Jump to content
Juoksufoorumi.fi



AnttiSn

Harjoittelun rytmitys

Recommended Posts

Ajattelin, että ehkä jotakuta kiinnostaa keskustella aiheesta harjoittelun rytmitys. Itse voisin avata keskustelulla viikkotasosta ja kausitasosta. Lähinnä mietin sitä, että miten paljon avainharjoituksia per viikko olisi suotavaa tehdä. Ja miten eri lajien kovat harjoitukset limittyy ohjelmaan toistensa kanssa. Itse naiivina kuvittelin alunperin, että triathlonisti voi ihan hyvin harjoitella kuin juoksija: tekee pk-kauden ja sen jälkeen nostaa tehoja hissukseen kohti kisoja, tämä toistetaan vain kolmelle lajille yhtäaikaisesti. Parin vuoden harjoittelun jälkeen olen kokenut tuon liki mahdottomaksi tai vähintään epäoptimaaliseksi tavaksi jaksottaa harjoittelua. Yksinkertaisesti on tosi vaikea yhtä aikaa yrittää edistää kuntoa merkittävästi uiden, pyöräillen ja juosten. Onneksi lajeissa on sivuvaikutuksia toisiinsa, josta toki saa vähän hyötyä. Ja pk-kaudella se peruskunto nyt nousee toki riippumatta mitä tekee eli asia koskee enemmän sitä vaihetta, kun kuntoa yritetään nostaa tehoharjoituksien voimalla. 

 

Oma tämänhetkinen ajatus on se, että edistän maksimissaan kahta lajia yhtä aikaa. Olen huono uimari, joten yritän koko vuoden edistää uintia uimalla neljä kertaa viikossa, joista kaksi selvästi kovaa ja yksi pitkä. Ehkä jossain vaiheessa voin harkita jättäväni vain kolmeen settiin tai vähentäväni määrää/tehoja. Mutta juosten ja pyöräillen on nyt tarkoitus edetä limittäin siten, että aina toinen on enemmän ylläpidossa (1-3 pk harjoitusta, 1 kova) ja toinen on edistettävänä (4-N pk harjoitusta, 2-3 kovaa). Täten viikolle kertyisi sitten noin 5-6 kovempaa harjoitusta, joka kuulostaa omaan korvaan ja tuntumaan aikalailla maksimille. Nyt olen pari kuukautta koeajanut tämmöistä systeemiä ja tulokset ovat mielestäni olleet vakuuttavia. Koskaan aiemmin en ole päässyt juosten reilusti yli 50km viikkokilsoihin. Nyt kun tietoisesti vähensin pyöräilyä ja siirsin kaiken sen juoksuun, olen päässyt kohtuu säännöllisesti 80+km viikkokilsoille. Ja siihen kun tuuppaa 2-3 kovempaa tehollista harjoitusta sisään, alkaa kehitystä tapahtua aivan eri tahtia kuin koskaan aiemmin, kun olen yrittänyt samalla edistää myös pyörää. Samaan aikaan pyöräilytaso ei ole ainaskaan tippunut, sanoisin jopa yllättäen aavistuksen noussut (myönnettäköön, syksyn jälkeen taso ei ollut kovin korkea)! Kunhan nyt pääsen seuraavan pyöräilyblokin makuun, tarkoitus olisi toistaa sama noin 2kk jakso pyöräillen ja kerätä lisäaineistoa toimiiko tämä siinäkin vaiheessa, kun juoksukunto ei ole enää ihan onneton ja sitä pitäisi ylläpitää. Nyt kun etenkin etelässä on ollut ilmat suotuisat juoksuharjoitukseen, tämä testailu syntyi vähän vahingossakin, mutta ajankohta ei voisi ollut paremmin suunniteltu. Sydäntalvi menee nyt trainerin päällä, ja siitä kevättä kohti pääsee ensin ulos juoksemaan ja sitten pyöräilemään. Jos siis tämä menetelmä tuntuu vielä siinäkin vaiheessa järkevälle!

 

Viikkotasolla yritän saada aina tehoharjoituksesta toiseen vähintään yhden lajikevyen. Eli jos tiistaina juoksuvetoja, keskiviikkona ei kovaa juoksua, mutta torstaina voi taas edetä lujempaa. Ainaskin juoksu ja uinti vuorotellen kovina suorittaen toimii kohtuu hyvin peräkkäisinä päivinä. En näe miksi pyörä ja uinti ei voisi toimia samalla tapaa. Varmaan jos uinti olisi vahva laji, niin juoksu ja pyörä ei välttämättä toimi ihan niin hyvin. Ja jos tuntuu huonolle, ainahan sitä voi keventää tarpeen vaatiessa. Erona oikeastaan on vain se, että sen sijaan, että tekisi 2+2+2 tehollista harjoitusta per viikko, nyt siirtyykin 2+1+3 systeemiin. Kuulostaa pienelle erolle, mutta kun samalla myös kevyemmät harjoitukset siirtyy edistettävään lajiin, niin ei se enää ihan niin pieni olekaan. Jää toki nähtäväksi miten tämä toimii pidemmässä syklissä sitten...

 

Mitenkäs muilla menee rytmitykset?

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Blokkiharjoittelu toimii hyvin, jos pystyy ottamaan vastaan yhden lajinharjoittelua vastaan suht paljon. Mulla ainakin juoksussa ja uinnissa hajoaa paikat, joten pääosin treenaan melko tasaisesti. Toki mukana on nyt ollut enemmän blokkityylistä painotusta, koska paikat jo kestää jonkunverran.

 

Mulla ei jalat ole kestänyt isoja juoksumääriä vielä, joten tein syksyllä voima/pk- kauden ja sitten on vuorotellut uinti/ pyörä specifinen kausi. Tänä vuonna kokeilen maaliskuussa hieman kovempaa juoksumäärää. Karkeasti siis syys-marraskuulla tein voimatreeniä hiukan enemmän ja muu harjoittelu oli tekniikkaa/pk-treeniä. Sitten oli marraskuulta joulukuun puoliväliin uintijakso ja nyt pyöräjakso. Uuden voimajakson teen helmikuussa (maksimi/nopeusvoima) ja maaliskuussa on juoksupainotteinen jakso ( ei juuri kauheana kesän määriä suurempia määriä), joka loppuu huhtikuun puolivälissä ja siitä alkaa toukokuun puoliväliin kestävä pyöräpainotteinen jakso.  

 

Uinti on mukana 2-3 x / viikko ja aina 1-3 tehotreeniä viikossa. Juoksussa 2 tehotreeniä viikossa pk-kauden juoksupainotteisemmassa jaksossa. Tällöin en tee pyörällä tehoja. Pyöräjaksossa 2-3 tehotreeniä viikossa ja 2 juoksua viikossa, joissa ei ole tehoja mukana. Eli tehoja on 4-6 kertaa viikossa ja muut on pk:ta pk-kaudella. Juoksua tulee talvella vähän kelien takia eikä mattoa ole kotona, joten sen takia juoksu jää talvella luonnollisesti. Kisakaudella kaikki lajit menee tasan ja treenejä kaikissa 3-4x/viikko ja tehoja tulee 6 treeniin keskimäärin.

 

Pyörittelin ensikaudelle mallia, jossa voimaa tulisi syyskuulta-marraskuulle enemmän ja lokakuulta-marrassakuulle olisi pk-painotteinen juoksujakso (1-2 tehotreeniä /viikko). Sen jälkeen olisi 2-3 kk pyöräblokki, jossa tehoja se 3x viikko. Uintia olisi tuo 2-4 x viikkoon, joissa 1-2 tehotreeniä. Keväällä olisi sitten lyhyet lajispecifiset jaksot (uinti maaliskuussa, juoksu huhtikuussa ja pyörä toukokuussa).

 

Tuossa vielä lajianalyysi triatlonista:

 

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49542/Malinen Jari-Pekka.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Aikalailla tehty Henrin Goeschin harjoittelun mukaan. Aluksi tuossa on pk/voimajakso ja sitten lajispecifiset kaudet pk-painolla syksyllä ja vk-painolla keväällä. Lyhyellä matkalla tuo toimii hyvin, koska lajien painotus menee melko tasan. @AnttiSn toimii varmasti erittäin hyvin pidemmille matkoille, jos paikat kestää määriä.  

lajianalyysi.jpg

Share this post


Link to post
Share on other sites

En pysty vastaamaan näin laajaan kysymykseen lyhyesti, koska olen kännykän varassa. Kirjoitin aikoin

aan jutun tuosta aiheesta kestävyysurheilu.fi sivustolle. Se löytyy triathlon otsikon alta 12.11.2013 ja on ilmaiseksi luettavana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuossa vielä suora linkki tuohon erinomaiseen kirjoitukseen: 

https://www.kestavyysurheilu.fi/triathlon/5331-triathlonharjoittelun-rytmittaminen-harjoituskaudella

 

Aika pitkälle siinä oli noita samoja teemoja pyöritelty, ja näköjään vähän tutkimalla "kirjallisuutta" olisi tämänkin sudenkuopan voinut välttää. Siellähän se luki "Kuningasajatus koko tässä lajien rytmittämisessä on se, että hyväkuntoisella minkään lajin kehittyminen ei paljon etene, jos koko vuoden tekee sen pari-kolme treeniä/laji/viikko. On siis panostettava aina joihinkin pääteemoihin, joita kehittää ja muut ovat ikäänkuin pakasteessa sen aikaa." 

Share this post


Link to post
Share on other sites
1 tunti sitten, AnttiSn kirjoitti:

Tuossa vielä suora linkki tuohon erinomaiseen kirjoitukseen: 

https://www.kestavyysurheilu.fi/triathlon/5331-triathlonharjoittelun-rytmittaminen-harjoituskaudella

 

Aika pitkälle siinä oli noita samoja teemoja pyöritelty, ja näköjään vähän tutkimalla "kirjallisuutta" olisi tämänkin sudenkuopan voinut välttää. Siellähän se luki "Kuningasajatus koko tässä lajien rytmittämisessä on se, että hyväkuntoisella minkään lajin kehittyminen ei paljon etene, jos koko vuoden tekee sen pari-kolme treeniä/laji/viikko. On siis panostettava aina joihinkin pääteemoihin, joita kehittää ja muut ovat ikäänkuin pakasteessa sen aikaa." 


 

mutta kehittyykö sitten, jos hyväkuntoinen tekee sen 6+6+6 treeniä viikossa, eli 6 joka lajissa, ja joka lajissa 2-3 tehotreeniä? Hmm.. 

 

itellä pidemmän, n. 10vko jaksossa 2 kovempaa tehotreeniä kehitettävässä lajissa näin talvella on ihan riittävää (puhutaan nyt pyörä tai juoksu), toki kun juoksu on se toinen jossain määrin kehittyvä mukana, vaatii se oman veronsa. Ehkä uintiin panostamalla tosiaan kolmaskin kova pyörätreeni voisi onnistua (kun lihakset sen verta eri). Tai voisi se jo nyt, mutta olisiko se mistä sitten pois? Meen ehkä enemmän kovat kovaa ja riittävän pitkään per treeni, kuin kovat kovaa lyhyesti ja usein - mentaliteetilla. Onhan se eri asia vetää vaikka veekoota 3x30min @90% kuin 2x20min @90%, jälkimmäisen voi tehdä vaikka kahdesti viikkoon ja silti määrällisesti tulee vähemmän treeniä. Toki jälkimmäisen voi vetää myös @100%, mutta sitten pitää miettiä, mitä kaikkea muuta voi tehdä, onko se pois muista kovista treeneistä, muista peekoo-treeneistä, alkaako tehot sakata ja puuroutua, saako kovemmat mentyä vielä kovempaa, saako jakson aikana kehitystä miten tuotua ylöspäin siten, että jaksaa blokin jälkeen vielä hyvin ylläpitää sitä ja lähteä saman tien buustaamaan toista lajia? Ei blokin jälkeen olekaan tarkoitus olla vielä rikki tai kisakunnossa useinkaan, tässä vaiheessa kautta. Ja sitten se asia, että tekeekö ylläpidettävässä lajissa ollenkaan tehotreeniä vai ei, ja jos tekee tai ei, niin miten paljon pk:ta sen lisäksi? Ei oo helppoa.

 

uinti on vähän oma kapittelinsa kyllä, sitä voi aika monet paukuttaa viikosta toiseen varsin kovaakin. Variaatiota siinäkin on silti hyvä olla ja joku juoni, missä vaiheessa kehittää mitäkin ja mitä ylläpitää. Kaikkea ei voi samaan aikaan kehittää. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pakasteessa pitäminen ei tietenkään huippukuntoisella tarkoita, että siinä lajissa ei olisi kovia tehotreenejä. Jos vaikka uintivauhti on 51 min 3.8 km matkalle, niin aika rankkaa pitää treenin olla, jotta kunto edes säilyy yllä. Kuningasajatus kuitenkin se, että joka lajissa ja eri tehoalueilla on hyvä olla tiettyä painotusta viikosta toiseen ja vuodenajasta riippuen, jotta elimistöä käytetään melko äärirajoilla, jotta kehitys ei pysähdy. 

Kaikkea ei voi saada yhtäaikaa. Huonokuntoinenkin voi harjoitella melko paljon, mutta ei siinä paljon muu kehity kuin peruskunto, mutta sekin voi olla hyvä linja johonkin väliin.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuo juttu oli kirjoitettu lähinnä suurelle triathlonyleisölle, eli noin 500 h vuodessa harjoittelevalle amatöörille, joka haluaa kehittyä, mutta ajalliset resurssit eivät salli tuon enempää treenitunteja vuodessa. Ammattiajokoirilla tilanne on hieman eri ja silloin hyvä tuntimäärä olisi jossain 800 h/vuosi huitteilla netto.

Share this post


Link to post
Share on other sites
12 tuntia sitten, Spica kirjoitti:


 

mutta kehittyykö sitten, jos hyväkuntoinen tekee sen 6+6+6 treeniä viikossa, eli 6 joka lajissa, ja joka lajissa 2-3 tehotreeniä? Hmm.. 

 

itellä pidemmän, n. 10vko jaksossa 2 kovempaa tehotreeniä kehitettävässä lajissa näin talvella on ihan riittävää (puhutaan nyt pyörä tai juoksu), toki kun juoksu on se toinen jossain määrin kehittyvä mukana, vaatii se oman veronsa. Ehkä uintiin panostamalla tosiaan kolmaskin kova pyörätreeni voisi onnistua (kun lihakset sen verta eri). Tai voisi se jo nyt, mutta olisiko se mistä sitten pois? Meen ehkä enemmän kovat kovaa ja riittävän pitkään per treeni, kuin kovat kovaa lyhyesti ja usein - mentaliteetilla. Onhan se eri asia vetää vaikka veekoota 3x30min @90% kuin 2x20min @90%, jälkimmäisen voi tehdä vaikka kahdesti viikkoon ja silti määrällisesti tulee vähemmän treeniä. Toki jälkimmäisen voi vetää myös @100%, mutta sitten pitää miettiä, mitä kaikkea muuta voi tehdä, onko se pois muista kovista treeneistä, muista peekoo-treeneistä, alkaako tehot sakata ja puuroutua, saako kovemmat mentyä vielä kovempaa, saako jakson aikana kehitystä miten tuotua ylöspäin siten, että jaksaa blokin jälkeen vielä hyvin ylläpitää sitä ja lähteä saman tien buustaamaan toista lajia? Ei blokin jälkeen olekaan tarkoitus olla vielä rikki tai kisakunnossa useinkaan, tässä vaiheessa kautta. Ja sitten se asia, että tekeekö ylläpidettävässä lajissa ollenkaan tehotreeniä vai ei, ja jos tekee tai ei, niin miten paljon pk:ta sen lisäksi? Ei oo helppoa.

 

uinti on vähän oma kapittelinsa kyllä, sitä voi aika monet paukuttaa viikosta toiseen varsin kovaakin. Variaatiota siinäkin on silti hyvä olla ja joku juoni, missä vaiheessa kehittää mitäkin ja mitä ylläpitää. Kaikkea ei voi samaan aikaan kehittää. 

Sitähän tuossa pohdiskelin, että ei varmaan kehity, jos tekee 6+6+6 ja 2-3 tehotreeniä per laji. Tai ainaskin kehittyminen on hidasta eikä optimaalista. Näin ainaskin olen itse kokenut. Asia voi olla toisin, jos on vaikkapa juuri aloittanut lajin, silloin voisi olla jopa 1 tehoreeni per laji ihan riittävä viikkoannos, ja kaikkia voisi edistää tasalaatuisesti peruskunto edellä. Toinen merkittävä seikka on minkä @Jujup omassa jutussaan toi esiin eli eri matkat. Perusmatkalle on kuitenkin aika merkittävästi erilainen painotus, jos siis taistelee ihan kärkisijoista. Siinä uinti vaan yksinkertaisesti on ihan pirun tärkeässä roolissa ja uintia pitää sitä myöten ohjelmaan tuoda hitokseen paljon. Tietysti voittajat ratkaistaan juoksemalla, että se on ihan ykkösjuttu, mutta suhteessa uinti perusmatkalla on tärkeämpi kuin vaikkapa täydellä matkalla. Pyörästä voisi sanoa päinvastoin. Peesivapaissa kisoissa pyöräily on ihan eri laji kuin täydellä matkalla. Kuitenkin peesihyöty on niin merkittävä, että kannattaa melkein spurttaillakin sopiviin peeseihin ja sitten lepäillä peesissä. Täydellä matkalla melkein poikkeuksetta paras taktiikka on pitää tasainen vauhti yllä. Toki kärkisijoista taistellessa pitää olla myös "irtiottokykyä", mutta tämmöiset ovat yksittäisiä pätkiä kuitenkin muuten pitkässä tasatehoisessa suorituksessa. 

 

Ite kuulun justiinsa tuohon välimalliin, miten @226 ryhmittelee. Eli jos nettona laskee voima+lajitreenit, tulee harjoitusta nyt juoksevan 365 päivän mittarin mukaan noin 700h. Käytännössä tietystikin olen täysin amatööri, mutta yritän silti harjoitella edes vähän sinne päin. Olisihan se vähän tietysti typerääkin tehdä noin paljon, tarkoituksellisesti väärin! Mutta eritoten minut erottaa ammattilaisista se, että olen aloittanut tri-harjoittelun noin kolme vuotta sitten, josta hissukseen määrät nousseet tälle tasolle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaikki virheet rytmityksessä ja ohjelmoinnissa sun muissa tehosuhteissa saa vielä pitkälle anteeksi siinä mielessä, että kehitystä tapahtuu tietysti ihan vain perusharjoittelulla. Ehkä nyt ollaan siinä pisteessä, että pelkkä peruskunnon nostatus ei kisasuoritukseen tuo enää mitään lisää. Siinä mielessä ollaan uuden edessä, että pitäisi alkaa miettimään sitä suorituskykyä kokonaisuutena. Sen takia tämän ketjun alkuperäisesti avasinkin. Toivottavasti hyvä keskustelu jatkuu!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse teen fiiliksen mukaan ja en usko että tuossa on yhtä oikeaa tapaa koska monet kovat tyypit suosittavat ihan päinvastaisia asioita. 

 

Muutama pointti kuitenkin, meillä amatööri pitkänmatkan menijöillä "kisanomainen" harjoittelu on aika rauhallista, eli ei mitenkään hirveästi siitä peruskuntohommasta poikkea, se on aika eri asia jos olet vaikka 10000m juoksija tai hiihtäjä joilla kisa on 30min. Tämä mielestäni puhuisi sen reverse peridisationin puolesta, eli talvella kovaa ja intervalleja, kesällä sitten pidempään ja rauhallisemmin (kisanomaisesti). Aina Sutto puhuu tästä. Tietenkin jonkinlaista pohjaa pitää olla, eikä sohvalta tähän ryhtyä.

 

Itsellä tämä toteutuu automaagisesti koska pelaan talvella lätkää eli intervallia tulee ja syketasot sellaisia joita ei trihommissa näe. 

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
tunti sitten, samiko kirjoitti:

Itse teen fiiliksen mukaan ja en usko että tuossa on yhtä oikeaa tapaa koska monet kovat tyypit suosittavat ihan päinvastaisia asioita. 

 

Muutama pointti kuitenkin, meillä amatööri pitkänmatkan menijöillä "kisanomainen" harjoittelu on aika rauhallista, eli ei mitenkään hirveästi siitä peruskuntohommasta poikkea, se on aika eri asia jos olet vaikka 10000m juoksija tai hiihtäjä joilla kisa on 30min. Tämä mielestäni puhuisi sen reverse peridisationin puolesta, eli talvella kovaa ja intervalleja, kesällä sitten pidempään ja rauhallisemmin (kisanomaisesti). Aina Sutto puhuu tästä. Tietenkin jonkinlaista pohjaa pitää olla, eikä sohvalta tähän ryhtyä.

 

Itsellä tämä toteutuu automaagisesti koska pelaan talvella lätkää eli intervallia tulee ja syketasot sellaisia joita ei trihommissa näe. 

 

Jos kisanomainen harjoittelu on pitkää peruskuntotreeniä, niin ei siinä enää vauhdit ainakaan kilpailukaudella kehity. Toki jos on talvella ja keväällä kehittänyt vauhtireservejä, niin kyllä hitaammallakin harjoittelulla jonkin aikaa voi pärjätä ja kisoista saa sitten niitä kovempia treenejä. Kovaa harjoittelua kilpailukaudella ja kilpailukauden kynnyksellä ei kannata liikaa pelätä. Minulla kovan tehoharjoittelun hyöty näkyy parhaiten lähipäivinä ja kovan tehoharjoittelun puute näkyy myös melko nopeasti. Olisi jotenkin hukkaan heitettyä työtä, jos kilpailukaudella huolehtisi vain siitä ominaisuudesta, jota eniten tarvitsee harjoituskaudella ja vähiten itse kisoissa, eli peruskunnosta. Jos täyden matkan triathlon on tarkoitus päästä läpi vaikka 13-16 tunnissa, niin peruskunnon kehittäminen on tärkein asia, mutta jos täyden matkan aikaa pitäisi hilata vaikka 10 tunnista 9 tuntiin, niin hitaat pitkät lenkit eivät siihen riitä. Hitaita pitkiä lenkkejä ei sovi kilpailukaudella unohtaa, mutta etenkin sprintti ja perusmatkat mennään niin kieli vyön alla, että siitä on PK-lenkin keveys kaukana. Vauhtikestävyys on tärkeintä, mutta myös vauhtireserviä tarvitaan.

En kyllä ikinä pystyisi nostamaan lätkässä sykkeitä sille tasolle kuin "trihommissa", mutta siihen kyllä vaikuttaa luistelun osaamattomuuskin. Mikä tahansa nopea täysvauhtinen rypistys, esim. 100 m juoksu tai 25 m uinti, niin syke vasta heräilee yli sadan ja jos siihen tulee 10 s tauko, niin ollaan taas alle 80.    

  • Like 3

Share this post


Link to post
Share on other sites
1 tunti sitten, samiko kirjoitti:

Tämä mielestäni puhuisi sen reverse peridisationin puolesta, eli talvella kovaa ja intervalleja, kesällä sitten pidempään ja rauhallisemmin (kisanomaisesti). Aina Sutto puhuu tästä. Tietenkin jonkinlaista pohjaa pitää olla, eikä sohvalta tähän ryhtyä.

 

 

Olen päätynyt pitkän hiihdon harjoittelussa samaan kaavaan, kesällä voi olla hiukan tehoja, syksyllä lihaskestävyyttä ja talvella enemmän määrää. Tämä taitaa kuitenkin olla enemmän kuntoilijan harjoittelua kun harjoittelumäärä ei riitä enempään.

  • Thanks 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 14.1.2020 at 15.34, 226 kirjoitti:

 

Jos kisanomainen harjoittelu on pitkää peruskuntotreeniä, niin ei siinä enää vauhdit ainakaan kilpailukaudella kehity. Toki jos on talvella ja keväällä kehittänyt vauhtireservejä, niin kyllä hitaammallakin harjoittelulla jonkin aikaa voi pärjätä ja kisoista saa sitten niitä kovempia treenejä. Kovaa harjoittelua kilpailukaudella ja kilpailukauden kynnyksellä ei kannata liikaa pelätä. Minulla kovan tehoharjoittelun hyöty näkyy parhaiten lähipäivinä ja kovan tehoharjoittelun puute näkyy myös melko nopeasti. Olisi jotenkin hukkaan heitettyä työtä, jos kilpailukaudella huolehtisi vain siitä ominaisuudesta, jota eniten tarvitsee harjoituskaudella ja vähiten itse kisoissa, eli peruskunnosta. Jos täyden matkan triathlon on tarkoitus päästä läpi vaikka 13-16 tunnissa, niin peruskunnon kehittäminen on tärkein asia, mutta jos täyden matkan aikaa pitäisi hilata vaikka 10 tunnista 9 tuntiin, niin hitaat pitkät lenkit eivät siihen riitä. Hitaita pitkiä lenkkejä ei sovi kilpailukaudella unohtaa, mutta etenkin sprintti ja perusmatkat mennään niin kieli vyön alla, että siitä on PK-lenkin keveys kaukana. Vauhtikestävyys on tärkeintä, mutta myös vauhtireserviä tarvitaan.

En kyllä ikinä pystyisi nostamaan lätkässä sykkeitä sille tasolle kuin "trihommissa", mutta siihen kyllä vaikuttaa luistelun osaamattomuuskin. Mikä tahansa nopea täysvauhtinen rypistys, esim. 100 m juoksu tai 25 m uinti, niin syke vasta heräilee yli sadan ja jos siihen tulee 10 s tauko, niin ollaan taas alle 80.    

 

Ehkä ajattelin enemmänkin toisinpäin, eli syksyllä talvella ne pidemmät treenit jää pois ja tulevat sitten keväällä/kesällä lajinomaisina mukaan (esim joku 5h pyörä). Ja tämä siis täysillematkoille. Toki niitä tehojakin tulee, mutta tuollaiset maksimisykeintervallit jää mulla kyllä lätkään, saman pituinen vaikka pyörällä ei sykettä samalla tavalla nosta, paljon vähemmän lihaksia käytössä.
Mutta siis hyvin todennäköisesti teen "väärin" jollain mittapuulla, en harjoitusten sisälläkään kovin tarkasti mitään tehoalueita noudata, kunhan kuntoilen ja menen fiiliksen pohjalta

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei tuo välttämättä mitenkään väärin ole sinun tapauksessa. Jos talvella tulee paljon tehoja ja vähemmän määrää, niin parempi se on keväällä ja kesällä satsata triathlonin määriin, vaikka tehot siitä kärsisivätkin. Etenkin jos tavoite on täydellä matkalla. Kestävyys voi olla se osa-alue, joka eniten vaikuttaa menoon, verrattuna siihen, että määrä olisi kesälläkin vähäisempi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy