Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Nyt se sitten alkoi...


Shamaani
 Share

Recommended Posts

Nimittäin sataselle tähtäävä harjoittelu...

Minulla kun tuli tuollainen pakollinen ylimenokausi eli tässä tapauksessa lähes totaalinen juoksutauko jo vähän aikaisemmin...

Tosin talvi on minulle lähes parasta harjoittelu-aikaa kun työt ajoittuvat kesälle...

Huomasin tuosta ultrajuoksijan harjoittelusta että siellä neuvottu pitkän lenkin jakaminen kahdelle peräkkäiselle päivälle kuuluu jo minulla ohjelmaan...

Eli minulla on tapana juosta viikonloppuna suhteessa paljon viikkoon nähden...

Työt verottavat oman osansa viikolla, eli kävelen koko päivän vaihtelevalla alustalla ulkona, joka osaltaan tietysti käy liikunnasta...

Nyt olisi tarkoitus pikku hiljaa nostaa kilometrimääriä ja juosta pari 50 kilometrinkin lenkkiä, nimittäin nuo molemmat kotirataultrat...

Tai jos sattuu olemaan lentsussa noina viikonloppuina niin juoksen ne sitten vaikka eri ajankohtana...

Eli runsailla kilometrimäärillä ajattelin harjoitella ja pitkillä lenkeillä opetella välillä mahdollisimman hitaasti juoksua, mutta kävelyä tuskin harjoittelen kovinkaan paljon...

Suuria vauhteja en ajatellut kauheasti pitää, mutta kyllähän joku sellainen lyhyt reipasvauhtinen lenkki pitää viikko-ohjelmaan tunkea...

Jokohan tässä olisi eväitä sataselle vai puuttuuko jotain olennaista...

Link to comment
Share on other sites

Vaikuttaa ihan järkevältä. Minä olen vielä itsekkin kyselypuolella näissä harjoitusasioissa, vasta kun kaksi vuotta sitten ekan ultrani juoksin.

Sanoisin kuitenkin että sataselle kannattaa lähteä treenaamaan melkeinpä samalla tavalla kuin maratonille, paitsi että nyt kun on aikaa, peruskestävyysjaksoon on hyvä panostaa muutama kuukausi. MUTTA (kirjoitin oikein isolla) jos laiminlyö kokonaan kovavauhtiset harjoitukset, siellä satasellakaan ei jaksa sitten pitää minkäänlaista vauhtia yllä. Pelkkä aerobinen treeni ei riitä. Uskoisin että pk-kaudella on hyvä tehdä yksi kunnon vk-harjoitus viikkon, ja jos on ollut tapana ennenkin, ja kunto kestää, jonkinlainen varovainen vetoharjoitus (ei kuluttava) tai lyhyt, vaikkapa muutama kilometriä tempojuoksua lisäksi. Jlkimmäistä en tee itse kun on määrät maksimissa, ja 24 h tavoitteena.

Pk-vauhteja älä hidasta saman mittaisilla lenkeillä, hidastut vaan itsekkin (kokemuksen ääni puhuu, heh), vaan pudota vauhtia vaan lenkin pituuden lisääntyessä.

Määrän lisäämiseessä on hyvä muistaa sääntö: Enintään 10%/vko, ja ei tietenkään paria viikkoa enempää kerralla, jonka jälkeen on hyvä totutella jonkun aikaa lisääntyneeseen rasitukseen.

Kokonaisuudesta sanoisin lyhyesti (toistaen), niinkuin olen lukenut kotimaisissa karkeloissa kovia tuloksia tehneen ultraajan kirjoittaneen: Samalla tavalla kannattaa harjoitella sataselle kuin maratonille.

Pari kotirataultraa voi ja kannattaneekin tehdä, mutta on nuo viiden kympin lenkit aika kuluttavia, enkä osaa sanoa kuinka paljon pitää olla harjoitustaustaa, ennenkuin niistä jotain hyöyä saa irti. Mutta hauskaa vaihtelua, ja kivat numerot saa harjoituspäiväkirjaan :viheltely

Lisäys: Kävely/juoksu-harjoituksia ei ehkä kannata tehdä erikseen satasta varten, vaikka siellä kisassa palauttelisikin kävelyllä. 24 h-juoksussa sitä on tehtävä alusta lähtien niin suuret määrät, että treenata kannattaa erikseen, uskoisin.

Link to comment
Share on other sites

No joo...

Tiedetäänhän tuo että määrää pitää lisätä pikkuhiljaa vaan annapa lapsille aatto-aamuna lahjat ja sano että avataan ne sitten illalla ruoan jälkeen... :roll:

Ja varsinaisia vetoja teen aika vähän mutta ns. reippaita lenkkejä kylläkin ja välillä muuten suht hidas lenkki mutta ylämäet reippaasti (niitä piisaa tässä kohdassa palloa)...

Aikatavoitetta tuollaiselle matkalle on mahdoton asettaa ensikertalaisena joten maaliin raahustaminen on jo saavutus sinänsä... 1st.gif

Pelkkiä PK lenkkejä tuskin jaksan jolkotella paitsi nyt alussa kun määrän lisäys on ensisijainen tavoite, mutta kyllä nuo reippaammat lyhyet lenkit tulevat väkisinkin kuvioihin mukaan...

Link to comment
Share on other sites

"Aikatavoitetta tuollaiselle matkalle on mahdoton asettaa ensikertalaisena ."

Kyllä minusta varsinkin ensikertalaisella täytyy joku tarkkaan harkittu aikatavoite olla mielessä, kun sataselle lähtee. Aikatavoite = omien mahdollisuuksien realistinen arviointi ja siihen perustuva vauhtisuunnitelma (joko pienellä riskillä tai enemmän varman päälle) = oman vauhdin kontrolloiminen alusta lähtien. Muuten menee fiiliksen mukaan eli pieleen. Aikatavoitetta ei tartte kaikille kuuluttaa, mutta en ymmärrä miksi pilata onnistumisen mahdollisuudet ekalla satasellaan lähtemällä soitellen sotaan.

Link to comment
Share on other sites

Ainahan tavoitteita ja oletettuja aikatauluja saa/pitää olla, mutta ehkä tässä tapauksessa on oleellista että järjen käyttöä ei pidä unohtaa vaikka aikataulut näyttäisivät miltä!

Masokistin unelmassa mun piti juosta noin 6 min/km vauhdilla ja alle 140 sykkeellä, harjoituslenkkien perusteella tämän piti olla naurettavan varovainen arvio. Vauhti pysyi puolimatkaan asti aikataulun mukaisena, mutta syke nousi 40 km jälkeen 155 tasolle, aerobinen kynnys mulla on 143. Tästä hölmöilystä seurasi tilttaaminen puolimatkassa, jälkimmäinen puolisko olikin sitten harvinaisen raskasta raahustamista.

Mitä tästä opimme? Fiksumpi ihminen olisi tajunnut (=myöntänyt itselleen) paljon aikaisemmin, että sen päivän kunto ei olisi edellyttänyt minulla edes 6.00 min/km vauhtia, juoksuvauhti ja syke olisi pitänyt säätää sen mukaiseksi. Mutta toivottavasti nyt meni sen verran oppia kantapään kautta suoraan takaraivoon, että seuraavan kerran ultraa juostessani olen ainakin vähän viisaampi!

Link to comment
Share on other sites

Aikataulu kannattaa funtsia ja suunnitella etukäteen. Minäkin tein ennen Masokistia monia suunnitelmia, ensimmäisen aikataulun jo monta kuukautta ennen juoksua. Kun juoksu läheni ja jalkavaivat lisääntyi, korjasin suunnitelmia, mutta viimeinenkin versio petti hivenen. Eli suunnitelmat peliin, mutta päivän kunto viimekädessä ratkaiskoon menon.

Toinen tärkeä asia, joka kannattaa mielestäni funtsia etukäteen, on energian saanti juoksun aikana. Se oli asia, joka onnistui minulla ihan nappiin Masokistilla. Olin etukäteen tehnyt suunnitelman, mitä laitan milläkin kierroksella suuhini ja sen suunnitelman kanssa oli helppo edetä. Ainakaan minulta ei olisi onnistunut, että olisin juoksun aikana alkanut pohdiskelemaan, mitä repusta milläkin kierroksella laittaisin suuhuni.

Link to comment
Share on other sites

No tokihan jokaisella tilaisuuden lähetessä on jonkinlainen ajatus/käsitys siitä millaiseen suoritukseen pystyy, mutta tässä vaiheessa se ei mielestäni ole ajankohtainen...

Joka tapauksessa ensikertalaisena yritän välttää riskit koska homman läpivienti on tärkeää jatkon kannalta...

Siispä tällä hetkellä ajatukseni taktiikasta on että mahdollisimman hitaasti lähdetään liikkeelle ja vähänkin isommat ylämäet kävellen...

Ajatukset saattavat kesään ehdittäessä tietysti muuttua mutta jostain se ajattelukin pitää aloittaa... :hmm

Link to comment
Share on other sites

Vieras
This topic is now closed to further replies.
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy