herkistelyvaiheen herkkyys tuntea kaikenlaisia oireita ja olo tuntuu sairaalta? Eli vähän sellaista herkistelyn mukanaan tuomaa ylimääräistä itsensä tarkkailua ja onhan sinun elimistösi nyt taas uudenlaisessa tilanteessa, kun olet harjoittelua keventänyt.

Miksi mittailet sitä kuumetta? Onko olosi selvästi kuumeinen ja epäilet kuumeen olevan korkeampi? Huomaatko olossasi tuon puolen asteen nousun, jos et sitä mittaisi?

Kuumeisena ei saa urheilla, mitään lajia... se on asia, josta itse en tinkisi.. sinäkin haluat olla lähtöviivoilla vielä monessa kisassa, uskoisin. Jos on kuumetta, ei lähtöviivalle asetuta.

Tuollainen nielussa tuntuva kipu voi johtua keväällä siitepölyistä, toki joku virustautikin, kurkkuun kannattaa kurkata, jos on ärhäkkään punainen on se selvä taudin merkki.

Minulla oli ennen maratonia (jolle olin treenannut paljon) kaikki mahdolliset sairauden oireet; nivelkipuja, hikoilua, vatsaan sattui, vähän nuhan tuntua, taisi korvissakin tuntua... Tauti parani, kun ystävällinen virtuaalijuoksija sanoi, että kuulostaa ihan maratonin edeltäviltä tuntemuksilta.

Nyt rehellisesti ja panikoimatta arvioimaan se terveystilanne. Sinulla on viikko aikaa ja pienestä virustaudista ehtii parantumaan.. tuleepahan levättyä.

Tsemppiä sinulle,vielä kerran, kirjoituksiasi on aina ilo lukea.

Link to comment
Share on other sites

voi kökkö. otan osaa.

itse varmaan söisin varmuudeksi antibioottikuurin tuohon päälle poissulkemaan bakteeri-infektioiden kehittymisen.

tavallinen tallaajahan jättäisi leikin sikseen, mutta ymmärrän sinua petteri hyvin, itse olisin tuossa tilassa myös viivalla. olen muutaman maratonin juossut ei-niin-hyvässä kunossa, joskus on mennyt paremmin joskus huonommin, joskus jopa koko tauti on jäänyt kisapaikalle (ja kerran tauti jäi kuukaudeksi päälle). nyt lepoa ja ruokaa, sinullahan on viikko aikaa. lähde kisassa liikkeelle ikäänkuin kuulostellen, se ei ole mistään pois jos ensimmäiset kaksi tuntia vaikka kävelet.

hermot rennoiksi !

Link to comment
Share on other sites

Kiitos uskalluksesta Ananas!

Pasi sanoi tuolla toisaalla - pahoinvoivia auttaakseen että "heittäkää nyt jo

helvettiin ne litkut". Tuo on yhtä hyvä juttu, kun ehdotat ihan reilusti että

vika olisikin päässä. Melko ainutkertaista täällä Suomenmaassa, uskoisin - ja

erittäin esimerkillistä.

Joo. Hulluna mittaan lämpöjä, koska säikähdin noita niska-hartiakipuja ajatellen, että ranganseutu taas ärtyy kuten ennen Joulua. Tiukka lääkekuuri ja unettomuus olisi ollut häiriöksi oikein tosissaan. Tästäkin syystä otin turvonneet kaularauhaset ja kurkkukivun ilolla vastaan. Yleensä sivuutan sujuvasti nuo jomotukset koska pain is life, mutta yritän vähän opetella ettei jokainen alkava flunssa peittyisi johonkin muuhun ja pitkittyisi (tällä ehdolla kotijoukot lähtivät mukaan "Ponnenjärviprojektiin").:smiley:

Link to comment
Share on other sites

voi kökkö. otan osaa.

itse varmaan söisin varmuudeksi antibioottikuurin tuohon päälle poissulkemaan bakteeri-infektioiden kehittymisen.

tavallinen tallaajahan jättäisi leikin sikseen, mutta ymmärrän sinua petteri hyvin, itse olisin tuossa tilassa myös viivalla. olen muutaman maratonin juossut ei-niin-hyvässä kunossa, joskus on mennyt paremmin joskus huonommin, joskus jopa koko tauti on jäänyt kisapaikalle (ja kerran tauti jäi kuukaudeksi päälle). nyt lepoa ja ruokaa, sinullahan on viikko aikaa. lähde kisassa liikkeelle ikäänkuin kuulostellen, se ei ole mistään pois jos ensimmäiset kaksi tuntia vaikka kävelet.

hermot rennoiksi !

Hmmm... Onkin yksi tuttu keneltä kysyä ajatuksesta lisää. Kiitos Hanna.

Link to comment
Share on other sites

Toivottavasti Petteri pääset viivalle. Ainakin täällä Keski-Suomessa pyörii pitkää tautia. Itsellä kohta puolitoista viikkoa takana, pääsiäisenä otettiin sellainen parin viikon "putki". No tänään on olo jo parempaan päin. Hirveästi en tosin tähän uskalla luottaa, olo on vatkannut ees taas jo muutenkin.

no mutta, pitäisin ehkä nimenomaan kiinni siitä kuumeettomuudesta. (no niin, itsellähän on ollut liki kokonaan kuumeeton tauti mutta silti en olis viime päivinä juossut askeltakaan!) Antibiooteista olen erimieltä, enkä ainakaan itse tiedä mistä niitä noin vain saa. Täällä ainakin lääkärit on tosi tiukkoja eikä tahdo aina reseptiä antaa edes vaikka oikeesti tarttis.

Toivon tsemppiä sulle, hyvää mieltä ja pikaista paranemista!

Link to comment
Share on other sites

Samankaltaisia kurkkuoireita olen tässä treenailujen ohessa kokenut, mutta ne ovat kai liittyneet rasitukseen ja menneet levolla ihan parissa päivässä ohi. Jos asia vaivaa, mikset kävisi antamassa nielunäytteen tms, ainakin sillä tavoin voisi poissulkea jonkun ikävän (ja vaarallisenkin) pöpösen läsnäolon. Samoin nuo hartia- ja lihaskivut voisivat jossain määrin kuulua kuvaan, ikävä kyllä voivat myös liittyä pöpöön.... itselläni ainakin tuntuu, että joka paikassa kolottaa ja juilii, ihan pelkän juoksun puutteen takia. Ja kaiken maailman ihmeellisiä maratonjuoksujakin tässä tulee mieleen lähteä huitelemaan.

Malttia nyt, petteri.vartiainen (osaisinpa itsekin!). Ja nielunäyte.

Link to comment
Share on other sites

No niin. Turhaa huolta taas kaikki. Liäkäriä on saatu konsultoida.

"Ai onko tyhmää juosta vuorokauden kisa - vai mitä sie yrität kysyä?"

No heh heh. Ymmärrän kyllä - ukkeli on saanut ihmetellä toilailujani ennenkin.

Oli sitä mieltä, että tautiahan se - on kuulemma liikkeellä. Oli myös sitä mieltä, että kun ei ole räkäisyyttä niin ei ole myöskään välitöntä jälkitautivaaraa. Jossainhan ne bakteeritkin pitäisi ensin saada sikiämään.

Sanoi, että on erittäin vaikeaa saavuttaa tilanne, jossa alkaa perusterveys

romahtaa yksittäisen - pitkänkin - suorituksen myötä. Että väsymystä on luvassa, mutta erottaako sen niistä oloista mitkä syntyvät pienestä univelasta, kisatunnelmasta, liian pitkästä täyslevosta, tankkaamisesta ja pitkästä automatkasta? Aika hyvä kysymys - ainakin ensikertalaiselle!

Pyysi jättämään käsikauppasärkylääkkeet pois: Nyt on tärkeintä kuumeilla kuumeet loppuun - keho tarvitsee kiihdytettyä aineenvaihduntaa johonkin!

Eikä buranaa kisassakaan, vaikka kuinka tekisi mieli: Toipilas tarvitsee toimivat

varoitusmekanismit, ettei käy vahinkoja. Luonto kuulemma "korjaa pientareelle"

sitten kun sen aika on. Epäilemättä.

Niin ja siitäkin puhuttiin, että nämä perinteiset taudinoireet kertovan oikeastaan kehon palautuneen kevään harjoituksista: Se kykenee vastaamaan ärsykkeisiin oikein ja nopeasti. No enpä tuotakaan osannut ajatella.

Että hyvää matkaa vaan. Eihän tässä muuta ole pyydettykään kuin reilua tilaisuutta haastaa itsensä.

Hanna on yrittänyt sitkeästi tarjota ajatusta nöyrästä asenteesta. Nyt tässä

saatiin vähän kuin pikakurssi aiheesta - ja lähdetään tutkimusmatkalle eikä

riehumaan. Ehkä parempi näin?!?!

Link to comment
Share on other sites

Sanoi, että on erittäin vaikeaa saavuttaa tilanne, jossa alkaa perusterveys

romahtaa yksittäisen - pitkänkin - suorituksen myötä. Että väsymystä on luvassa, mutta erottaako sen niistä oloista mitkä syntyvät pienestä univelasta, kisatunnelmasta, liian pitkästä täyslevosta, tankkaamisesta ja pitkästä automatkasta? Aika hyvä kysymys - ainakin ensikertalaiselle!

Kiitos, tämä oli lohdullista kuulla. Ja pitää ehkä mielessä tulevaisuuteenkin vaikka tyhmyyksiä ei tarvi siltikään tehdä.

Pyysi jättämään käsikauppasärkylääkkeet pois: Nyt on tärkeintä kuumeilla kuumeet loppuun - keho tarvitsee kiihdytettyä aineenvaihduntaa johonkin!

Eikä buranaa kisassakaan, vaikka kuinka tekisi mieli: Toipilas tarvitsee toimivat

varoitusmekanismit, ettei käy vahinkoja. Luonto kuulemma "korjaa pientareelle"

sitten kun sen aika on. Epäilemättä.

Tämän kun muistaisi. Onpa aika monessa ketjussa ja monessa yhteydessä puhuttu siitä itsensä kuuntelemisesta. Kunpa sen myös oikeesti muistais -itsekin.

Niin ja siitäkin puhuttiin, että nämä perinteiset taudinoireet kertovan oikeastaan kehon palautuneen kevään harjoituksista: Se kykenee vastaamaan ärsykkeisiin oikein ja nopeasti. No enpä tuotakaan osannut ajatella.

No harvoin tulee löydettyä positiivisia asioita sairaana olemisesta!

Hanna on yrittänyt sitkeästi tarjota ajatusta nöyrästä asenteesta. Nyt tässä

saatiin vähän kuin pikakurssi aiheesta - ja lähdetään tutkimusmatkalle eikä

riehumaan. Ehkä parempi näin?!?!

Toistan itseäni, kunpa muistais. Nöyryyden. Monessa muussakin kuin juoksemisessa.

Taasen, hyvää tekstiä Petteri. Kiitos.

Link to comment
Share on other sites

Joo. Vaikka toista luulin, niin lauantai oli se pahin päivä.

Sunnuntaina ei ollut oikeastaan lämpöä ja siunasinkin itseäni

saunalla, purkilla olutta, jääkiekolla, paahtoleivällä ja Valion

"Ritari"-kermajuustolla, liitulakuilla sekä Petri Hiltusen sarjakuvilla.

Tänään salille varovasti verryttelemään ja venyttelemään.

Jos ei tule seuraamiksia, niin tiistaiaamunahan pääsee jo

vähän jaloittelemaan.

Ihan bueno.

Kyllä kauratyyny auttoi - itseasiassa aika tosi hyvin.

Link to comment
Share on other sites

Hieno homma, että petteri alkaa olla taas kuosissa! Toivottavasti menee tauti nyt kokonaan, eikä tarvitse siitä enää Ponnenjärvellä kärsiä.

Itse asiassa vedin eilen tunnin kirmailut eikä mitään outoa!? Juoksumatolla aloittelin ja kun tilanteen huomasin, niin hyökkäsin heti pihalle. Rä´än puutetta

varmaan. Uni kyllä maistuu näköjään kuin tajuttomalle, mutta saapahan univelat pois. Mutta hyvin liikkui kun läpeni. Instant cruising mode.

Nyt vaan ruokaa ääntä kohti kovasti.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy