Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Millä sykkeillä Maraton?


kamali
 Share

Recommended Posts

Terve!

Olen lukenut jo muutaman vuoden näitä sivuja ja nämä ovatkin todella asialliset.Olen itse juossut Tukholman maratonin 3 kertaa, mutta mulla ei ole vieläkään harmainta aavistusta, siitä millä sykkeillä minun pitäisi juosta se läpi.Kynnykset on mitattu 125-145 ja 146-166, max 181 valojänistestissä.Käyn p-k:ta pari kertaa viikossa ja se yksi pitkä.Nyt olen alkanut juoksemaan sitä v-k:ta kerran viikossa.Kysymys siis kuuluu pitääkö minun juosta maraton sykealueella 146-166?Ja toiseksi tulisiko minun juosta jopa 15 km:n pituisia matkoja samalla sykealueella(146-166).Tuntuu kuin kehitykseni olisi pysähtynyt.Kun aloin juoksemaan 4 vuotta sitten ,niin juoksin puolimaratonin parhaaseen aikaani 1.43,sen jälkeen tulokset enempi ja vähempi alaspäin suuntautuvia.Aikaisemmin harrastin jalkapalloa.Vuosimallia 62.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 41
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Minä aloittaisin tuolla 125-145 alueella ens. 10-15 km ja sitten kiristäisin tuntemuksien mukaan.

Vaikka käytän sykemittaria lenkeillä, maratonilla jätän sen pois ja juoksen tunteen mukaan eli ensimm. 10 km ns. kevyin jaloin ja vasta sen jälkeen pikku hiljaa nostetaan vauhtia.

Sykehän tod.näk. nousee maratonin loppuvaiheilla VK alueelle vaikka vauhti ei lisääntyisikään.

Minusta tuo 15 km VK:ta tuntuu aika pitkältä... tosin en tiedä viikottaista kilometrimäärääsikään?

Minä olen tehnyt VK:ta 6-12 km lenkkinä tai jos tuntuu ettei jaksa pitää vauhtia niin ainahan voi jakaa lenkin, esim. 2x4 km, väliin vaikka kilometri kevyttä hölkkää.

Link to comment
Share on other sites

Jos treenipohja antaa myöten, niin koko maratonin pystyy juoksemaan

läpi täysin VK-sykealueella. Itse asiassa parhaalla maratonillani 2005 keskisyke asettui yllättävän pitkälle VK-sykealueen yläpäähän.

Minulle on sopinut sykeohjattu suoritus. Asetan itselleni mentaaliset sykerajat, jossa pyrin suorituksen pitämään alusta alkaen (ei varsinaista aikatavoitetta). Jos vauhti pysyy tasaisena loppuun asti, voi seuraavalla kerralla koittaa kiristystä. Jos vauhti romahtaa loppupuolella, pitää seuraava kerta ottaa kevyemmillä sykkeillä (tai treenata kovemmin).

Jos maratonin meinaa juosta VK-sykealueella, tulee sitä myös treenata. Tällöin 15 km VK-lenkki varmaan sopii kuvioihin, mutta ei jokaviikkoisena treeninä.

Link to comment
Share on other sites

Jos treenipohja antaa myöten, niin koko maratonin pystyy juoksemaan

läpi täysin VK-sykealueella. Itse asiassa parhaalla maratonillani 2005 keskisyke asettui yllättävän pitkälle VK-sykealueen yläpäähän.

Minen pystyisi tuohon, mutta minullahan onkin säännöllistä juoksua takana vasta viitisentoista vuotta. Maratonin keskisyke on yleensä lähempänä sinä aerobista kuin anaerobista kynnystä.

Link to comment
Share on other sites

Minen pystyisi tuohon, mutta minullahan onkin säännöllistä juoksua takana vasta viitisentoista vuotta. Maratonin keskisyke on yleensä lähempänä sinä aerobista kuin anaerobista kynnystä.

Mulla taas maratonilla on syke ollut aina jo alkumatkasta 150 tienoilla josta se on tasaisesti kohonnut lähemmäs lukemaa 160. Ainoassa käymässäni testissä AnK:ni oli 160 ja AerK:ni 140, joten selkeästi VK-alueella koko maraton.

Link to comment
Share on other sites

Minulla ainakin puolikkaiden ja sen yhden ainokaisen maratonin sykkeet oli taivaissa alusta loppuun. Kun max-syke minulla on 185, niin puolikkaan keskiarvo oli 171 ja kokonaisen 165 vaihdellen ehkäpä alun n. 160:sta lopun 170:iin. Enkä pistä tätä hyväkuntoisuuden piikkiin, vaan .... mistäs minä tiedän. Viime vuonna viimeistelyn aikana juoksin n. 2-3 kpl ''täysillä'' kymppiä kerran kuussa. Eikä niissäkään vauhti päätä huomannut, mutta sykkeet oli kyllä tapissa.:tongue0014:

Edit. ainiin, ja kaikissa juoksuissa ns. negatiivinen split eli loppu puolikas oli hieman kovempi eli periaatteessa vauhdinjako ok.

Link to comment
Share on other sites

Jos treenipohja antaa myöten, niin koko maratonin pystyy juoksemaan

läpi täysin VK-sykealueella. Itse asiassa parhaalla maratonillani 2005 keskisyke asettui yllättävän pitkälle VK-sykealueen yläpäähän.

Minulle on sopinut sykeohjattu suoritus. Asetan itselleni mentaaliset sykerajat, jossa pyrin suorituksen pitämään alusta alkaen (ei varsinaista aikatavoitetta). Jos vauhti pysyy tasaisena loppuun asti, voi seuraavalla kerralla koittaa kiristystä. Jos vauhti romahtaa loppupuolella, pitää seuraava kerta ottaa kevyemmillä sykkeillä (tai treenata kovemmin).

Jos maratonin meinaa juosta VK-sykealueella, tulee sitä myös treenata. Tällöin 15 km VK-lenkki varmaan sopii kuvioihin, mutta ei jokaviikkoisena treeninä.

Olisiko sitten tuo VK-alueella tehtävä harjoitus tehtävä kuten pikät lenkit eli nousujohteisesti vai samaa matkaa samoilla sykkeillä?

Link to comment
Share on other sites

Kai se riippuu vähän sen hetkisestä kunnosta. Huiput juoksee aika lähellä anaerobista kynnystä koska heidän ei tarvitse viettää siellä kuin sen vähän päälle kaksi tuntia. Kyllä minäkin jaksan juosta kaksi tuntia kovalla teholla, mutta matkaa ei kyllä kerry ihan sitä maratonia... Alkuperäiseen kysymykseen en oikein osaa vastata. Ehkä olisi helpompi yrittää luoda realistinen kuva matkanopeudesta ja lähteä rohkeasti yrittämään. Syke on sitten mitä on.

Link to comment
Share on other sites

VK lenkit kannattaa tehdä nousujohteisesti varsinkin jos kyseessä pitkäkestoinen vk harj. Lähtisin sun arvoilla 145 sykkeellä ja koventaisin loppua kohti Ana kynnykselle tai nostamalla sykettä portaittain vaikka 5km välein.

Hyvin harjoitellut maraton juoksija kykenee juoksemaan koko pätkän yli 95% Anaer kynnyksestä.

Link to comment
Share on other sites

Hätäisesti päätellen sanoisin että kyllähän mara vedetään lähempänä sitä aerobista kynnystä. Muuten loppuu hiilarit liian aikaisin ja tulee noutaja.

Aloittelijoilla voi kyllä sykkeet olla yllättävänkin korkeita, koska sitä Hatapan mainitsemaa kestävyyttä ei ole kehitetty riittävästi, mutta eiköhän aineenvaihdunnallisesti mennä siellä aerobisen kynnyksen nurkilla. Hiilarien polttonopeus on kuitenkin se ratkaiseva tekijä.

Niin...itse juoksen maran noin aerobisella kynnyksellä ja puolikkaan anaerobisella, mikä on mielestäni varsin yleispätevä monien muidenkin juoksijoiden osalta.

Mihin esmes testit nämä kynnykset milloinkin asettavat voi riippua monesta muuttujasta eikä ehkä kannattaisi niitä ihan orjallisesti tuijottaa.

Vk:t voi vetää kynnysten välillä oman maun mukaan. Lähempänä anaerobista mennään lyhyt lenkki ( esmes 30 min ) ja lähempänä aerobista kynnystä pitkäänkin ( jopa 1,5 tuntia eli esmes puolikkaan kisa ). Mielestäni kannattaa kyllä harrastaa molempia tapoja esmes vuoroviikoin tms.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy