Jump to content
Juoksufoorumi.fi



JuhaHoo

Kantapään kipu, kuva mukana !

Recommended Posts

Hei kaikki,

 

Talvikaudella aloitin juoksemaan jälleen kun kaikki tiet olivat hyvässä juoksukunnossa, niin sain nyt kiusaksi rasitusvamman oikean jalan  kantapäähän.

Lyhyesti, lueskelin joitain vammajulkaisuja juoksuun liittyen ja noista kuvauksista lähemmäs osuisi rasitusmurtuma. Kun puristaa kantapäätä niin kantaluun sisäpuolella on pistemäinen kipukohta jonka merkkasin kuvaan. Kun tuota painaa peukalolla niin tuntuu lievää kipua, ei mitenkään sietämätöntä mutta kuitenkin. Kävely onnistuu normaalisti vaikkakin se aavistuksen verran jomottaa eikä muutenkaan haittaa normaalia elämää, mutta juoksu ei onnistu. Onko tuttua ?

 

-Juha

IMG_20200406_112141_resized_20200406_112227732.jpg

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jollakin asteella oleva rasitusmurtuma tuossa varmaan voisi olla kantaluu on aika tavallinen paikka niille. Juuri tussin kohdassa ei ehkä oikein muuta ole kuin kantaluuta ja siihen kiinnittyviä jänteitä, ehkä joku hermo. Heposti ärtyvä limapussi on akilleksen alapään kohdilla eli enempi kantaluun takana ja tuossa kuvassa tussista enempi yläoikealla on kaikenlaista mikä juilii. Ehdottaisin lepoa iskutuksesta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
59 minuuttia sitten, perttu kirjoitti:

Jollakin asteella oleva rasitusmurtuma tuossa varmaan voisi olla kantaluu on aika tavallinen paikka niille. Juuri tussin kohdassa ei ehkä oikein muuta ole kuin kantaluuta ja siihen kiinnittyviä jänteitä, ehkä joku hermo. Heposti ärtyvä limapussi on akilleksen alapään kohdilla eli enempi kantaluun takana ja tuossa kuvassa tussista enempi yläoikealla on kaikenlaista mikä juilii. Ehdottaisin lepoa iskutuksesta.

Tässä oikeasta jalkaterästä hiukan yleiskuvaa pyöriteltynä. Kuten @perttu mainitsi merkityssä kohdassa lähinnä kantaluu. Limapussit näkyvät liloina täplinä, lihakset ruskeina, hermot keltaisina ja valtimot punaisina sekä laskimot sinisinä. Lähin lihas tuossa merkitsemässäsi kohdassa lienee ukkovarpaan loitontaja kantaluun sisäsivuun kiinnittyen🤔

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kokeilin kävellä kantapäillä, ei mitään kipua, seison pelkästään isovarpaiden varassa, ei mitään kipua. Sitten kävelen pelkästään päkiöiden varassa niin että kantapäät juuri hipaisee lattiaa, vihloo hieman, kun käännän sitten noin kävellessä jalkaterää sisäänpäin, kipu lakkaa, kun käännän ulospäin, kipu lisääntyy. Kun käännän jalan liki 90 astetta ulospäin päkiöillä kävellessä, niin sitten tuntuu oikein kunnolla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuttu juttu.

 

Aloitin juoksuharrastuksen joulukuun alussa 2018 ja kuukauden päästä alkoi kivut just ko. kohdassa, ensin oikeassa jalassa ja perään vasemmassa. Lisäksi oli tuntemuksia tibialis posterior jänteessä.

 

Ensin pidin juoksusta taukoa 2 kk ja söin pari tulehduskipulääkekuuria, ei apua. Sitten aloin vain juoksemaan, mutta 4-5 kuukauden jälkeen alkoi pelottamaan, miten pahaa tuhoa saan aikaan, jos vain jatkan. Pystyin siis juoksemaan, ei haitannut itse juoksussa pahemmin, vaan sitten muuten kiristi ko. kohdasta ja oli kipuja esim. jos tuli venytystä. Ortopedille ja diagnoosiksi vain alipalautuneisuutta ja fyssarille askelanalyysiin ja sieltä jumpat. Sain luvan juosta määrän, jolla kipua on vain vähän. Valitsin ikävä kyllä fyssarin huonosti, ei paljoakaan apua, sain vain kantakalvon kipeäksi hänen neuvoillaan.

Sitten löysin netistä ohjeita akilleksen kiinnityskohdan kuntouttamiseen. Minuakin oli vaivannut, mitä tuossa kohtaa oikein on, kun kuvissa siinä ei oikein ole mitään. Päätin kuitenkin kokeilla tuolta pohjalta ja ko. ohjeiden mukaan 1) pohkeiden lihaskunnon ja akillesjänteen vahvistamista ja 2) venyttely pois kokonaan, vain rullailu sallittu. 

 

No, aika pian huomasin, että todellakin pohkeiden venyttely pahentaa heti oireita/kipuja. Tämän huomasi, kun oli hetken ollut venyttelemättä ja kokeili kerran. Tein 12 viikkoa nousevilla painoilla/laskevilla toistoilla pohjeliikkeitä sekä jalka koukussa (pohjeprässi) että jalkasuorana, 3 kertaa viikossa. Liikkeet vain vaakatasosta ylös päin välttäen akilleksen venyttämistä eli ei esim. portaan reunalla niin, että kantapää menee portaan tason alle, vaan korkeintaan tasaisella. Lisäksi keskimmäisen pakaran vahvistamista.

 

Pikku hiljaa kivut alkoi vähenemään. Pohkeiden lihaskuntotreeni aiheutti kipuja, mutta kunhan ne pysyi hallinnassa (seuraavana aamuna palautunut), se oli ok. Nyt 2kk tuon 12 viikon treenin jälkeen, oikean jalka ei tule juoksusta kipeäksi ja vasemmassa tuntemukset ovat lieviä ja vähenevät. Mutta voi olla, ettei mikään em. harjoittelu ole oikeasti auttanut, vaan pelkästään aika ja rasitukseen tottuminen.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen kuulostellut jalan kuntoa nyt jatkuvasti, ja tuossa viime viikolla totesin että en saa enää kantapäätä sattumaan mitenkään kävellessä, odottelin vielä pari päivää ja kokeilin juoksemista, juoksin varovasti 5 kilometriä, alussa jotain tuntui kantapässä mutta kipu hävisi. Seuraavan päivän kokeilin uudestaan, juoksun aikana ei enää missään kohta tuntunut mitään. Juoksin sitten 6,5 kilometriä taysin kivuitta, ja nyt eilen täysi kymppi ilman kipuja. Katson että vaiva on nyt ainakin toistaiseksi poistunut , JEEEEES !!!!!

  • Like 2

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvä että @JuhaHoo n vaiva on tuntunut parantuneen! :)

 

Jatkan nyt samaan ketjuun kun viitti vanhempia nostella ja sopiva otsikko tässä aiheeseeni: kantapääkipu joo, mutta vasemman jalan ulkosyrjässä aika likellä jalkapohjaa. No, sentti pari siitä ylöspäin. Ja takaosassa likellä nilkkaa. Ugh, toivottavasti joku ymmärsi kuvauksen.. 

Tänään juostiin 11 kilsaa, nyt töissä sitten toi taas vähän meinaan vaivaa. Edellisen lenkin jälkeen sama homma. MISTÄ vois mahollisesti olla kyse? Kipu tuntuu sekä levossa että kävellessä, siihen ikäänkuin "pistää" tai "jomottaa". Juostessa ei haitannut niinkään, tais vaan ärtyä taas koipi ja kipu tuntuukin vasta nyt. (Juoksen päkiävoittoisesti).

Share this post


Link to post
Share on other sites

@firestarter Kuulostaa juuri siltä, mistä täälläkin juilii. Oletko saanut apua kipuun tai selvyyttä asiaan? Itse en tosiaan ole alan ihmisiä, mutta kipu on selvästi mielestäni ulkosyrjällä enemmän kuin akilleksen kohdalla. Se myös asuu jossakin syvällä jalassa, sillä painellessani kantapäätä ei tunnu kipua, mutta lenkin jälkeen saatan joutua kävelemään hetken lähes suorin jaloin, mikä ehkä kuitenkin viittaa akillekseen. Mielestäni alue ei ole turvonnut kuitenkaan.

 
Välillä lenkin jälkeen seisoessani asennon vaihtaminenkin juilaisee niin, että on pakko siirtää painoa jalalta. Kipu kuitenkin häviää juostessa ensimmäisten parin kilsan jälkeen, mikä ei oikein viittaa rasitusmurtuman alkuun. Liejuisilla poluilla tällaista ongelmaa ei ollut juurikaan, mutta tiejuoksussa tuntuu ihan eri lailla, eli iskutus selvästi pahentaa. Pian mutakin on kuivaa, ja mie niin mielelläni siellä leikkisin.
 
Pohdin, voisikohan supinoiva jalkani iskeytyä niin vinossa maahan niin että akilles vääntyy. Ajat sitten jo katselin juostessani, että aivan kuin nilkka kierähtäisi jotenkin oudon oloisesti. Pohkeen lihaskuntoon tulisi varmaan panostaa - nykyäänhän en jumppaa millään lailla, päin vastoin kuin aiemmin, jolloin juoksua puolestaan tuli melko vähän. Voi myös olla, että on alettava käyttää kahta kenkäparia tiejuoksuun.

Share this post


Link to post
Share on other sites

@San ei koskaan oikein selvinnyt, mutta yks kaks on kipu kuitenkin nyt hävinnyt, ihan itekseen. Ja ei ollu turvotusta mullakaan tuossa. Lenkkarit testiin juu 👍 askelluksessa voi hyvinkin piillä vastaus.

Nyt alkoi meillä pohjoisessakin polkuilukausi ihan kunnolla niin saas nähdä ilmeneekö vaivoja enempää. Ainakin tällä hetkellä saanut juosta kivuitta nyt kun tuo kantapäähomma on -toivottavasti- kuollut ja kuopattu vaiva.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvä että hävisi ja toivottavasti pysyy poissa! Tietysti juoksussa tulee melkein väkisin jonkinlaista jalkavaivaa joskus.

Oma askellukseni on selvästi supinoiva, ja sellaiselle suositellaan yleisesti neutraalia vaimennettua kenkää, jollaiset minulla onkin, NB 880 v7:t. Kaupassa ne tuntuivat ok:lta mutta juostessa en oikein pidä niiden alaspäin levenevän pohjan tuntumasta, varsinkaan nyt kun olen tottunut polkujuoksukenkien hyvään maatatsiin. Kuriositeettina muuten urheiluvälineliikkeen myyjä kutsui supinaatiota pronaatioksi. En tiedä miten myyjiä koulutetaan, mutta ei kannata mihinkään asiantuntemukseen suorilta luottaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

@San no juurikun pääsin kirjoittamasta, sama vaiva tuli työvuorossa takaisin ja linkutan täällä nyt(kin). :( Ja ihan sama kohta edelleen riesana. Painelin tuota eilen testatakseni, mikä kohta siinä tarkiten kipuilee, ja paikallistuu hyvin pienelle alueelle tuo. 12 tunnin työvuoroissa tulee käveltyä maihareissa ja oltua paljon jalkojen päällä, en tiedä onko siinä nyt laukaiseva tekijä, toki olen juossutkin taas ihan hyvin eikä se edelleenkään  juoksuhommissa ole vaivannut yhtään! :( Oudompi homma!

Nyt tosiaan taas kävellessä pistää ja nilkutan menemään, sen verran enemmän tuntuu nyt ärtyneen jostain. Eikä ole taaskaan turvoksissa tuo kohta, tsiigailtu on.

 

@San mulla on toinen jalka lievästi ylipronatoiva ja toinen neutraali ja olen aina juossut neutraaleilla tossuilla. Urheiluvälineliikkeen myyjien diagnooseihin en ole luottanut; eräs möi väkisin ylipronaatiotuella varustetut tossut, joilla sain koipeni entistä kipeämmiksi. Varasin sitten fysioterapeutille tunnin ajan ja testattiin jalat kunnolla. Neutraaleihin tossuihin palasin ja homma alkoi pelittää (plus silloin vaivanneet penikkakivut kaikkosivat). Jostain muusta tulee nyt tämä vaiva mulle, mutta mistä, se mun pitää vielä selvittää.

Tsemppiä sulle!

  • Sad 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Outs, ja kiitos samoin! Pystytkö kuvan avulla osoittamaan tuon kipuilupisteen? Itse pidin nyt suosiolla pari päivää juoksutaukoa, ja muutenkin tällä viikolla oli tarkoitus siirtyä harvempiin mutta keskimäärin vauhdikkaampiin juoksuihin. Tämä juoksuhomma olisikin liian helppoa, jos ei tulisi pahanlaatuisia kolotuksia milloin minnekin. 

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei asustele plantar fascia kantapään ulkosyrjällä. Itselläni onkin muun jutun yhteydessä ollut plantaarifaskiitin oireita, eivätkä ne nyt ihan sovi kuvaan. Tietysti ei varmaan ole poissuljettua että juoksijalla olisi yhtä aikaa plantaarifaskiitti sekä vaikkapa bursiitti kantapäässä tai akilleksen takana. Voikohan Firestarterin maihareihin änkeä jotakin pehmustetta kantapään alle? 

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä

  • Samanlaisia ketjuja

    • hemppu
      Historiani lyhyesti: Polvi- ja olkapääoperaatiot, lantion murtumat autokolarin jälkeen, sairastettu anoreksia, fyysisesti ja henkisesti raskas työ. Tää seuraava kirjoitus käy läpi mun oireet viime vuosien aikana. Epäily välilevynpullistumasta, MS-taudista, selkärankareumasta… Jos sulla on yhtäkään vaivaa ja epäilet jo jotain neurologista koska ”mitään syytä ei löydy”, lue kirjoitukseni. Kommentoi myös omasta tilanteestasi ja jaa kokemuksesi. Kirjoitus on pitkä, mutta älä anna sen estää lukemista. Toivon sen herättävän ajatuksia.
      Olen viime vuosien aikana kärsinyt erilaisista oireista. Kaikki alkoi aktiivisen juoksuharrastuksen (päivittäin 30min-45min) myötä pari vuotta sitten. Tämän kivun sain siedettäväksi vähentämällä juoksua n. 1-2x/vko, sekä lisäämällä ohjelmaan kuntosaliharjoittelua. Epäilin kondromalasiaa, mutta halusin asiaan varmistuksen, jonka vuoksi kävin asian vuoksi myös ortopedilla. Magneettikuvien perusteella diagnosoitiin molemmissa polvissa kondromalasiat omien aavistusteni mukaisesti. Neuvottiin reisilihastreeniä ja harjoittelun "järkeistämistä". Juokseminen tekee rustolle vain kuulemma hyvää, koska liike samalla hioo rispaantunutta rustoa pois. Tähän väliin mainittakoon, että oikea polveni on operoitu laskettelutapaturman vuoksi -07 (avulsiomurtuma ruuvattu). Lääkäri kertoi kondromalasian ilmaantuvan usein tapaturmien jälkeen sekä erityisesti juoksijoille.
       
      Seuraavana oireena ilmaantui hengenahdistusta. Kävin päivystyksessä kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla vakuutettiin että happi kyllä menee perille, mitään ahtauttavaa syytä ei varmistunut. Molemmilla kerroilla mainittiin myös lopuksi rauhoittavien lääkkeiden ottamisen harkitsemista tällaisissa tilanteissa. Ahdistus ilmaantuu yhtäkkiä, ja toki pahenee kun sitä alkaa miettiä. Tämä kestää n. ½ tunnista eteenpäin, ja lopulta helpottuu ja unohtuu. Tässä yhteydessä kerron sairastaneeni muutama vuosi sitten anoreksiaa, johon lääkärit ovat ahdistusoireissani vedonneet edelleen. Sairastaessani en kärsinyt missään vaiheessa hengenahdistuksesta. Nykyään olen normaalipainon alarajoilla.
      Tässä vaiheessa kerron olleeni myös auto-onnettomuudessa, jonka seurauksena lantiostani löytyi 3 murtumaa. Olkapääni labrum on myös operoitu toistuvien sijoiltaanmenojen vuoksi. Liikkuvuus jäi olkanivelessä aavistuksen toista huonommaksi, mutta sehän on normaalia kun toinen olkapää on yliliikkuva?
       
      Kantapääni. alkoivat kipuilla. Kipu vaihteli kantapäästä toiseen, oli hetken poissa ja palasi taas takaisin. Tähän lääkäri sanoi epäilevänsä matalaa jalkaholvia syyksi. Mutta että molemmissa jaloissa samaan aikaan tai pomppien toisesta toiseen? Aamuisin kantapäät ovat ok, sekä myös levon jälkeen. Kipu on kummallista: kantapäät "väsyvät" ja tuntuu kuin pehmeä osa (rasvapatja?) olisi ohentunut. Kipua ilmenee siis kävellessä sekä esimerkiksi autoa ajaessa, kun paine kohdistuu tiettyyn kohtaan. Kuvailisin tunnetta tällöin puutumisena/väsymisenä/pakottavana tunteena. Jaloittelu auttaa tähän.
       
      Sitten se alaselkäkipu. Aloitin raskaan nostoja sisältävän työn viime syksynä. Alaselkäni alkoi kipeytyä, jonka syyksi laitoin raskaan työn sekä huonon ergonomian. Olen hentorakenteinen ja siis kuullut monesti kommentin: "miten sä muka pystyt ku oot noin pieni?" 158cm pitkä nostaa pyörätuoliasiakasta hoitopöydälle silti sisukkaasti, ehkä vähän liiankin. Uhma iskee päälle: "Kyllä mää pystyn!!". Huimaustakin alkoi esiintyä. Lopulta oikea jalkapöytä alkoi puutua ja jalka läpsyä, jonka vuoksi eräänä iltana soitin isäni hakemaan minut päivystykseen. Epäilet välilevyn pullistumaa? Niin minäkin. Alkututkimus ei osoittanut mitään tähän viittaavaa, mutta lääkäri laittoi minut silti kiireellisenä alaselän magneettikuvaan. Sain myös liudan kipulääkkeitä, lihasrelaksantteja sekä 2 viikkoa sairaslomaa. Selän kuvaus näytti kaiken olevan kunnossa.
       
      Hermostuin totaalisesti. NO MIKÄ MUA SIT VAIVAA!? Googletin tottakai ja aloin epäillä MS-tautia. Taas yksityiselle lääkäriin, joka lähetti pään magneettiin. Ei mitään MS-tautiin viittaavaa. Lähete TYKS:n, jossa otettiin selkäydinnestenäyte. Tuloksena: ei MS-tautia eikä borrelioosia. JOKU MUA SILTI VAIVAA!
       
      Sitten tuli se niskajäykkyys. Heräsin öisin monta kertaa siihen, että niska on jäykkä ja pää ei käänny. Aamuisin pään ensimmäiset käännökset tapahtuivat käsillä avustaen ja kivusta irvistäen. Seuraava epäily: Selkärankareuma. Oireethan sopivat!? Alaselkäkipu, niskajäykkyys, kantapääkipu.. Tämä oli nyt sitten tässä? Kävin vielä kerran lääkärillä tämän asian vuoksi, joka otatti normi verikokeet. Aktiivinen tulehdus (kantapää) näkyy kyllä tulehdusarvoissa. No ne oli tietysti OK. Vähän lisää rauhoittavia neidille nyt, jotta hän unohtaa oireensa. Lähete psykologille. Kiitti.
       
      Epätoivo iski taas. Otin yhteyttä Bliss Clinicille (Turussa, asiantuntijoina kiropraktikko/fysioterapeutti), koska en keksinyt enää muutakaan. Lääkärin tutkimuksiin en halunnut enää lähteä, koska tuntui etten sieltä mitään tukea saa. Samoin tutkimusten vastauksien odottaminen sai aina hermoromahduksen partaalle.
       
      Kiropraktikon alkututkimuksen jälkeen kävin oireitani läpi, mutta tauonneesta kantapääkivusta en maininnut mitään. Tutkimuksen lopuksi hän kuitenkin kysyi Turkulaiseen tyyliin: ”ei sul mittää kantapäis oo ollu?” Kantapäät kipeytyivät ensimmäistä kertaa aikoinaan ahtaiden kenkien vaikutuksesta, joten mainitsin tästä viitaten vähän kinttaalla. Eihän ne kantapäät enää oireilleet! Samalla ajattelin: ”Noniin.. sekin pitää tätä selkeänä reumana”. Halusin kuitenkin uskoa muuta, joten yritin unohtaa asian ja toivoa vain epätoivoisesti olon paranemista. Hän kertoi myös selkärankani olevan oiennut, eikä alaselässä ole lordoosia enää. En halunnut silti reuma-diagnoosia. Minulle kuitenkin sanottiin: ”Ehdottaisin sulle tämmöstä hoitokuuria.. kuukauden ajan 2x kiropraktikolle+1x fyssarille”.
       
      Olin sekavissa tunnelmissa: jos mulla on reuma, alkaako ne tosta vaan muka niksautella? Samalla lohduttauduin hieman sillä, että taidan todella olla ”vaan” jumissa, koska hoito on todella intensiivistä! Samalla muistelin alaselän kuvaamista. Kai reumaan liittyvä SI-nivelten tulehduskin olis siellä näkyny…
      Ekalla varsinaisella käynnillä jalkateriäni käänneltiin makuuasennossa. Vasen kääntyi huomattavasti vähemmän, joten… no. Paljastan sen nyt. Olen ammatiltani fysioterapeutti. Tietotaitoa pitäisi jokaisen oireen kohdalla löytyä, mutta… no jatketaan aiheesta. Siispä jalkaterien kääntelyistä tein pikadiagnoosin: ”ONKO MULLA NY LONKAN NIVELRIKKOKIN KU TOISEN LIIKKUVUUS ON HUONOMPI!??!” Kiropraktikko kysyi huomasinko eron. No huomasinko… todellaki. Lonkkaleikkaukseen vaan! Hän pyysi minut istumaan, ja hetken päätäni käänneltyään hän yllätti minut totaalisesti niksauttamalla niskaa muutaman kerran. Ulvoin! Vapisten takaisin hoitopöydälle: ”tää on jotain taikuutta..”, jalat kääntyivät saman verran.
      Ensimmäisestä käynnistä lähtien pääni on kääntynyt paremmin ja selkäkivut alaselässä hieman helpottaneet. Toki kivut ovat välillä vaihtaneet paikkaa. Tällä hetkellä vaivaavat kantapäät sekä TH-rangan arkuus ja jäykkyys. Alaselkä väsyy pitkään istuttaessa. Rintaranka on kuitenkin lähtenyt liikkumaan paremmin nyt. Asiantuntijoiden mukaan hengitysvaikeudet johtuvat erilaisista lihasjumeista rintarangan ympärillä, jolloin pallean toiminta vaikeutuu. Olkapääni tilanne on ollut mulle aikalailla yhdentekevä, koska ”se on leikattu, joten sillä on lupa olla huonompi”. Kiropraktikot ovat löytäneet myös siitä vaikuttavia tekijöitä selkärangan liikkuvuuteen liittyen. Aivan. Samoin napakoru. Otettuani sen pois, alaselkä liikkui paremmin.
       
      Fysioterapeutin huomiot lantioni asennosta jäivät mieleeni. Seisoessani näytti ulospäin siltä, että alaselässä on kaari. MUTTA: kääntäessäni lantiota eteenpäin, selän todellinen muoto tulee esille. Se on siis suora. Onks tää se asento jossa mun pitäis oikeesti olla?! Hoito on edelleen kesken, mutta olen kiinnostunut nyt ryhtiasioista. Jos syvät vatsalihakset ovat heikot, lantio kippaa helposti taaksepäin, muuttaen samalla koko selän asentoa. Lantion asentoa korjatessa myös kantapäihin kohdistuva paine helpottaa. Jos olet jaksanut lukea koko sepustuksen loppuun asti, toivon kommenttia (ihan mitä vaan) tästä mun uusimmasta ajatuksesta. Voisko mun MS-tauti/selkärankareuma sekä kaikki oireet johtua vaan ja ainoastaan siitä, että en ole huolehtinut ryhdistäni?
       
      Nolottaa myöntää olevani fyssari. Mun pitäis tietää.  
      KIITOS, jos olet jaksanut lukea koko jutun. Terapeuttista. Älkää laittako napakoruja. Saa kommentoida!
    • bogdi1
      Kirjoitan vaimoni puolesta, joka alkaa olla täysin epätoivoinen jalkapohjaongelmiensa kanssa. Eli, jo useamman kuukauden hänellä on ollut kipuja erityisesti jalkapohjan sisäsyrjällä hieman kantapään etupuolella (holvikaari). Tämän lisäksi kipua on kantapäässä itsessään, mutta kuitenkin lähinnä juuri tuossa lähempänä holvikaarta sisäsyrjällä (ei siis esim. keskellä kantapäätä). Kipua esiintyy painettaessa sekä esim. kantapää-/pohjevenytyksessä. Joskus kipu säteilee pohjetta pitkin ylöspäin ja sitä esiintyy myös esim. päkiällä seisottaessa. Kantapäillä seisottaessa kipua sen sijaan ei ole.

      Kipu yltyy nopeasti juoksulenkillä niin pahaksi, että lenkki on pakko keskeyttää. Hän käyttää kantapään kohdalla silikonikuppia, mutta väittää, että tämä vain pahentaa vaivaa.

      Olen lukenut netistä kaiken faskiitista, rasvapatjan tulehduksesta ja tarsaalitunnelioireyhtymästä, mutta oireet eivät selkeästi viittaa mihinkään näistä. Ortopedi diagnosoi rasvapatjan tulehduksen, mutta omasta mielestäni tämän oirekuvasto ei kyllä täyty. Toisaalta faskiitille tyypillistä kipua aamulla / levon jälkeen ei ole, vaan kipu ilmaantuu nimenomaan rasituksessa. Tarsaalitunnelioireyhtymää taas epäilen, koska esim. varpaissa ei ole mitään tuntemuksia.

      Tiedän, että jalkapohjaongelmat ovat joskus visaisia diagnosoida, ja voivat kai johtua lukemattomista eri syistä. Koko perheen hyvinvoinnin kannalta olisi kuitenkin erittäin tärkeää, että rouva pian pääsisi lenkille ja olen ÄÄRETTÖMÄN kiitollinen kaikista kommenteista asian tiimoilta!

      Mainittakoon vielä, että kyseessä on verrattain tuore (lenkkeilyä muutama vuosi takana) juoksija, joten tekniikassa voi hyvinkin olla paljon ongelmia. Ylipainoa ei ole ja jalkojen lihakset ovat hyvässä kunnossa pyöräilyharrastuksen jäljiltä.

      KIITOS!!!!!!
    • Aura Kuulas
      Kaikenlaisten vaivojen (meniskus-repeämä ja istuinkyhmyn tulehdus mm.) jälkeen alkoi nyt myös kantapäässä juilinta. Uskoin aluksi vaivan olevan kantakalvon tulehdus, mutta nyt en ole enää niin varma. Kipu tuntuu eniten kantapään sivusyrjässä (epämääräisesti tosin), jossa näkyy myös pehmyt patti, jollaista toisessa kantapäässä ei ole. Olen pähkäillyt, olisiko kyse sittenkin limapussin tulehduksesta tai rasvapatjan ärtyneisyydestä - että ikääntyneen juoksijattaren kantapään rasvapatja olisi heittänyt herneet sivulle (ainakin kantapää on aikamoisen neliömäinen ja jalkaholvit ovat selvästi alentuneet)... Kipu ei ole vielä kova, eikä tunnu juostessa, kylläkin hieman sen jälkeen ja etenkin iltasella. En kuitenkaan soisi säryn muuttuvan kivuksi. Olen venytellyt, pyöritellyt kaulinta jalkapohjan alla ja kulkenut paljain jaloin metsässä... Missä plantaarifaskiitin pitäisi tarkalleen ottaen edes tuntua?

      Eräässä jenkkivideossa fysioterapeutti kehottaa kantavaivaisia paljasjalkajuoksuun pehmeillä alustoilla. Itselläni on Asicsin Nimbus -tossut, jotka nyt juostessa tuntuvat yhtäkkiä kahnaavan ikävästi juuri tuohon kantapään sivuun. On suoranainen helpotus riisua ne pois.

      Mikähän meikän kannoille on mahtanut iskeä? Ottakaa kantaa.:rapture:


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy