Jump to content
Juoksufoorumi.fi



LauraV

Sykealueiden määrittäminen

Recommended Posts

Minulla menee jotakuinkin tuolla tavalla. Tuosta saa jo vähän osviittaa. Maksimisykkeen saa aika lähelle ylämäkeen spurtaten muutaman kerran täysillä.

Kävely ks n. 105

https://flow.polar.com/training/analysis/3656414731

Kevyt hölkkä ylämäet kävellen ks n. 125

https://flow.polar.com/training/analysis/3912096341

 

Yksittäinen tasotesti ei anna välttämättä tarkkaa tietoa, kun päivittäinen syke vaihtelee. Jos jännittää testiä, voi tulla liian suuret sykkeet. Minullakin voi nousta10-20 pykälää korkeammalle, jos on jännitystä tai kiihtymystä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 23.4.2020 at 07.12, jklaukka kirjoitti:

Yksittäinen tasotesti ei anna välttämättä tarkkaa tietoa, kun päivittäinen syke vaihtelee. Jos jännittää testiä, voi tulla liian suuret sykkeet. Minullakin voi nousta10-20 pykälää korkeammalle, jos on jännitystä tai kiihtymystä.

 

Ja jos on energiat vähissä, nesteet vähissä. Myös päivänaika vaikuttaa syketasoihin. Jne jne.

 

Edelleenkin täysin toimiva tapa on juosta kilpailu ja laskea sen perusteella treenivauhdit. Tässä esim. Tinmanin taulukko:

 

https://runfastcoach.com/calc2/index.php

 

Löytyy jokaiselle nörtille varmasti tarpeeksi monta erilaista treenialuetta. Eikä tarvitse edes omistaa sykemittaria!

 

 

  • Like 3
  • Thanks 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voihan sitä jousta monipuolisesti. Eri vauhdeilla _sykkeillä myös näin rollaattori sarjalaisena...mukavuus alueelta on hyvä poistuu aika ajoin...vain luovuus rajana...ja omat jäykät ehkä kaavoihin kannistuneet asenteet..välillä uusille vesille...

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

 Vanhan liiton miehenä uskon Karvosen kaavaan. Aika hyvin se pitää kutinsa, edelleen.

 

Lainaus wikip. 

 

Kaavassa maksimisyke voidaan arvioida vähentämällä 220:stä ikä. Sykereservi lasketaan vähentämällä laskennallisesta maksimisykkeestä leposyke. Jos esimerkiksi henkilön ikä on 19 vuotta, tällöin kaavan mukaan arvioitu maksimisyke on 201 lyöntiä minuutissa. Jos henkilön leposyke on 50 lyöntiä minuutissa ja tavoiteltu syketaso on 70 % sykereservistä, saadaan harjoituksen tavoitesyke laskettua seuraavasti:


{\displaystyle {HR_{target}=(HR_{max}-HR_{rest})*x(\%)+HR_{rest}=(220-age-HR_{rest})*x(\%)+HR_{rest}=(220-19-50)*70(\%)+50=155.7(bpm)}}

 

Karvosen kaava

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 22.4.2020 at 12.23, Jujup kirjoitti:

PK - aluella kehitettävät ominaisuudet painottuu myös eri osiin eri sykkeillä: matala kehittää rasva-aineenvaihduntaa,  hiussuonistoa ja myoglobiini - pitoisuutta (60-65% vo2max) 


Mistähän mahtaa johtua että yhä useammassa paikassa sanotaan pk-alueen alkavan 55% tai 60% maksimisykkeestä? Omalla kohdalla tarkoittaa että pk-alue alkaa alle 100 sykkeistä... Ton perusteella voi merkata treeniksi kun vie roskapussin.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Näillä todella matalilla sykkeillä treenaamiseen ei liene mitään yhteistä näkökantaa (jos nyt mihinkään muuhunkaan).

Joskus taisin katsoa jonkun pätkän jossa pari ihan huippuvalmentajaa keskusteli että onko matalalla sykkeellä treenaamisesta mitään hyötyä. Toinen oli sitä mieltä että PK treenit pitäisi tehdä laajalla alueella matalasta aina kynnykseen asti. Ja toinen oli sitä mieltä että nuo matalat ei auta mitään ja kannattaisi olla aina melko lähellä aerobista kynnystä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täs iäs ei enää palaudu 50+ ..jos vetää usein_ aina kovaa... nuoremmat on sitten erikseen...kaikki eivät voi reenaa yhdellä sapluunalla...palautumimen _tasopaino harjoittelussa...sitä kautta  mahdollinen  kehittyminen..

Share this post


Link to post
Share on other sites
4 tuntia sitten, Seppo kirjoitti:


Mistähän mahtaa johtua että yhä useammassa paikassa sanotaan pk-alueen alkavan 55% tai 60% maksimisykkeestä? Omalla kohdalla tarkoittaa että pk-alue alkaa alle 100 sykkeistä... Ton perusteella voi merkata treeniksi kun vie roskapussin.

55-60% syke voi olla alle tuon 60-65% vo2maxista ja alkuun se usein onkin. Mulla tuo 60% on aikalailla syke, jolla jtn kehitystä tulee. Lenkin pituudellakin on väliä ja roskapussin vienti ei tästä syystä täytä kriteereitä.

  • Thanks 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllähän 55% syke suoraan maksimisykkeestä on varsin matala ja aika lailla roskapussihommia kuten Seppo totesi. En lähtisi siihen mukaan varsinkaan aloittelijana. Ehkä palauttelumielessä ja mielen virkistykseen. Jos se 55% taas otetaan sykereservistä niin se voi huonokuntoisella olla jo ehkä jonkun 60% maxVO2:sta laskien. Yleisesti nuo reservihommat on kyllä hyviä, koska ne ovat paljon paremmin vertailtavissa eri absoluuttiset syketasot omaavien henkilöiden välillä ja tuo sykereservi-% on lukuna tosiaan lähempänä vo2-%:ia. Oikeastaan % sykereservistä on melkein identtinen ns. %-vo2-reservistä kanssa ja %vo2max heittää siitä  hieman kunnosta tehosta riippuen siten että mitä huonompi kunto tai matalampi teho niin sitä suurempi %-vo2max suhteessa noihin muihin arvoihin. Joidenkin mielestä harjoitusteho vo2:n suhteenkin olisi parempi määritellä juuri vo2-reservin(~sykereservi) kautta kuin %-vo2maxina, koska varsinkin huonokuntoilla %vo2max voi olla jo levossa (Sepon viittaamissa roskapussihommissa) varsin suuri ja nuo perinteiset %vo2max-teoriat harjoittelun oppikirjoista voi tarkoittaa etteivät he voisi niiden mukaan harjoitella pk-lenkeillä oikein ollenkaan, mikä ei kuitenkaan oikeasti tietenkään ole totta vaan heidänkin pitää nimenomaan harjoitella jotta se kunto ja hapenotto paranee ja harjoittelukin helpottuu. Tämähän näkyy täälläkin usein kun joku aloittaja on kauhistunut siitä miten ei pysty edes kävelemään kumpareen yli ennenkuin jostain (arvatenkin ddr:stä) repäisty laskennallinen huippu-urheilijoille arvioitu %-vo2max suositus tai sen perusteella arviotu syke ylittyy. Pari hyvää juttua noiden eri lukujen (%-maxHR / %-HRR / %-VO2Max) suhteesta kilpapyöräilijöillä ja pulliaisilla. Jälkimmäisessä kirjoittajat mm. toteavat

 

Lainaa

exercise intensity should be prescribed in units of%˙VO2R, not%˙VO2max. This would be especially important for very deconditioned subjects (such as the frail elderly, cardiac, renal failure and pulmonary patients, and the obese), provided future research confirms this relationship in such populations. An exercise prescription at 40-50% of ˙VO2max has little meaning if the subject is already at 20-30% of ˙VO2max when at rest. Instead, the difference between rest and maximal ˙VO2 should be considered in determining an appropriate intensity. Once such an intensity is assigned using%˙VO2R units, it can accurately be translated to a heart rate based on the equivalency of%HRR and%˙VO2R.

 

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
15 tuntia sitten, MMM kirjoitti:

Joskus taisin katsoa jonkun pätkän jossa pari ihan huippuvalmentajaa keskusteli että onko matalalla sykkeellä treenaamisesta mitään hyötyä. Toinen oli sitä mieltä että PK treenit pitäisi tehdä laajalla alueella matalasta aina kynnykseen asti. Ja toinen oli sitä mieltä että nuo matalat ei auta mitään ja kannattaisi olla aina melko lähellä aerobista kynnystä.

 

Tietysti myös matalalla sykkeellä treenaamisesta on hyötyä. Mikä lienee pöljä tuo toinen huippuvalmentaja.

 

Toinen kysymys on, että onko pelkästään matalalla sykkeellä treenaamisesta hyötyä. Siihen löytyy sitten varmaan koulukuntansa.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos suomessa olisi juoksijoita em  ,mm

Tasolla ..no muutamia..ja valmentaja _valmentajia joka luotsasi _avustaisi juoksijan _juoksijoita vaikka nyt em kisaan..täytyisi osata " nähdä " miten tälle tyypille tehdään optimaallinen harjoitus ohjelma. Jos se on hidasta juoksua suurimmaksi osaksi..sit se on! Pääasia että kisoissa ois hyvä isku_vire päällä.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllähän noissa ohjeissa puhutaan ihan maksimisykkeistä joista noita lasketaan. 180 maksimilla treeniksi luettaisiin 99 sykkeillä tehty oleilu. Toki käyhän se pelkkä seisominenkin treenistä jos sitä riittävän monta tuntia harrastaa. Myös jos kaveri kammetaan ylös sohvannurkasta niin sillonhan kaikki liikunta on hyvää melkeinpä riippumatta mitkä on sykkeet. Voisin kuitenkin olettaa että noita juttuja lukee jo hieman liikkuvat henkilöt. 

 

Aikanaan nuorena poikana hiihtohommissa oli ajatuksena, että jos syke laskee alle 120 niin se ei ole enää edes treeniä. Maksimi silloin n. 193. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 28.4.2020 at 10.24, joukor kirjoitti:

 Vanhan liiton miehenä uskon Karvosen kaavaan. Aika hyvin se pitää kutinsa, edelleen.

Lainaus wikip. 

Kaavassa maksimisyke voidaan arvioida vähentämällä 220:stä ikä.

Ainakin itsellä tuo menee melko paljon pieleen. Kaavan mukaan max syke pitäisi olla 170, mutta viimeksi kynnysmittauksissa maksimi syke oli mittarin mukaan 187. Aerobinen kynnys oli 147 ja anaerobinen kynnys oli 167.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei tuu oikeeta tulosta mulle tolla kaavalla. 190 max. 170 On siiinä kynnyksen rajamailla.mutulla... en oo käyny kynnys testissä aikoihin...max sykkeet on vielkin aika korkeet... tosin kunto on taas huonompi....ei kisat / kovat reenit aina mee niin kovaa kuin haluis....

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy