Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Talvijuoksu (vauhdit)


M4Kja
 Share

Recommended Posts

No..ikää kun tulee lisää kylmän sietokyky on heikentyny .Ainakin mulla ! Tossu lipee liukkaalla ..tosin oon mäki vedois_ vedois käytäny joskus piikkareita ulkona. Sanotaan et noin 20-30s hitaammin varmaan menee tonnin vedot ulkona talvella kun kesällä ! vk ..riippuu vk n kestosta 10- 30 m ..1-4 m hiljempaa kuin kesällä . pk t ..talvella ehkä n. 40s-1 m, + hiljempaa .. kuin sit keväällä .. sekin on aina melko paljon kiinni siitä mikä on päivän vire ..Paljo pakkasta , onko hiekotettu vai ei ..pyrin talvel käymään myös sisällä ..näkee hyvin vauhit..

Link to comment
Share on other sites

Tänään esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pakkasta oli noin -8 astetta ja maassa oli noin kaksi senttiä irtolunta. Juoksin 5km keskisykkeellä 165 vauhdin ollessa 4:27/kilometrilta. Syyskuun 19. päivä olen juossut 6km keskisykkeellä 160 vauhdin ollessa 4:01/km. Sääolosuhde tuolloin oli kuiva, lämpötilan ollessa +11. Ero on siis melkoinen.

 

Talvella pakkanen hidastaa menoa jo jonkin verran, mutta suurempi vaikutus on mielestäni pidolla. Tänään ei ollut mitenkään erityisen liukas, mutta irtolumi vaikuttaa kuitenkin jokaiseen juoksuaskeleeseen. Ero asfaltilla juoksemiseen on suuri. Jokainen askel luistaa lumella 

hiukan. Liukkaammilla keleillä keskitynkin tarkkailemaan sykettä. Vauhdin seuraamisesta talvella tulee yleensä vain paha mieli. 

  • Like 8
Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Ei talviolosuhde välttämättä hidasta. Oli talvi ja Pirkkolan kolmonen jäässä. Suunnistajien testijuoksu neljä kiekkaa eli 12km. Mukana ollut Visa Orttenvuori päätti vetää piikkareilla akilleksia halveksien kun muut enintään nastoilla. Visa viipyi reitillä reilu 36 minuuttia. Eipä näyttänyt kylmyys tai liukkaus hidastavan. Yhteensä minuutin enintään 12 kuntoratakilometrillä?

  • Like 3
Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Tottakai talvella vauhdit putoaa vaikka rasitus olisi sama. Nykyään kun joka lenkki pitäisi analysoida kilometrin tarkkuudella ollaan menty siihen ettei metsää nähdä puilta.

Jos löytyy sula maantien ajoura kannattaa hakea tuntumaa kesäjuoksuun tällaisista paikoista.

Kovalla pakkasella kannattaa pitää sellaista puolikovaa vauhtia että pysyy lämpimänä mutta sippaamisen vaaraa ei ole.

Talvella kannattaa harjoitella sen mukaan mitä kelit on.

  • Like 3
Link to comment
Share on other sites

On 29.11.2021 at 18.52, M4Kja kirjoitti:

Miten kannattaisi arvioida kylmän ja mahdollisen maassa olevan lumen vaikutusta esimerkiksi pk-vauhtiin, vk-vauhtiin ja 1km vetoihin? Antakaa vaikka esimerkkejä, paljonko eri kelit teillä vaikuttaa suunnilleen?

Itse teen siten, että juoksen aluksi sen normaalin talvijuoksu reittini yhden kerran läpi rauhallisesti yksi kierros on noin 2km ja tunnustelen miltä alusta tuntuu jos se tuntuu liukkaalta tai alusta tuntuu jäiseltä ja epätasaiselta jolloin nopeammassa vauhdissa taittaa nilkan. Teen silloin suosiolla vk-lenkin mäkijuoksuna juoksemalla jyrkempää mäkeä ylös ja alas, koska tasasella vauhdit nousevat nykyisellä kuntotasolla liian kovaksi jos alusta on liukas tai epätasaisesti jäässä. Mäessä taas sylkkeet saa nousemaan hiljaisemmallakin vauhdilla. Koen mäkijuoksun turvallisemmaksi kuin vetää liukkaalla tasaisella hirveää vauhtia. Jos alusta tuntuu hyvältä sitten vedän tasaisella vk-lenkin.

 

Juoksen aina talvella nastajuoksukengillä, mutta ei niilläkään kaikissa olosuhteissa saa turvallista pitoa eivätkä nastat auta epätasaisilla jääpinnoilla, jossa on kokkareita jäätynyt epätaiseksi pinnaksi. Joten ei siinä mitään muuta kuin tunnustelee sen oman reitin läpi ja muokkaa treenin sen oman tuntuman mukaiseksi.

 

Yleisesti ottaen pyrin myös siihen, että teen peruskunto kautta talvella joten suurin osa treeneista on pitkää peruskuntolenkkiä. VK-lenkkejä teen hieman intervalleja en tee ollenkaan talvella, koska ei ainakaan itselläni jos alkaa juosta talvella intervalli vauhteja ei se ole enää turvallista menoa.

Link to comment
Share on other sites

13 tuntia sitten, KenraaliKenkä kirjoitti:

VK-lenkkejä teen hieman intervalleja en tee ollenkaan talvella, koska ei ainakaan itselläni jos alkaa juosta talvella intervalli vauhteja ei se ole enää turvallista menoa.

Mitenhän kovaa mahdollisesti sitten juokset? Eilen ainaskin itse pystyin helposti kiihdyttelemään 3.15/km vauhtiin eikä askel eronnut pidon puolesta laisinkaan kesäkelistä. Oon juossut nyt neljä talvea, likimain joka päivä ja pelkästään kesäkengillä. Sanotaanko, että juoksu on mennyt kenkävalinnan takia pilalle ehkäpä noin kymmenen kertaa eli nastureilla olisi päässyt, mutta kesäkengällä ei. Aika hyvin pärjää siis kesäkengilläkin!

 

Kovempaa juostessa vaatekerroksia toki enemmän, että siinä hienoinen ero kesäkelin kovempaan juoksuun. Kyllä mun mielestä talvellakin voi silti juosta ulkona kovaa. Ongelmaksi tulee ennemmin se, että et voi juosta kovaa silloin kuin itse haluat vaan silloin kuin keli on soppeli siihen. Jos ajattelee, että 1-2 kertaa viikossa ajattelisi juosta kovempaa niin useimmiten tuon verran keliä riittää. Se pitää vaan tosiaan mennä silloin kun keli antaa myöden! 

  • Like 1
Link to comment
Share on other sites

Maastossa vauhti tippuu dramaattisesti kun maassa ei ole pelkkää pakkaslunta. Nyt esimerkiksi rannikolla on varvut ja sammalet kohmeessa sekä päällä sääreen asti lunta, jossa hauras välikerros. Askeleen voimasta kuluu suurin osa jo ennen kuin jalka tavoittaa maapohjan. Pitää olla kohtuu hyvässä kunnossa ennenkuin peruskuntolenkit voi tehdä metsässä juosten, sillä sykkeet nousevat hyvin herkästi vauhtikestävyysalueelle, etenkin ylämäissä. Juoksin kilpailunomaisesti 56 minuuttiin saman radan, johon kului ennen lumia aikaa 35 minuuttia. - Muutama urheilija on lumijuoksua harjoittelussaan säännöllisesti kokeillut/käyttänyt ja päässyt elämänsä kuntoon juoksemalla lähes päivittäin pitkiä harjoituksia lumisessa metsässä. Nousujohteisuutta syntyy jo pelkästään lumenpaksuuden kasvaessa. Tyyppiesimerkkinä ruotsalaissuunnistaja Jörgen Mårtenssonin läpimurtokausi syntyi aikanaan täten. Ruotsalaisittain luminen talvi ja vaikeudesta huolimatta juoksi läpi talven myös umpihangessa. Kaikkeen tottuu jos on tottuakseen. Vauhti rupesi luonnostaan kiihtymään lumien huvetessa ja "Jögge" oli maastossa pitelemätön ensimmäistä kertaa seuraavana kautena. Mies muuten myöhemmin voitti Ruotsin mestaruuden maratonilla suunnistusharjoittelun lomassa. - Nämä huomiot eivät ehkä liittyneet tiestöllä juoksemiseen, mutta kuitenkin. Suot ja lumihanki.

  • Like 1
Link to comment
Share on other sites

On 10.1.2022 at 17.43, dioglanes kirjoitti:

Ei kannata pitää liian tiukkaa pipoa päässä, jos ei juoksun ammattilainen ole. Vauhdit ja alustavat vaihtelevat talvella ja niistä voi ottaa joko hyödyn tai vitutuksen. Valinta on oma. Asuinpaikan valinnalla voi sitten vaikuttaa enemmän olosuhteisiin.

 

Tiistaina (oon ollut lomalla tän viikon) nousin yhdeksältä ja koko päivä meni kadonneen Chromecast yhteyden selvittelyssä ( Täys urpo oon näissä asioissa eli jos joku osaa neuvoa miksi puhelinta mobiilitukiasemana käyttävä cast yhtäkkiä katossa kiitos vaikka muut jorinat ketjussa).

Niin, keli oli niin veemäinen kuin se täällä Pohjanmaan rannikolla voi olla. Olin yhdeksältä syöny kevyen aamupalan ( eli ei paljon mitään enkä ollut muistanut syödä enkä juoda koko päivänä.

Viideltä lähdin ja juoksin tunnin rasittavan lenkin milloin Kelvin sohjossa tai vaaraa uhmaten ajoradalla tehoalueista en niin tiennyt ja vauhtikin vaihteli kelin mukaan.

Eli jos keli on kurja ota se ja kannustavana tekijänä. Eilen samaa settiä samoissa oloissa muutamalla anaerobisella vedolla höystettynä.

Kovan ja erittäin kovan eron tiedän siitä että eilen ei enää rappukäytävästä pystynyt pyörtämään "ekstravetoa".

Tänään sitten nahat eli palauttava harjoitus. En viitsi avata uutta ketjua.

Mikä on palauttavan tarkoitus? Se on kehon henkiin herättäminen johon kovan blokin jälkeen voi mennä kolmekin päivää. Aloita hyvin hitaalla juoksulla kunhan huolehdit että "sipsutat" etkä vedä "koukkupolvilla" lantio alhaalla. Tämän tarkoitus on saada aineenvaihdunta liikkeelle. Parinkymmenen minuutin jälkeen ota muutama vedon tapainen vauhdin nosto tuntuman mukaan. Ei saa hapottaa. Tämän tarkoitus on avata kehon llikeratoja. Taas sipsuttele astetta nopeammin Ota loppuun kilsan parin pätkä juoksua aerobisen kynnyksen tuntumassa niin että saat hien pintaan ja tuntuman oikeaan juoksun. Kolme varttia viiva tunti ei missään nimessä enempää.

Tunti siksi että joskus saattaa vaatia kolme varttia että kehon saa käyntiin. Pitää ottaa huomioon että minä juoksen M 50 sarjassa 

Sitten kun keho on valmis päivä pari valmistavaa välimallin alakynnyksen yläpuolella tapahtuvaa "easy runningia". Näihin on hyvä ottaa maistiaisia edessä olevasta äärimmäistä tuskaa tuottavasta blokista.

Nyt pitää ottaa huomioon että käsite tasavauhtinen on mulle aika vieras eli varioin vauhtejani aika tavalla ihan näppituntumalla. Kerran pari kuussa juoksen aerobisen pohjan pitämiseksi jonkun tunnin ja vartin tasavauhtisen juuri aerobisen kynnyksen yläpuolella.

Sykkeiden seurannassa tarkoitus ei ole se että kerran kuulin nuoren juoksijaporukan pistäneen mäessä kävelyksi kun sykkeet nousi yli alakynnyksen.

 

 

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy