Jump to content
Juoksufoorumi.fi
Pottuvarvas

Sykemittari pilaa motivaation

Recommended Posts

Hei,

 

Saavuin juuri lenkiltä ja sain yksinkertaisesti tarpeekseni. Vilkaistuani sykemittarin harjoitusyhteenvetoa potkin raivoissani lähintä lyhtypylvästä. Minulla on tavoitteena juosta puolimaraton toukokuun puolivälissä ja harjoittelun tätä varten olen aloittanut viime vuoden marraskuussa. 

 

Kuten otsikkokin kertoo, niin: sykemittarini (Polar M430 pilaa, murskaa ja tuhoaa juoksumotivaationi. Viestin sävy on katkera, siitä ennakkovaroitus. 

 

On myös hyvin mahdollista, että olen poikkeuksellisen surkealla genetiikalla varustettu yksilö ja ne selittävä tulokseni. Varmasti syytä on myös kuntopuolella, mutta kun en vain jaksaisi millään uskoa asian olevan näin. Painotan kuitenkin, että tiedostan olevani vain surkea hölkkääjä, enkä mikään juoksufoorumilainen. 

 

Ensiksi siis hieman taustatietoja: olen 33-vuotias mies ja urheillut säännöllisesti koko ikäni. Olen 180 cm pitkä ja painoa noin 80 kiloa, eli ylipainoakaan ei ole. Olen urheillut koko ikäni, ainakin jos sellaiseksi lasketaan säännöllinen aktiivisuus 2-3 kertaa viikossa pallopelien, kamppailulajien, juoksun ja kuntosalin yhteydessä. Mikään ammattiurheilija en ole koskaan ollut, mutta tavalliseen kadunmieheen verrattuna olen aina mielestäni ollut keskimääräistä paremmassa kunnossa. Tietysti siihen ei valitettavasti vaadita kovinkaan paljon nykypäivänä. Juoksin cooperin testissä 1½ vuotta sitten 2500 metriä, jos se antaa jotain osviittaa kuntopohjasta. Puolimaratonin juoksin neljä vuotta sitten huvikseni juostuani kympin lenkkejä noin 1-2 kertaa viikossa ilman minkäänlaista sykealueiden tuijottelua. Juoksin sen yksikseni ja spontaanisti (23km ja 2h 30min), koska rullasi vain niin kivasti 15 kilometrinkin jälkeen.

 

Miksi sitten sykemittari (jonka valitettavasti menin hankkimaan viime vuoden marraskuussa) pilaa motivaation? 

 

Siitä yksinkertaisesta syystä, että sykemittarini mukaan en pysty juoksemaan ilman, että sykkeeni ovat liian korkealla. Jos kärjistän asiaa, niin voisin joko 1) kävellä kuin mummo tai 2) juosta vauhtikestävyy- tai maksimisykealueella. Mitään välimuotoa noista ei tunnu olevan. Kaikki harjoitukseni ovat aina "kovatehoisia" tai "äärimmäisen kovia" jos yritän juosta esim. 8,5 - 9 km/h -vauhdilla 45-60 minuuttia. Peruskestävyyttä en siis pysty harjoittamaan mitenkään, ellen sitten kävele jotain kahden tunnin lenkkejä, mutta minulla ei ole siihen aikaa ja toiseksi se ei kehitä yhtään mitään. Minun on aivan mahdoton uskoa, että kävelemällä kuin mummo voisin yhtäkkiä juosta kaksi tuntia 9 km/h. 

 

Mielestäni tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa: joko olen aivan uskomattoman surkeassa kunnossa tai sykemittarini on väärässä? Tai sykealueeni erilaiset kuin muilla? 

 

Juuri nyt olen sen verran pahalla tuulella, että mikäli asia ei jollain järkevöittämisellä korjaannu, niin lopetan koko juoksuharrastuksen. Paljon mukavampi käydä pelaamasa tunti salibandya tai salilla, kuin juosta ikuiseen ylämäkeen väärällä genetiikalla - ja katsoa sen päälle metriikkaa, joka kertoo sinulla olevan 70-vuotias mummo, jolle kaikki harjoitteet ovat rasittavuudeltaan äärimmäisiä. En tiedä teistä, mutta sellainen olo tulee, että kaikki normaalit ihmiset juoksevat 10 km/h ja 120 sykkeellä sen tunnin verran ihan vain leppoisana miedosti rasittavana palauttavan lenkkinä. Näin Polar ainakin minulle kertoo. 

 

 

 

 

 

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Älähän nyt suotta hermostu. Sykealueesi voi olla vallan muuta kuin mittarin ehdottamat. Ne kannattaa ensin selvittää ja syöttää mittariin oikein. Eikä niitä mittarin arvioita harjoituksen rasittavuudesta kannata muutenkaan kovin vakavasti ottaa. Kyllä perstuntuma on parempi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kokeile kävelyn ja juoksun yhdistelmää. Muutama minuutti juoksua ja minuutti kävelyä. Tai jaksotukset voi tehdä sykeperusteisestikin. Alla pari linkkiä.

 

https://www.kestavyysurheilu.fi/kestavyysjuoksu/13308-waldniel-menetelma-kavelyminuutit-sopivat-jokaisen-juoksuharjoitteluun

 

http://www.jeffgalloway.com/training/run-walk/

 

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Polarin tarjoamat tehoalueet ovat lähtökohtaisesti erikoiset. 5 zonea jaetaan kestävyysurheilussa (hiihto, juoksu ym, pyöräilyssä käytetään erilaista jakoa) tyypillisesti siten, että 1-2 ovat peruskestävyys (2 yläraja noin aerobinen kynnys). 3-4 ovat vauhtikestävyysalueet (aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välissä) ja 5 on maksimikestävyysalue.

 

Sykkeinä nämä alueet voivat yksilöllisesti vaihdella huomattavasti. Polarin esiasetukset eivät osu kovin hyvin kynnysten kanssa. Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä että Polarin mielestä kaikki on aika raskasta. (Kts kuva).

 

Sitten tietääkseen nuo oikeat tehoalueet ja rasitusalueet, tulisi joko tuntea oma kehonsa pitkäaikaisen harjoittelun kautta ja/tai syketasojen testin kautta.


Liian suurta arvoa noille kellon tiedoille ei siis kannata välttämättä antaa

 

B845D8B3-65AC-40BD-85F1-3E1D289D69C2.jpeg

Share this post


Link to post
Share on other sites
40 minuuttia sitten, Pottuvarvas kirjoitti:

Siitä yksinkertaisesta syystä, että sykemittarini mukaan en pysty juoksemaan ilman, että sykkeeni ovat liian korkealla. Jos kärjistän asiaa, niin voisin joko 1) kävellä kuin mummo tai 2) juosta vauhtikestävyy- tai maksimisykealueella. Mitään välimuotoa noista ei tunnu olevan. Kaikki harjoitukseni ovat aina "kovatehoisia" tai "äärimmäisen kovia" jos yritän juosta esim. 8,5 - 9 km/h -vauhdilla 45-60 minuuttia. Peruskestävyyttä en siis pysty harjoittamaan mitenkään, ellen sitten kävele jotain kahden tunnin lenkkejä, mutta minulla ei ole siihen aikaa ja toiseksi se ei kehitä yhtään mitään. Minun on aivan mahdoton uskoa, että kävelemällä kuin mummo voisin yhtäkkiä juosta kaksi tuntia 9 km/h. 

 

Mielestäni tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa: joko olen aivan uskomattoman surkeassa kunnossa tai sykemittarini on väärässä? Tai sykealueeni erilaiset kuin muilla? 

 

Juuri nyt olen sen verran pahalla tuulella, että mikäli asia ei jollain järkevöittämisellä korjaannu, niin lopetan koko juoksuharrastuksen. Paljon mukavampi käydä pelaamasa tunti salibandya tai salilla, kuin juosta ikuiseen ylämäkeen väärällä genetiikalla - ja katsoa sen päälle metriikkaa, joka kertoo sinulla olevan 70-vuotias mummo, jolle kaikki harjoitteet ovat rasittavuudeltaan äärimmäisiä. En tiedä teistä, mutta sellainen olo tulee, että kaikki normaalit ihmiset juoksevat 10 km/h ja 120 sykkeellä sen tunnin verran ihan vain leppoisana miedosti rasittavana palauttavan lenkkinä. Näin Polar ainakin minulle kertoo. 

 

 

Kun aloittelin juoksuharrastusta olin aika lailla samassa tilanteessa kuin sinä nyt. Pysyin kyllä juoksemaan puolimaratonin varsin pian alle 2 h, mutta sykkeet nousivat todella korkealle aina juoksulenkillä. Sinnikkäästi aloin tekemään myös kevyttä harjoittelua (juoksukävelyä yli 8 min/km eli alle 7,5 km/h keskivauhdeilla) ja muutaman kuukauden sisällä myös nuo keveiden sykkeiden vauhdit alkoivat kehittymään. Samalla myös vauhtiskaalan yläpäähän tuli ihan uusia kierroksia tai ainakin olennaisesti lisää vauhtikestävyyttä. Tässä harrastuksessa kun ei oikein noita oikoteitä onneen tahdo olla. 

 

Omat sykealueet kannattaa käydä mittauttamassa ja säätää mittari niiden mukaisesti. Miltä oma tuntuma tuntuu kun alat juoksemaan? Hengästyttääkö heti vai onko kevyttä? Kevyessä PK1 harjoittelussa hengitys ei oikeastaan saisi vielä yhtään tihentyä normaalista.  

 

Nyt noin kahdeksan vuoden juoksentelun jälkeen tuolla mainitsemallasi 120 sykkeellä pääsee jo lähemmäs 12 km/h vauhtia 😉  

  • Like 3

Share this post


Link to post
Share on other sites
tunti sitten, Pottuvarvas kirjoitti:

Tai sykealueeni erilaiset kuin muilla? 

Tämä.

Minä 46v ja paino about sama mutta lyhyempi. Noilla polarin sykealueilla en ite tekis mitään. Max. todennäköisesti edelleen yli 200, 196 näyttäny tänä vuonna ilman täyttä raastoa. Puokin oon menny 187 keskarilla läpi, broidi päälle 190 keskisykkeellä. 

Toi polarin raskas alkaa 152 sykkeistä, mulla peruskestävyys mitattu 157 asti.

 

Ei niihin testeihin ole pakko mennä, vedät tuntuman mukaan. Jos joku 140-150 tuntuu hyvältä niin mikset juoksis niillä. Älä tee sitä virhettä että tuijotat muitten sykkeitä/vauhtia. Nää on täysin yksilöllisiä.

 

Oisko sulla jotain esimerkkejä mitä sykkeitä tuo Polar näyttäny millä vauhdeilla?

 

P.s 120 sykkeet ois mullakin pääosin kävelyä.

 

Tsemppiä juoksuihin!

 

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos nykyinen kuntosi on luokkaa 2500 metriä cooperissa niin

 

Maksimikestävyyden raja olisi noin 11,5 km/h 

Aerobinen raja noin 8,5 km/h

 

Eli kestävyysharjoittelu noin 8 km/h ja vauhtikestävyys noin 8,5-11,5 km/h

 

Harjoittelu on kestävyysharjoittelua kun kykenet juostessa hengittämään pelkästään nenän kautta helposti.

 

Jos mittaat sykettä rannemittauksella niin en luottaisi tulokseen kovinkaan paljon.

 

Tälläinen laskukaava löytyy hapenottokyvyn laskemiseen cooperin testin tuloksesta=d

VO2max= (d-505)/45

Tuolla sinun 2500 metrin tuloksella tulisi noin 44 ml/min/kg mikä taulukoiden mukaan riittäisi niukasti 2 h puolimaraton tulokseen jos kestävyyspohja vain olisi riittävä.

 

 

 

 

  • Like 2

Share this post


Link to post
Share on other sites
17 minuuttia sitten, Jmos kirjoitti:

Harjoittelu on kestävyysharjoittelua kun kykenet juostessa hengittämään pelkästään nenän kautta helposti.

 

Hei, jotakin rajaa! Tuota nyt ei todellakaan kannata edes yrittää noudattaa. Nenähengityksen maksimirajan ja aerobisen kynnyksen välissä on valtava alue, jota voi hyvin hyödyntää kaikessa kevyessä treenissä.

 

Ketjun avaajalle: käy mittaamassa ne sykealueet, sillä se totuus selviää.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
2 tuntia sitten, vmaksi kirjoitti:

 

Kun aloittelin juoksuharrastusta olin aika lailla samassa tilanteessa kuin sinä nyt. Pysyin kyllä juoksemaan puolimaratonin varsin pian alle 2 h, mutta sykkeet nousivat todella korkealle aina juoksulenkillä. Sinnikkäästi aloin tekemään myös kevyttä harjoittelua (juoksukävelyä yli 8 min/km eli alle 7,5 km/h keskivauhdeilla) ja muutaman kuukauden sisällä myös nuo keveiden sykkeiden vauhdit alkoivat kehittymään. Samalla myös vauhtiskaalan yläpäähän tuli ihan uusia kierroksia tai ainakin olennaisesti lisää vauhtikestävyyttä. Tässä harrastuksessa kun ei oikein noita oikoteitä onneen tahdo olla. 

 

Omat sykealueet kannattaa käydä mittauttamassa ja säätää mittari niiden mukaisesti. Miltä oma tuntuma tuntuu kun alat juoksemaan? Hengästyttääkö heti vai onko kevyttä? Kevyessä PK1 harjoittelussa hengitys ei oikeastaan saisi vielä yhtään tihentyä normaalista.  

 

Nyt noin kahdeksan vuoden juoksentelun jälkeen tuolla mainitsemallasi 120 sykkeellä pääsee jo lähemmäs 12 km/h vauhtia 😉  

 

Ehkäpä tämä tosiaan ei ole niin poikkeuksellista. Tässä siis tuli kirjoiteltua aloitusviesti melkoisen kiukun vallassa 😄

 

2 tuntia sitten, Paella kirjoitti:

Tämä.

Minä 46v ja paino about sama mutta lyhyempi. Noilla polarin sykealueilla en ite tekis mitään. Max. todennäköisesti edelleen yli 200, 196 näyttäny tänä vuonna ilman täyttä raastoa. Puokin oon menny 187 keskarilla läpi, broidi päälle 190 keskisykkeellä. 

Toi polarin raskas alkaa 152 sykkeistä, mulla peruskestävyys mitattu 157 asti.

 

Ei niihin testeihin ole pakko mennä, vedät tuntuman mukaan. Jos joku 140-150 tuntuu hyvältä niin mikset juoksis niillä. Älä tee sitä virhettä että tuijotat muitten sykkeitä/vauhtia. Nää on täysin yksilöllisiä.

 

Oisko sulla jotain esimerkkejä mitä sykkeitä tuo Polar näyttäny millä vauhdeilla?

 

P.s 120 sykkeet ois mullakin pääosin kävelyä.

 

Tsemppiä juoksuihin!

 

 

No niin, tämähän käy järkeen! Pitääpä tosiaan käydä mittauttamassa ne henkilökohtaiset raja-arvot, kun vain ehtii. Tyypillisesti siis pystyn juoksumatolla junnaamaan nopeudella 8,5 km/h siten, että sykkeet nousevat lopussa 150 tienoille, siis pysyen tavanomaisesti sen alapuolella. Noin 45 minuutin kohdalla syke lähtee nousemaan yli 150. 

 

Juostessa ulkona ja maaston vaihdellessa, niin osapuilleen sama juttu, mutta tietysti ylämäissä sykkeet pomppaavat jopa 170 asti. Nyrkkisääntönä kuitenkin, että hyvänä päivänä juoksen sen 45-50 minuuttia keskisykkeellä ~150-155. Tällä vauhdilla en vielä lopussakaan hauko happea "tuskaisena" tai mitään sellaista, mutta tietysti huomaan jälkeenpäin, että jalat muuttuvat lopussa hieman "tönköiksi", eli maitohappoa niihin jonkin verran kertyy. Hyvänä päivänä tosin tuollaisen lenkin jälkeen on sellainen olo, että voisi lähteä uudestaan juoksemaan - tosin en kyllä usko, että samoilla vauhdeilla toista kertaa sellaista mitenkään kevyesti juoksisin. Tässä tapauksessa pitäisi jo alkaa kunnolla puristaan. 

 

Mietinkin, että mikä olisi järkevintä minulle nyt harjoitella toukokuun puolivälissä olevalle puolimaratonille? 

 

Olisiko hyvä setti juosta nyt vain vaikkapa kolme kertaa viikossa 45 minuutin pk-lenkkiä hitaasti (keskisyke 150) ja jatkaa tätä vaikkapa se 6 viikkoa? Vai tulisiko matkoja pidentää? Mikä olisi järkevintä? 

 

Tavoite on vain se, että saisin juostua puolimaratonin. Ehkäpä tavoiteaika voisi olla se 2h 15 min. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
33 minuuttia sitten, hatapa kirjoitti:

Tuo nenähengitysväite on ihan naurettava. Kävellessäkin joudun hengittämään osin suun kautta. On sen verran ohuet kanavat klyyvarissa. Mutta on se hyvän näköinen.

 

 

Sieraimien levittäminen maksimaalisen asentoon auttaa hieman, mutta sitten ne rupeaa hapottamaan jos ei ole treenannut sierainlihaksia tarpeeksi.

 

Vakavasti ottaen, varmaan tosiaankin ihmisillä on eroja niiden kanavien koossa. Mulla on kanssa melko ahistavaa jos yritän hengittää pelkästään nenän kautta juostessa. Normaalisti en semmoista edes vaivautuisi, mutta tuossa kun oli vähän yskää ja ärsytystä keuhkoissa, ei huvittanut pakkasella hengittää suoraan keuhkoon ilmaa. Ihan hyvin meni lenkkeily nenän kautta hengittäessä, mutta vauhti ei ollut huimaavaa ja syke n. 90.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
58 minuuttia sitten, Pottuvarvas kirjoitti:

Nyrkkisääntönä kuitenkin, että hyvänä päivänä juoksen sen 45-50 minuuttia keskisykkeellä ~150-155. Tällä vauhdilla en vielä lopussakaan hauko happea "tuskaisena" tai mitään sellaista, mutta tietysti huomaan jälkeenpäin, että jalat muuttuvat lopussa hieman "tönköiksi", eli maitohappoa niihin jonkin verran kertyy.

Riippuu vähän miten tuo keskisyke muodostuu, mutta ei n. 160 sykkeellä pitäisi vielä merkittävästi hapottaa. Eli olisko lihasten väsymisestä vaan kyse.

Share this post


Link to post
Share on other sites
5 tuntia sitten, Pottuvarvas kirjoitti:

Mielestäni tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa: joko olen aivan uskomattoman surkeassa kunnossa tai sykemittarini on väärässä?  

Tähän voisi antaa työpaikalla kuulemani ohjeen: "V**tu anna männä." Ja siihen tehosteeksi kädenheilautus maantien suuntaan.

 

Eli ei siitä sykemittarin lukemasta tarvitse huolestua.

 

  • Haha 2

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muistan omilta harjoituslenkeiltäni tilanteita, joissa olen kävellyt (jyrkimmissä) ylämäissä kun olen halunnut pitää sykkeen PK1-alueella. Tuolloin tavoitteena on ollut maran kisavauhti 4.15 min/km. Kovasti tsemmpiä ja malttia. Kestävyysjuoksussa 33-vuotiaalla on vielä todella monta vuotta aikaa kehittyä. Ota rauhassa pidemmän aikavälin tavoite. Sykerajat kannattaa määrittää tarkemmin tasotestissä. Ja sykkeen mittaus hoitaa muuten kuin ranteesta optisesti.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä



×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy