Auttakkee, ei innosta ennää

[Meema]

Tavoitteena puolimaraton 26.5. Koskaan en ole juoksua harrastanut mutta syksyllä tuli hinku aloittaa oikeasti säännöllinen liikunta. Tässäpä vain on pulma kun lenkille lähteminen on työlästä ja lenkillä oleminen tuntuu tylsältä ja ei sitten niin millään huvita! En kilpaile vaan tavoitteena on vaan päästä maaliin asti, ja mieluiten juoksemalla/hölkkäämällä. Lenkkikerrat jäävät n. 3 viikossa, ei pitkien työpäivien jälkeen huvita yhtään lähteä enää harjoittelemaan, etenkin kun en tunnu saavan siitä minkäänlaista mielihyvää. Kymppi menee hölkäten hyvin silloin kun sattuu hyvä vire, pitempää matkaa en ole kokeillutkaan..

Kokoajan enemmän tulee mieleen että ei olekaan sopiva laji, vaikka ei mitään vammoja tms ole tullut tässä talven/kevään aikana. Pirunmoinen tylsistyminen vain!

Onko muillakin ollut tällaista alkukankeutta? Vieläkö tästä on toivoa nousta, että voisi vielä saada jotain nautintoa juoksemisesta? sen puolikkaan menen kyllä ainakin kokeilemaan...

[gnothi seauton]

Toisessa ketjussa puhuttiin juoksureittien vaihtamisesta. Piristää kummasti. Myös erilaisten vauhtien ja erityyppisten harjoitteiden (pk, vk, vedot, mäet, vl) sisällyttäminen ohjelmaan voi tuoda mielekkyyttä. Myös kokonaan toisien lajien harjoittaminen piristää (uinti, pyöräily, (sauva)rullaluistelu...).

-gs

[Meema]

niin olen kokeillut reitin vaihtoa, vaihtoehtona täällä peltojen keskellä lähteä kahteen eri suuntaan, ja maisemat ne vaan on sitä samaa. Mäkiä ei ole.. surkea paikka . tattista vaan vinkistä enivei. toisia lajeja kai voisin harrastaa enemmänkin, pitää yritää tsempata lisää. :)

[Seppo]

Ja oot vaihellu vauhteja? Tehny testejä tms joilla oot seurannu kunnon parantumista? Löytyiskö lenkkikaveria? Muita lajeja juoksun lisäksi? Esimerkiksi rullaluistelua tms ja juoksua 1-2krt viikossa? Nämä nyt tuli ensimmäisenä mieleen.

[kurppa]

Niin ja jos juoksu ei kiinnosta, pitää muistaa, että on olemassa paljon ihania eri lajeja, mitä voi harrastaa. Ja sekin pitää muistaa, että kaikille ei se päämäärätietoinen liikunta ole se kova sana. Jos siltä tuntuu niin keskity silloin niihin asioihin, mitkä sinua kiinnostaa.

Ei sitä kannata elämää tuhlata sellaisiin asioihin, mitkä ei tunnu hyviltä.

[interosseous]

Joku joskus sanoi, että kun koittaa löytää joka lenkistä jotain kivaa, niin homma alkaa ruokkia itse itseään.

Mulla se on ollut kaikenlaisen luontojutskan bongaamista, varsinkin näin kesää kohti mentäessä. Ja välillä vastaan tulevan immeisen hymy tms. (ollaankohan piskin kanssa niin huvittava yhdistelmä, että ventovieraittenkin täytyy ohi mennessä kommentoida: onpas teillä samannäköiset hännät). Lenkkikaveri silloin tällöin on kanssa hyvä juttu, samoin vaihtelevat treenit. Samoilla reiteillä nuokin tuovat kummasti virkistystä.

Toivottavasti sait ajatuksia seuraavalle lenkille!

[josuu]

MP3-soitin mukaan, kännykän radio tms. Välillä ihmiset katselee kummissaan, kun heiluttelen käsiäni hyvän biisin tahtiin. Silloin kun ei ihan kympillä huvita lähteä lenkille, niin saan kyllä musiikista ekstratsemppiä.

Ja tosiaan joku muukin totesi, luonnon heräämistä on ihana tarkkailla näin kevätaikaan. Bongailin juuri sinivuokkoja ym. tuolta metsästä tässä päivänä eräänä.

Mutta, jos kertakaikkiaan juokseminen ei tunnu mieluisalta, niin maailma on pullollaan urheilulajeja, joista joku muu voi kolahtaa.

[innokas]

Joo, jos ei kipinää tunnu löytyvän, niin älä hyvä ihminen tuhlaa elämääsi sellaiseen, mikä ei pätkääkään innosta. Eiköhän niitä muitakin harrastuksia löydy, joista hyvää mieltä kumpuaa sitten ihan oikeasti. Ja voi olla niinkin, että jos pidät puolimaran jälkeen vähän paussia, niin ehkä lenkille lähtö taas tuntuukin ihan hyvältä.

[Runner147]

Tätä katsoessa alkaa juoksu maittamaan ainakin minulle.

[suvvi]

Tätä katsoessa alkaa juoksu maittamaan ainakin minulle.

Huh tuota Jukkaa. Kyseinen juoksu oli minulle tällaisena nuoremman sukupolven edustajana ensimmäinen tämän luokan juoksusuoritus, jota pääsi kotisohvalta reaaliajassa seuraaamaan. Virén ja muut huiput kun juoksivat niin ei ollut vielä synnyttykään, joten tämä kyllä jää mieleen. Hienoa etteivät tämän luokan huippusuoritukset ole pelkkää historiaa.

Mutta kysymykseen vielä: mielikuvaharjoituksia käytän itse Ajatuksissa on jossain vaiheessa maratonin suorittaminen ja motivoi hirveästi, kun ajattelee tilannetta, että jossain vaiheessa sitä joskus oikesti tulee maaliin 42km omin jaloin taivaltaneena.

Joku tässä jo sanoikin mp3:sta, itse juoksentelin koko viime kesän hyvillä mielin kun olin ostanut sellasen parin euron taskuradion lidlistä. Itselle sopii tosi hyvin kun voi kuunnella lenkkeilyn lomassa piristävää jutustelua tai musiikkia.

Toivottavasti ilo juoksuun löytyy taas, mutta väkisin on tietty turha vääntää, jos ei vaan tunnu hyvältä. Pitää vaikka vähän taukoa ja kokeilee sitten myöhemmin uudelleen. :thumbsup:

[AnssiK]

Onhan se nyt sillai, että aina ei vaan jaksa eikä huvita lähteä nylkyttämään sitä samaa reittiä kolmatta kertaa samalla viikolla.

Usein silloin ongelmana on, että lenkillä ja lenkillä ei ole mitään eroa - aina jos vetää samalla vauhdilla samaa reittiä, niin tylsistyyhän vähemmästäkin! Kannattaa muuttaa omaa kuviotaan esim. siten, että kerran viikossa vetää aina pidemmän lenkin, ne pari muuta taas noita peruslenkkejä. Kyllähän niissäkin voi tehdä välillä vaikkapa intervalleja,jos haluaa!

Mulla ainakin tuo lopetti tylsistymisen - varsinkin, kun joka viikko teki pitkästä lenkistä aina vähän edellistä pidemmän! Tällöin oman edistymisen huomasi, ja mikäpä enemmän voisikaan motivoida, kuin omien pituus- / nopeus- tms. ennätysten rikkominen!

Toinen juttu, joka mulle toi mukavaa virtaa, oli juoksutapahtumaan osallistuminen. Oli tosi helpottavaa ja hauskaa huomata, että on niitä hölkkääjiä muuallakin! Ihan vaan se osallistuminen ja maaliin saakka hölköttely (oli muuten Pyynikkijuoksu, matka 10 km) olivat oikein hienoja kokemuksia, enkä niiden jälkeen enää ole motivaatio-ongelmia kohdannut.

Tsemppiä!

[joonas]

Itse pääsin juoksun makuun vasta noin 17 vuotiaana kun olin vaihto-oppilaana jenkeissä ja osallistuin liikuntatunnille jossa juostiin 3krt viikossa ja 2krt käytiin salilla. Tuntuu että vasta 2-3kk kuluttua alkui nauttia juoksemisesta. Positiivista tietty tuolla kurssilla oli se että meillä oli maikka joka aina keksi uusia harjotteita nii ei edes huomannut tuon ajan kulkua. Sitten kun palasin suomeen niin jatkoi harrastusta. Tosin kyllä tuossa on ollu välillä vuosia ettei ole jaksannu käydä lenkillä. Nyt kyllä taas maittaa Mutta kokeile ihmeessä muita lajeja ja koeta juosta vaikka vain muutama kerta (1-2) kertaa viikossa. Elä heti luovuta ei juoksu kaikille heti maistu, mutta joskus siihen saattaa rakastua

-joonas

[werneri]

kokeile löytää jokin juoksuporukka tai kokeile muita vaihtoehtoja,

mulla on toiminut talvella hiihto kesällä pyöräily syksyllä sauvakävely jne

[duracell]

Niin, voihan se olla ettei se oo sun laji.

Tosin täytyy sanoa et mä juoksin kaks vuotta niin etten tykänny, en yhtään. Sitten jossain vaiheessa tajusin, et hei, NYT mä mieluummin juoksen kun kävelen. Mutta voihan sitä muutakin harrastaa! Kunhan vaan jotain teet, parempi se kun sohvalla makailu.

Tulee mieleen että onko sun tapauksessa huono asettaa tuollainen tavoite hati? Jos lähtiskin liikkeelle niin että omaks iloks, sillon kun huvittaa??