Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Sykkeen pito matalalla


syte
 Share

Recommended Posts

Moi,

Tukholman marathon on tavoitteena juosta kesällä 1. kertaa. Vähän huolestuttaa sykkeen "karkailu", vaikka yritän pitää sen matalalla, se nousee hetkessä - rauhallisella nopeudella muutamassa minuutissa - 140:een. Maksimisyke mulla on reilu 190, leposyke taitaa olla luokkaa 50 ja ikää 30. Pitäisikö olla peloissaan ja todella siirtyä kävelyyn, kun tuntuu että neuvotaan juoksemaan pitkää lenkkiä luokkaa 120 sykkeellä. Mä en pysty juoksemaan niin hitaasti, että syke olisi 120. Pitemmilläkin lenkeillä (20 km) syke tosin pysyy alle 150:n, eikä tuo matka vielä vie mehuja. Mut miten on se marathonin jälkimmäisen puoliskon kanssa...??

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 34
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Huoli pois, ihan sopiva syke se 140-150 sulle PK-lenkeillä on. Mulla on ikää 39 ja maksimisyke jotain 180-183 ja juoksen PK:t ja pitkät sykevälillä 130-150.

Tosin mulla on kyllä hidastunut vauhti aina maratonin jälkipuoliskolla...

Juuri näin. Lisäisin vielä sellaisen vinkin, että opettelee tuntemaan hengästymisen tason tuolla 140+/-10 -tasolla. Sitten kun juoksee oikein pitkää lenkkiä, syke kuitenkin nousee, mutta jos hengästymisen taso ei vastaavasti nouse, ei mielestäni mennä edelleenkään liian kovaa. Syke kun tuppaa nousemaan monesta syystä, mutta oleellisin seikka lienee kuitenkin pumpatun veren ja kuljetetun hapen määrä (lihaksistoon). Siitä kertoo hengästyminen varsin paljon.

Link to comment
Share on other sites

Moi,

Tukholman marathon on tavoitteena juosta kesällä 1. kertaa. Vähän huolestuttaa sykkeen "karkailu", vaikka yritän pitää sen matalalla, se nousee hetkessä - rauhallisella nopeudella muutamassa minuutissa - 140:een. Maksimisyke mulla on reilu 190, leposyke taitaa olla luokkaa 50 ja ikää 30. Pitäisikö olla peloissaan ja todella siirtyä kävelyyn, kun tuntuu että neuvotaan juoksemaan pitkää lenkkiä luokkaa 120 sykkeellä. Mä en pysty juoksemaan niin hitaasti, että syke olisi 120. Pitemmilläkin lenkeillä (20 km) syke tosin pysyy alle 150:n, eikä tuo matka vielä vie mehuja. Mut miten on se marathonin jälkimmäisen puoliskon kanssa...??

Sun aerobinen kynnys voisi siis olla jotain 140 ja rapiat eli sillä voi hyvin vetää pk:t.

Kevyet ja pitkät suosittelisin menemään noin 130 sykkeellä eli aika maltilla voisit ne vetäistä. Normilenkit eli noin tunnin menot voit hyvin mennä 140-150 sykkeellä ja vk:t noin 30 minuutin reippaat 150-170 sykkeillä. Maran voisit aloittaa korkeintaan 150 sykkeellä ja nostaa sitä 30 kilsan jälkeen mihin rahkeet riittää. Mutta päätös on sinun . Onnea matkaan.

Link to comment
Share on other sites

Kevyet ja pitkät suosittelisin menemään noin 130 sykkeellä eli aika maltilla voisit ne vetäistä.

Hei,

kiitokset kommenteista! Tuo 130 sykkeen tavoittelu on vaikea homma meikäläiselle. Se tarkoittaisi mahdollisimman rauhallista juoksua ja kävelyä välillä. Malttia siinä kysytään, eikä se mitään jos tuolla saa sitä maratonilla kaivattua kestävyyttä. Mutta voiko mielestänne maratonille harjoitella kovemmalla sykkeellä: alueella 140 - 150? Täytyis vetää joku +30 km lenkki ja katsoa miten käy.

Link to comment
Share on other sites

Siis minähän olen kaikkea muuta kuin asiantuntija, mutta kerron nyt oman mielipiteeni kuitenkin:

Olen vielä suht aloittelija mitä tulee kestävyysjuoksuun. Juoksin viime kesänä kaksi maratonia, ekan tukholmassa ja toisen helsingissä. Näiden välillä aika parani n 13 min. Sykemittaria en tuolloin vielä omistanut. Harjoittelu tapahtui fiilispohjalta 2-3 lenkkiä/viikko, joista n. jokatoinen viikko yksi pitkä (max 2 h) siten että kumpaakin ennen juoksin 3-4 pitkää. Lyhyet lenkit olivat keskim 10 km vauhdilla 5.40-6 min/km. Tein myös muutaman intervalliharjoituksen aina välillä.

Asiaan: nyt kun olen juossut sykemittarin kanssa, niin sykkeet on hitaammillakin lenkeillä poikkeuksetta yli 150, yleensä lähempänä 160. Ja mitään syytä ei ole olettaa, että ne viime kesänä olisivat olleet yhtään matalammat. Kävin myös alkuvuodesta kuntotestissä, ja sen mukaan vielä 160 on aerobisen rajan alapuolella (mitä itsekin ennen testiä veikkailin). Max-sykkeeni lienee 197. Kaikki me olemme yksilöitä omine sykerajoinemme, ja siksi kannattaa suhtautua varauksella muiden spekuloimiin sykerajoihin.

Minun mielipiteeni siis on, että jos jaksat juosta ilman ongelmia hieman korkeammilla sykkeillä, niin anna mennä vaan.

Link to comment
Share on other sites

Pitkään on tehnyt mieli kirjoittaa kommenttia kun varsinkin uudet juoksijat tuskailevat, että syke on liian korkea PK-lenkeillä.

Onkohan näissä tapauksissa joskus kyse siitä, että syke on laskettu eri tavalla kuin yleisesti ymmärretään.

Jos henkilöllä on mitattu aerobinen kynnys, tiedetään syke, jonka alapuolella PK-lenkit tulisi juosta.

Jos kynnystä ei ole määritelty, kirjallisuudessa on usein mainittu, että sykealue tulisi olla 60-70% maksimisykkeestä. Käsitykseni mukaan näillä prosenttiarvoilla on tarkoitettu osuutta sykereservistä, eikä suoraan maksimiarvosta.

Näillä laskutavoilla on suuri ero:

Jos maks syke on 180 ja leposyke 50

70% maksimisykkeestä:

1. Sykereservin mukaan: (180-50)*0,7+50=141

2. Suoraan laskettuna: 180*0,7=126

Kirjallisuudessa ei useinkaan selvitetä kumpaa laskutapaa käytetään. Annetaan vain ohjeita mitä sykkeen pitäisi olla maksimisykkeestä. Epäilen, että tästä syystä omaa sykettä pidetään joskus liian korkeana.

Link to comment
Share on other sites

Pitemmilläkin lenkeillä (20 km) syke tosin pysyy alle 150:n, eikä tuo matka vielä vie mehuja. Mut miten on se marathonin jälkimmäisen puoliskon kanssa...??

Eiköhän se syke saa maratonin loppupuoliskolla nousta reilustikin yli tuon 150:n 190:n maksimisykellä kunhan alun ottaa varovaisemmin eikä missään vaiheessa muutenkaan hötkyile.

Itselleni oli yllätys kun 2001 juoksin ensimmästä kertaa maratonin mittarin kanssa ja sykket olivat 30 km:sta lähtien yli 170:n välillä jopa yli 180:n vaikka maksimisykkeeni on jossakin 190-tietämissä. 37km.kohdalla tuli sitten seinä vastaan ja sykket laskivat 10 pykälää. Samalla tosin alkoi sataa vettä ja kolmen kilometrin "jäähdyttelyn" jälkeen 40 km:n kohdalla vauhti kiihtyi uudestaan ja samalla syke nousi takaisin 180:n lukemiin.

Vakiovauhdilla juostessa sykkeet tuppaavat muutenkin nousemaan ajan ja matkan funktiona. Meikäläisellä sykken nousu alle 5 minuutin kilometrivauhdilla on luokkaa 10 lyöntiä tunnissa, Esimerkiksi jos juoksen kahden tunnin lenkin 5:00 min/km tasavauhdilla alussa syke voi olla n. 130 ja lopussa n. 150 vaikka vauhti on pysynyt samana.

Joskus olen miettinyt että voisiko tuota sykken nousua aikayksikössä kayttää yksilöllisenä "kestävyyden" mittarina ts. sitä parempi kestävyys mitä vähemmän syke nousee vakiovauhdilla juostessa. Huomasin nimittäin talvella matolla juostessani, että sykkeen nousuvauhti pieneni hiukan talven mittaan.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy