Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Yleinen korona keskustelu

Arvostele ketju:


Recommended Posts

16 tuntia sitten, joukor kirjoitti:


Statistiikka joko toimii, tai sitten ei. Pikkujuttu toisaaltaan, mutta ; 
 

THL llä on kotisivujen mukaan peräti ihan ikioma analytiikka osasto, IT osaston yhteydessä. Työkaluistaan en tiedä, mutta mm ssa Valtiokonttorissa käytössä on IBM n Cognos analytiikka kilke, joka hakee datan yhteismitallisesta välivarastosta ja käpistelee sen sitten nätisti haluttuun mittarointiin ja tadaa ! Yksinkertainen raportti on valmis. 
 

Hakusyklikään ei kai sieltä THL n DW stä ole kerran minuutissa, vaan eri pisteistä saadun pikkudatan päivitysajo serverin kantaan on korkeintaan kerran päivässä. Joten oikeasti pieni pala kakkua. 
 

Dataan käsin puukottaminen olisi sama, kuin jos kaikki firmassa pääsisivät verkossa säätämään yhteisen excelin kaavoja omilla itse keksimillä kaavoillaan.

 

Paskaa dataa sisään, niin tulee paskaa ulos. Tuossa varmaan on se THL n raportoinnin perusogelma. Kunnista tulevan datan oikeellisuus kannattaa varmistaa etuköteen ja ajaa se ulostuleva rapsa vaikka päivän tai viikon myöhässä. 

 

Ainakin yksityissektorilla paskat raportit lähtevät suoraan ja heti, kulkematta lähtöruudun kautta, roskikseen. Epäluotettavia raportteja käytettäessä putoaa pohja mm ssa uskottavuudelta ja herää luonnollinen kysymys, mikä muukin on pielessä. 

 

Turha kai tässä on eri Business Intelligence työkaluja lähteä luettelemaan ja arvailemaan, se ei ole tässä ongelma. Myöskään se onko tiedot jossain heidän Data Warehouse kannassa vai jossain muualla ei ole merkittävä. Turhaa pätemistä tällaisten kirjoittaminen.

 

Kun ei tiedä järjestelmistä, niin hankala lähteä kovin arvailemaan ongelman syytä. Jos organisaatiossa on analytiikka osasto, ei sekään vielä paljoa kerro. Onko siinä yksikössä 1 vai 15 työntekijää ja mikä heidän hommansa oikeasti on? Kuinka heillä on mahdollista virallisten viranomaisraportoinnin lisäksi mahdollista käyttää aikaa johonkin pieneen, mutta juuri nyt kovasti julkisuutta saaneeseen koronarokotusten seurantadatan analysoimiseen? Tässä vuoden sisään heillä on varmasti ollut suurempi ja tärkeämpi ponnistus saada tartuntatilastot myös toimimaan vähintään tyydyttävästi, normaalien välttämättömien hommien lisäksi.

 

Mielestäni on hyvä, että tilastoja julkaistaan, jotta on käsitystä, miten rokotukset ja tautitilanne edistyvät, mutta ei niistä kannata täydellisiä yrittää tehdä, jos se on jostain tärkeämmästä pois. Lisäksi kun tämä ei ole yksin heidän käsissä, vaan kunnat joutuvat ne tiedot sinne joteinkin syöttämään ja syy saattaa ollakin lähdepäässä. Mielestäni tässä riittävän hyvä riittää. Milloin sinusta saisi tällaisen tilaston julkaista? Pitäisikö odottaa, sellaista päivää jonka data on varmistettu oikeaksi kaikista kunnista? Kuinkakohan usein tällainen tilanne olisi ja kuinka monta päivää tilastot laahaisivat perässä? Tähän viimeiseen kysymykseen ei tietenkään pysty vastaamaan, mutta uskon suurimmalle osalle olevan tärkeintä nähdä kokonaiskehitys, vaikka niissä pieniä heittoja olisikin.

 

Yritysten talousraportointi on sitten luku sisänsä. Siinä ei saa olla sentinkään heittoja. Tämän vertaaminen johonkin rokotustilastoon on melko turhaa.

Link to post
Share on other sites
3 tuntia sitten, saq kirjoitti:

tässä on eri Business Intelligence työkaluja lähteä luettelemaan ja arvailemaan, se ei ole tässä ongelma. Myöskään se onko tiedot jossain heidän Data Warehouse kannassa vai jossain muualla ei ole merkittävä. Turhaa pätemistä tällaisten kirjoittaminen.


Ei vaan tipu sympatioita THL lle tässäkään jutussa. Oliskohan nämä samat ’analyytikot’ tehneet myös Marinille ja Kiurulle ennusteen niistä 11.000 tartunnasta päivässä ? 
 

Turhaan muuten kiukuttelet pätemisestä. Kyseessä oli pelkkä esimerkki valtion käytössä olevista ja toimivista työkaluista ja mekaniikasta. Noilla työkaluilla raportointi vaan yleensäkin kustannustehokkaasti nykyisin hoidetaan yritysmaailmassa, ja myös valtiolla, sekä aika monessa kaupungissa.

 

Kun se raportointi nakerrellaan jollain ’ leikkaa, liimaa, askartele ’  palikoilla, niin lopputulokseen ei vaan voi luottaa. Kuten taas on nähty. Lisäksi se, miten ja mistä data tuodaan raporttiin on todella merkittävää, lopputuloksen kannalta. 

 

3 tuntia sitten, saq kirjoitti:

heillä on mahdollista virallisten viranomaisraportoinnin lisäksi mahdollista käyttää aikaa johonkin pieneen, mutta juuri nyt kovasti julkisuutta saaneeseen koronarokotusten seurantadatan analysoimiseen? Tässä vuoden sisään heillä on varmasti ollut suurempi ja tärkeämpi ponnistus saada tartuntatilastot myös toimimaan vähintään tyydyttävästi, normaalien välttämättömien hommien lisäksi.

 

Eikä ne THL n resurssit tässäkään ole se olennainen juttu, vaikka kuinka surkuteltaisiin. Olennaista on se tekeminen ja sen olemassa olevan datan hallinta. Noillakin työntekijöillä olisi sitten aikaa puuhailla niiden oikeasti merkittävien juttujen kanssa. 

 

Raportointi on julkaisukelpoinen sillon, kun raportti pitää paikkansa. 
 

Viekö kalibrointi sitten viikon, vai päivän on taas toinen asia. Pääasia on luotettavuus. Esimerkiksi Ruotsin vastaava instanssi julkaisee kuntakohtaisen Covid 19 raportin kerran viikossa. Torstaisin. Ovat toimineet noin ja monta kuukautta, eikä kukaan ole valittanut tietojen paikkansa pitämättömyydestä. 

 

Ellei sitä tulevaa dataa osata THL ssä kvalifoida, niin sillon se on huonoa raportin laadintaa, vai mitä ?  Paskaa sisään, on paskaa ulos. Kuten jo sanoin. THL n, eli raportoijan asia on vaatia tarkkaa dataa. Sitä tarkkaa dataa saa aina, kun osaa vaan pyytää. Ellei sitä itse löydä, niin Valtion hallinnolla on kymmeniä osaavia sopimuskumppaneita, jotka tekevät myös kiinteää raportointia, sekä porautuvaa analytiikkaa. 
 

Montako kuukautta pitää THL n  IT ammattilaisten vielä treenata ? 
 

 

3 tuntia sitten, saq kirjoitti:

Yritysten talousraportointi on sitten luku sisänsä. Siinä ei saa olla sentinkään heittoja. Tämän vertaaminen johonkin rokotustilastoon on melko turhaa.


Höpöhöpö. Ei se ole lainkaan eri asia. Raportointi on tarkka kuvaus toteutuneesta, eli menneestä, raportoinnin avulla annetaan tarkempi ennuste tulevasta. 

Link to post
Share on other sites

Kesän myötä uskotaan taas että syksyllä korona on muisto vain. Eduskunta huomaa palattuaan lomilta että koronan vuoksi on kiire säätää uusia lakeja. Syystalvella alkaa kova kiire uusien koronarokotteiden hankinnan saralla ja rajoilla ollaan pahasti myöhässä erinäisissä karanteenijärjestelyissä. Tähän olisi varauduttava nyt jos virusmuunnosten vuoksi palataan lähtöruutuun. 

Link to post
Share on other sites
3 minuuttia sitten, NORDMAN kirjoitti:

Eduskunta huomaa palattuaan lomilta että koronan vuoksi on kiire säätää uusia lakeja.


Mikä tulee muuttumaan ? 
 

Kuluneen vuoden aikana on hallitus touhustellut nohevine poliittisine avustajineen pari lakialoitetta. Kummatkin torpattiin huonosti laadittuina. 
 

Toivotaan parasta. 

Link to post
Share on other sites
9 tuntia sitten, mml kirjoitti:

Brasiliasta alkuaan olevasta P1-variaatiosta on hyvää vauhtia tulossa "virallinen mörkö", johon viitataan vähän joka paikassa suurena uhkana. Ohimennen kuulin uutispätkää Kanadasta, jossa Vancouver Canucksin -tautirypästä kommentoidessa kerrottiin varmaa tietoa kuinka tämä variantti on nyt 2,5 kertaa tartuttavampi kuin niin sanottu perusmuoto (mikä siis tarkoittais selkeästi isompaa lukua kuin brittiläisenä tunnettu b1.1.7). Lisäksi P1:n kerrotaan tartuttavan uudelleen porukkaa, jotka jo sairastaneet jonkun muun version.

 

P1-varianttia on tavattu lukuisissa maissa, esimerkiksi jonkinlaisia määriä vaikkapa Italiassa, Belgiassa ja Hollannissa helmikuun puolivälistä lähtien. Nämä maat eivät ole olleet noihin aikoihin täysin kiinni, ja sitä kautta kaikissa näissä uusien tartuntojen määrät kasvoivat helmi-maaliskuussa. P1-variantin tapausmäärät tai markkinaosuudet eivät kuitenkaan näy räjähtäneen käsiin - mikä tuntuisi kuitenkin loogiselta seuraukselta, mikäli se todella olisi huomattavasti tarttuvampi kuin muut ja lisäksi voisi infektoida sairastaneita uusiksi. Esimerkiksi taannoin tarkkaan seuratussa Tanskassa brittiversion B1.1.7. osuus oli viikoilla 5-7 ekan havainnon jälkeen 20%, 30% ja 47%. Kai tän P1:n pitäis olla lähtenyt jollain tavalla laukalle edes jossain, mikäli se todella olisi niin ylivoimainen kuin sitä kuvataan?

 

Speksejä P1:n sekvenssoinnista ja esiintymisestä täältä (Pango Lineages. Joo data rajallista, mutta silti).

Pienestä kun ponnistaa niin se alku on hidasta. Brittimuunnos pyöri vankilasaarella syyskuussa ja vasta Joulukuussa lävähti. Tuolla Vancouverin seudulla olisi ensimmäinen todistettava  P.1 leviäminen länsimaissa.

 

Siksi tuossa kannattaa seurata Kanadan sekvenssointeja B.C  P.1 kasvaa B.1.1.7 suhteellisesti nopeammin ja nyt absoluuttisesti(eli pari viikkoa sitten) suurinpiirtein samoissa. B.1.351 leviäminen on näihin verrattuna vaatimatonta.

 

 

Julkaisupvm Britti vs Brassi

10.3 580 14

epäselviä päivämääriä

 

n.15.3 819 21

n.22.3  1238 84

n29.3 1907 269

 

1.4 2214 379

5.4 2771 737

7.4 2837 878

8.4 2842 883 

 

Link to post
Share on other sites
2 tuntia sitten, joukor kirjoitti:

Turhaan muuten kiukuttelet pätemisestä. Kyseessä oli pelkkä esimerkki valtion käytössä olevista ja toimivista työkaluista ja mekaniikasta. Noilla työkaluilla raportointi vaan yleensäkin kustannustehokkaasti nykyisin hoidetaan yritysmaailmassa, ja myös valtiolla, sekä aika monessa kaupungissa.

Nyt en vaan jaksa tästä asiasta enempää vääntää, kun ei nämä täydettisyyden tavoittelijat ymmärrä muuttuvan maailman realiteeteja.

 

Tähän ylläolevaan kuitenkin pakko kommentoida, että on niitä raportointi työkaluja paljon muitakin, joilla pystyy vähintään yhtä kustannustehokkaasti raportit ja datan analysoinnit hoitamaan.

Link to post
Share on other sites
9 tuntia sitten, saq kirjoitti:

Nyt en vaan jaksa tästä asiasta enempää vääntää, kun ei nämä täydettisyyden tavoittelijat ymmärrä muuttuvan maailman realiteeteja.

 

Tähän ylläolevaan kuitenkin pakko kommentoida, että on niitä raportointi työkaluja paljon muitakin, joilla pystyy vähintään yhtä kustannustehokkaasti raportit ja datan analysoinnit hoitamaan


Mitä ihmeen muuttuvan maailman realiteetteja ??
 

Raportointi on analytiikkaa ollut aina ja tulee sitä myös olemaan ”’muuttuvassa maailmassa ” 
 

Eihän muuta ole väitettykään. Niitä ns. ilmaisversioitakin löytyy SQL ään. Sitä suuremmalla syyllä se yksinkertaisen ja varsin pienen datan saaminen yhteismitalliseen muotoon on osaajalle helppo juttu. Ellei sitten itse osaa, niin valtiolla on monta sopimustoimittajaa, jotka saavat maksun osaamisesta, ei tyhjän touhustamisesta. 
 

Julkinen sektori elää muiden rahoilla, ilman vapaata kilpailua ja vaihtoehtoja, eikä sitä ’tuotetta’ ole tarvis myydä kenellekään. Se näkyy valitettavan usein myös työn laadussa. Maakunta maksaa viulut. 
 

Keskimäärin ne luvut on lopulta kuitenkin oikein, kun tarpeeksi pitkällä aikajanalla tarkkaillaan 😂

Muokattu
Typo
Link to post
Share on other sites
10 tuntia sitten, Hejkki kirjoitti:

Pienestä kun ponnistaa niin se alku on hidasta. Brittimuunnos pyöri vankilasaarella syyskuussa ja vasta Joulukuussa lävähti. Tuolla Vancouverin seudulla olisi ensimmäinen todistettava  P.1 leviäminen länsimaissa.

 

Siksi tuossa kannattaa seurata Kanadan sekvenssointeja B.C  P.1 kasvaa B.1.1.7 suhteellisesti nopeammin ja nyt absoluuttisesti(eli pari viikkoa sitten) suurinpiirtein samoissa. B.1.351 leviäminen on näihin verrattuna vaatimatonta.

 

Siis juu, noi BC:n numerot näyttävät kasvavan rivakasti, joten syytä seurata tarkkaan. Mun kysymys kuitenkin on enemmän se, miksi tää on eka "länsimaissa" tapahtuva leviäminen. P1 oli maaliskuun alussa jo ainakin 15 Euroopan maassa. Miksi se ei ole lähtenyt niissä kasvuun? Alla kuvat NYTimesin jutusta eiliseltä (rekisteröinti/maksumuuri, en parempia löytänyt tähän hätään puhelimella operoiden. Sininen P1 osuus, keltainen b1.351, punainen B117, x-akselin aikajana loka- huhtikuun alku. Data alkuaan covariants). Italiassa P1 sekvensoiduista luokkaa 4-5% jo maaliskuun alusta, mikä sen on pitänyt siellä tuolla tasolla? Belgiassa samoin vähän alemmalla tasolla.

 

Yhdysvalloissa CDCn tilaston mukaan P1 nyt ohittanut B1.351:n. Näitä molempia todettu vielä vähän, kumulatiivinen määrä kummallakin 2% brittiversio b117:sta.

 

(caveat: missään näistä maista sekvensointi ei ole erityisen systemaattista vs esim Tanska. Sama Brasiliassa, jossa P1 nyt covariants in mukaan 70%, tammikuussa vielä 30%).

 

Screenshot_20210410-075443.png

Screenshot_20210410-075510.png

Link to post
Share on other sites
6 tuntia sitten, joukor kirjoitti:


Mitä ihmeen muuttuvan maailman realiteetteja ??
 

Raportointi on analytiikkaa ollut aina ja tulee sitä myös olemaan ”’muuttuvassa maailmassa ” 
 

Eihän muuta ole väitettykään. Niitä ns. ilmaisversioitakin löytyy SQL ään. Sitä suuremmalla syyllä se yksinkertaisen ja varsin pienen datan saaminen yhteismitalliseen muotoon on osaajalle helppo juttu. Ellei sitten itse osaa, niin valtiolla on monta sopimustoimittajaa, jotka saavat maksun osaamisesta, ei tyhjän touhustamisesta. 
 

Julkinen sektori elää muiden rahoilla, ilman vapaata kilpailua ja vaihtoehtoja, eikä sitä ’tuotetta’ ole tarvis myydä kenellekään. Se näkyy valitettavan usein myös työn laadussa. Maakunta maksaa viulut. 
 

Keskimäärin ne luvut on lopulta kuitenkin oikein, kun tarpeeksi pitkällä aikajanalla tarkkaillaan 😂

 

Lähinnä sitä, että maailma muuttuu ja uutta tilastointia pitää saada nopeasti pystyyn. Kannattaako odottaa, jotta varmasti saadaan kaikki 100% luotettavaksi ennen kuin voi mitään julkaista? Pitää muistaa, miksi näitä tilastoja julkaistaan. Tärkeintä monille tahoille on päästä seuraamaan rokotusten edistymistä kokonaisuutena, jossa ei yhden kunnan noin 1000 rokotetun tiedot eivät merkkaa mitään noin miljoonan rokotetun kokonaisuudessa. Täällä foorumilla on  henkilöitä, joilla riittää intoa tutkia tilastoja tosi tarkalla tasolla, jossa nämä virheet korostuu ja hyppäävät silmille. Mielstäni muutaman yksilön tarpeiden takia ei kannata kokonaisuutta muuttaa ja hidastaa tietojen päivittämistä.

 

Siinä olen ihan samaa mieltä, että tuollaisen raportin tekeminen millä tahansa työkalulla on tosi simppeli homma. Ongelma tässä onkin tuo datan sisäänluku THL:n järjestelmään ja tässäkin olemme samaa mieltä. Datan siirtämisessä kuntien järjestelmistä THL:lle aika monta osapuolta, niinpä lukuisien osapuolten erilaiset järjestelmät ja käytettävissä olevat resurssin varmasti vaikeuttaa tätä kokonaisuutta.

 

Minulla ei ainakaan ole tietoa eikä edes motivaatiota lähteä selvittämään, miten tämä käytännössä toimii? Voi olla, että on yksinkertainen lomake, johon päivän luvut manuaalisesti kunta kirjaa. Toinen vaihtoehto on sitten täysin automaattinen integraatio, jossa lähtöpään järjestelmä automaattisesti joka yö työntää tarvittavat data johonkin THL:n palvelimelle, josta heidän järjestelmä käy taas automaattisesti tiedot hakemassa DW kantaan. Kolmas voi olla jotain näiden kahden ensimmäisen vaihtoehdon väliltä. Voi olla että luvut kirjataan jotenkin summattuna tietoina tai sitten jokainen rokotus omana tietonaan, jolloin siirrettävän tiedon määrä on jo sellainen, ettei sitä kyllä manuaalisesti nopeasti tarkasta tai korjaa. Kaikkea saa rahalla, mutta kunnilla eikä varmaan THL:lläkään sitä ole ylinmäärin.

Link to post
Share on other sites
3 tuntia sitten, saq kirjoitti:

 

Minulla ei ainakaan ole tietoa eikä edes motivaatiota lähteä selvittämään, miten tämä käytännössä toimii? Voi olla, että on yksinkertainen lomake, johon päivän luvut manuaalisesti kunta kirjaa. Toinen vaihtoehto on sitten täysin automaattinen integraatio, jossa lähtöpään järjestelmä automaattisesti joka yö työntää tarvittavat data johonkin THL:n palvelimelle, josta heidän järjestelmä käy taas automaattisesti tiedot hakemassa DW kantaan. Kolmas voi olla jotain näiden kahden ensimmäisen vaihtoehdon väliltä. Voi olla että luvut kirjataan jotenkin summattuna tietoina tai sitten jokainen rokotus omana tietonaan, jolloin siirrettävän tiedon määrä on jo sellainen, ettei sitä kyllä manuaalisesti nopeasti tarkasta tai korjaa. Kaikkea saa rahalla, mutta kunnilla eikä varmaan THL:lläkään sitä ole ylinmäärin.

 

Ei ole minullakaan tarkkaa tai varmaa tietoa, mutta käsittääkseni rokottavat palveluntarjoajat eivät raportoi mitään summattuja tietoja, vaan jokainen rokotus kirjataan henkilölle rokotusrekisteriin, ja THL:n tilastot muodostetaan rokotusrekisteristä. Pidän erittäin todennäköisenä, että ongelmat on pääsääntöisesti tiedonsiirrossa palveluntarjoajien potilastietojärjestelmistä rokotusrekisteriin. Suomessa toimii tällä hetkellä jotain parisen sataa rokottavaa palveluntarjoajaa, ja se millainen potilastietojärjestelmä palveluntarjoajalla on, on jokaisen palveluntarjoajan oma asia. Osa palveluntarjoajista on varmasti saanut rokotusrekisteriin siirrot automatisoitua aika hyvin, mutta on myös ollut uutisia, että joidenkin palveluntarjoajien potilastietojärjestelmät on niin huonosti yhteensopiva rokotusrekisterin kanssa, että siirrot potilastietojärjestelmästä rokotusrekisteriin täytyy tehdä yksitellen manuaalisesti. Monessa terveydenhuollon yksikössä on muutenkin resurssit aika tiukalla, joten kun joudutaan priorisoimaan henkilökunnan työaikaa, niin pidän täysin ymmärrettävänä ja oikeana ratkaisuna, jos potilaiden hoitaminen menee tärkeysjärjestyksessä rokotuskirjausten siirron edelle.

 

Link to post
Share on other sites

Informaatio olisi syytä tuoda julkisuuteen muodossa. ’Arvio tämän hetkisestä määrästä.’ ( tartuntojen, rokotteiden, kuolemien, tehohoidossa olevien jne. suhteen ) Näin ei synny vääriä käsityksiä, eikä muodosteta myöskään vääriä johtopäätöksiä, tai luoda harhaisia ennusteita esim. tartuntojen määristä. 
 

Ehkä se noin nykyään myös ilmoitetaan Suomessakin ? Niin tarkkaan en ole Suomen mediaa seurannut. 

 

Svenskit tekevät ENSIN tiedon varmistuksen, ja pieni viive tiedossa sopii kaikille. 
 

Statistik uppdaterad den 8:a april


Nästa uppdatering förväntas den 15:e april när Folkhälsomyndigheten och Socialstyrelsen rapporterar nya siffror för kommunerna. 

 

Ainainen naukuminen julkisen sektorin resurssipulasta poistuisi muuten tässäkin jutussa sillä, että antaisivat esim. tuon tiedon hakemisen ja jakelun ammattilaisille.  ( kilpailutettu  sopimuskumppani ) tehtäväksi. Kaikkea kun ei kannata oikeasti tehdä itse. 
 

Ongelma on muuten sama monessa kunnassa ja sairaanhoitopiirissä, järjestelmät ovat todella kömpelöitä käyttää ja ne on harsittu vuosien myytä kasaan liimalla ja purkalla, samoin se yhteinen rajapinta muiden kanssa puuttuu täysin, tai datan hakeminen on tehty jopa tarkoituksella vaikeaksi. 

( mm ssa julkinen hankintatoimi ) 

 

Miksi näin oudosti ja kalliisti toimitaan julkisella sektorilla, on sitten ihan toinen tarina. Samoin kuin se, että eri rajapinnoista saadaan aivan varmasti tieto ulos, kun on käytössä oikea työkalu. Eikä se tulisi edes kalliiksi. Mutta sekin on toki off topic. 
 

 

 

Link to post
Share on other sites

Juu toi kuntien "ikuinen"(EUsta ja Suomestakin johtuvaa) kilpailuttamispakko eri ohjelmavalmistajien välillä, niin joka kunnalla eri ohjelmat.

Sitten, kun henkilöstö oppii niitä hyvin käyttämään, niin eikun taas kilpailutus ja hommien opettelu alusta uusilla ohjelmilla.

Ainakaan kouluttavilla konsulteilla ei työt lopu.

Luulisi, että nyt koronakriisissä tulisi yhteinen ohjelma kaikille, jolla tiedot lähetetään.

Aika näyttää.

 

 

 

Link to post
Share on other sites

Osallistu keskusteluun

You are posting as a guest. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit kirjautua tästä sisään lähettääksesi vastauksen.
Huom!: Ilman rekisteröitymistä lähetetyt viestit tarkistetaan ennen julkaisua mainosrobottien yms. takia.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Loading...
  • Our picks

    • Osallistu tutkimukseen, jossa vertaillaan ennalta määritettyä ja yksilöllisesti mukautuvaa juoksuohjelmaa määrä- ja intervalliharjoitusjaksoilla!
      Tämmöistä olisi tarjolla Jyväskylän yliopiston toimesta:
       
      "Kaipaatko harjoitteluusi uutta potkua? Osallistu tutkimukseen, jossa vertaillaan ennalta määritettyä ja yksilöllisesti mukautuvaa juoksuohjelmaa määrä- ja intervalliharjoitusjaksoilla!
       
      Huhti-toukokuun  2021 aikana alkaa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian kestävyysharjoittelututkimus, johon rekrytoidaan tutkittaviksi perusterveitä kestävyysharjoittelutaustan omaavia ja säännöllisesti juosten harjoittelevia (4-6x/vko) 20-45-vuotiaita miehiä (20 hlö) ja naisia (20 hlö). 
       
      Tutkimus koostuu kolmen viikon valmistavasta jaksosta, kuuden viikon määräjaksosta sekä kuuden viikon intervallijaksosta. Jokaista jaksoa edeltää ja seuraa testiviikko, jonka aikana tehdään tutkimukseen liittyviä suorituskykytestejä ja paastomittauksia. Tutkimukseen osallistuvat saavat tutkimusjakson ajaksi juoksuharjoitusohjelman sekä tarkkaa tietoa omasta kestävyyssuorituskyvystään ja palautumistilastaan." 
       
      Linkki: https://www.jyu.fi/sport/fi/ajankohtaista/uutiset/osallistu-tutkimukseen-jossa-vertaillaan-ennalta-maaritettya-ja-yksilollisesti-mukautuvaa-juoksuohjelmaa-maara-ja-intervalliharjoitusjaksoilla?fbclid=IwAR1wT-CyCYHndjLDWEy_u8c_6Aw5n41crFG3VA3wP4Ih3P1odLQdKaXKxNI
       

       
      Olettaisin etteivät tarkoita perusterveillä pelkästään 3h alittajia 🙂
      • 1 vastaus
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy