Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Rural fitness

Maraton ei ole enää mitään?

Recommended Posts

https://yle.fi/uutiset/3-11000775

Eihän tätä juttua ole linkitetty tänne vielä? Yle uutisoi maratontapahtumien olevan hätää kärsimässä. Jengiä ei kiinnosta maraton yhtä kertaa enempää, kun siirtyvät jo ultramatkoille. Mitä mieltä olette?

Itseäni motivoi kovasti nimenomaan maraton ja ajan parantaminen sillä. Mutta vuosien varrella jokainen juoksukaverini on joko lopettanut urheilun kokonaan tai siirtynyt ultrajuoksuihin tai aivan muihin juoksutapahtumiin tai triathloniin. Eräskin sanoi, että maratonin juoksu ei "kuulosta miltään työpaikan kahvipöydässä", kun "kaikki" ovat juosseet Karhunkierroksen tai jotain muita.

  • Sad 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
31 minuuttia sitten, Rural fitness kirjoitti:

Mutta vuosien varrella jokainen juoksukaverini on joko lopettanut urheilun kokonaan tai siirtynyt ultrajuoksuihin tai aivan muihin juoksutapahtumiin tai triathloniin. Eräskin sanoi, että maratonin juoksu ei "kuulosta miltään työpaikan kahvipöydässä", kun "kaikki" ovat juosseet Karhunkierroksen tai jotain muita.

 

Yleisurheilu on varmaankin vielä suuremassa kriisissä kuin maratonjuoksu. Kohta käy niin, että yleisurheilukentät raivataan kun kunnilla ei ole rahaa pitää tyhjiä kenttiä kunnossa parin hassun jalkapallopelin takia.

 

No eipä sille mitään voi. Juoksua voi treenata ihan samalla tavalla kuin aina, ja mennä sitten juoksemaan jonkinlaiseen kilpailuun, on se sitten radalla, kadulla tai metsässä. Ja jos sellaisia ei enää koskaan järjestetä, aina voi treenailla muuten vain.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
39 minuuttia sitten, Rural fitness kirjoitti:

Itseäni motivoi kovasti nimenomaan maraton ja ajan parantaminen sillä. Mutta vuosien varrella jokainen juoksukaverini on joko lopettanut urheilun kokonaan tai siirtynyt ultrajuoksuihin tai aivan muihin juoksutapahtumiin tai triathloniin.

 

Kai tämä on ihan luonnollista elämän kiertokulkua. Ennen kotikylän maratoni tai HCM oli se iso juttu kuntoharrastajalle, mutta nyt kuntoharrastajien isot elämykset löytyvät maailman suurkaupunkien massamaratoneilta, Suomen poluilta tai vuorijuoksuista. Tai triathlonista, OCR:stä, viinimaratoneista, aavikoilta,... Jos on elämyksiä etsimässä, niin vaikea näitä vastaan on tapella suomalaisella kaupunkimaratonilla, minkä reitti yleensä seikkailee vielä jossain aivan muualla kuin kaupungin keskusta-alueilla.

 

Jos oma ykköstavoite on parantaa omaa ennätystä, niin siihen toki riittää mikä vain riittävän nopea kisareitti. Parempi toki, että olisi jonkun verran porukkaa jakamaan vetovastuita. Ja onhan näitä kisoja kuitenkin edelleen Suomessa. Vaikkapa Vantaa.

 

Itse asun Vantaalla, mutta jos nyt pitäisi päättää paikka lokakuiselle maratonille, niin kyllä minä mielummin menisin vaikka Luzerniin, Dubliniin tai vaikka Tartoon, kuin Vantaalle. Ja syynä vain se, että nämä paikat tuntuvat mielenkiintoisemmilta maratonkohteilta kuin Vantaa.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Maratonbuumi on ohi, polkujuoksut on nyt suosiossa. Kymmenen vuoden päästä voi olla taas toisinpäin. Mistäpä noita tietää. Pääasia että jengi käy lenkillä.

Onhan noita kyläjuoksuja kyllä tosi paljon, ja ihme että niitä on jaksettu vuodesta toiseen järjestää muutamille kymmenille osallistujille. Ainakin täällä meilläpäin on huhujen mukaan osa perinteisistä kilpailuista lopettamassa/lopettanut kun ei ole enää osallistujia/talkooilaisa.

Itsekin olen laskujeni mukaan esim. tänä vuonna osallistunut kuuteen juoksutapahtumaan, joista kaksi maantiellä ja neljä poluilla. Ainoastaan yksi maraton ja edellisestäkin neljä vuotta aikaa. Ensi vuodelle ei ole vielä suunnitelmia, tiedä vaikka siirtyisi täysin poluille taikka suunnistukseen. Sekin on jonkin verran herättänyt kilpailuviettiä nyt kun on kuntorasteja kierrellyt pari kesää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ylipäätään maratonbuumi oli jo pieni ihme tämän vuosituhannen puolella. Ja eivätkös "maratoonarit" olleet pääosin työikäistä porukkaa. Lätkä jne. ovat vetäneet nuoret jo vuosikymmeniä, joten mitä uutta siltä osin? 

 

Teen työtä nykyään nuorten parissa. Nuorista miehistä tuntuu melkein joka toinen harrastavan jollain tasolla lätkää. No, kai sekin muoti jossain vaiheessa muuttuu johonkin toiseen, mene ja tiedä. Yleisurheilua ei joka tapauksessa mainitse harrastavansa nykyään kukaan.

 

No, lasten yleisurheiluharkoissa oli kesällä mielestäni mukavasti porukkaa, kun poikaani sinne kuskasin. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihan luonnollista kehitystä; aiemmin maraton oli pisin eli kovin (suuren yleisön tietämä) matka, nyt löytyy pidempiä ja kovempia. Veikkaan, että monelle maratonin juosseelle yksi motivoiva tekijä on ollut saada se maratoonaristatus. Ja nykyisin sillä ei tosiaan paljoa kahvikeskusteluissa pääse elvistelemään. Toisaalta ollaan havahduttu siihen, että jos treenaa maralle ja pystyy sen ilman suuria vaivoja läpäisemään, niin lyhyemmät ultrat menevät myös. Ja keskusteluissa taitaa saada arvostusta enemmän pitkien matkojen läpäisystä kuin nopeasta mara-ajasta, vaikka jälkimmäinen voi vaatia huomattavasti enemmän töitä.

 

Toivottavasti nykyiset sohvaperunat ja mahdolliset tulevat aktiivikuntoiiljat eivät koe nykyisiä statusmatkoja niin utopistisina, että eivät uskalla edes haaveilla niiden läpäisystä ja jäävät sohvalle makaamaan. Voi kyllä liikkumattomalle olla jo maraton niin kaukainen haave, että ihan sama vaikka päivittäisi haaveensa karhunkierrokselle.  

 

Pitäisikö maratoninnostuksen vähenemisestä edes olla huolissaan, jos se johtuu muiden tapahtumien imusta?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä maratoniin liittyy jokin tällainen status, koska tavallinen kansa on pitänyt sitä pisimpänä mahdollisena juoksumatkana. Moni on juurikin juossut maran statuksen tähden. Voi olla, että jokin ultramatka on kansalle vieraampi juttu, koska sitä ei näytetä telkkarissa eikä media niin seuraa. Ehkä rahvas ei säntää ultramatkoille samalla tavalla kuin maratonille. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yleisurheiluharrastuksen suosion lasku lapsilla/nuorilla on ikävä juttu, ikävämpi kuin maratonin suosion notkahdus nyt. Mutta jos miettii vaikka 10-vuotiasta lasta niin onhan hänen nyt mukavampi mennä pelaamaan jotain joukkulajia kavereiden kanssa kuin lähteä juoksemaan lenkkiä. Yleisurheilustakin pitäisi saada enempi sellainen yhteisöllinen fiilis. Toki moni urheiluseura tämän eteen töitä tekeekin. Miten tämä liittyy alkuperäiseen aiheeseen - ma ei tiedä. 😄

Status on tosiaan varmaan monelle se syy lähteä maratoneilta ultralle. Semminkin kun maratonajoista ei paljoa puhuta. Sanotaan vain "juoksin maratonin" (tai sen ja sen ultran) ja sillä selvä. Miten voisi palauttaa glorian hyvän maratontuloksen tavoittelun ylle? Miksi osallistuminen 85 kilometrin juoksuun on kahvipöydässä isompi asia kuin se, että alitti maratonilla kolme tuntia? Esimerkiksi.

Itsessäni en tätä statusajattelua tunnista/tunnista, mutta voihan se siellä taustalla olla. Olen kuitenkin huomannut, että kukaan ei koskaan kysy mitään maratonkysymyksiä, vaikka siitä kertoisi. Kukaan ei kysy aikatavoitetta tai enkkaa, ei mitään. Paitsi tietysti toiset maratoonarit.
 

Share this post


Link to post
Share on other sites
tunti sitten, Kylmää terästä kirjoitti:

Voi olla että aika harva työpaikan kahvihuoneessa kertoo juosseensa viinonloppuna maratonin kahteen tuntiin. Taitaa vain yksi tällainen löytyä. Ja ehkä hänkin muistaa kevereille  kertoa käyttäneensä sääntöjenvastaisia jäniksiä. 

 

Voipi kyllä olla että tässä kahvipöydässä ei niin sääntöjä muistella.

Se on aika ja sijoitus, joka näille jannuille merkkaa, ja tietysti tienesti 🙂 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse en ole juossut Joutsenossa, vaikka mieli tekisi, koska se on niin aikaisin aamulla. Iltapäivämarat kiinnostaa aamu-unista enemmän.

 

En ole juossut maroja statuksen kiihottamana. Tuskin työkaverit tai tutut edes ymmärtävät esmes kolmen tai neljäntunnin maratonsuoritusten eroa.

 

Maraton on itselleni ollut hitaana hölkkääjänä se paras matka testailla kuntoa. Fiilikset matkalla ovat myös paremmat kuin lyhyemmillä otatuksilla. Ultrat taas ovat, ainakin tällä hetkellä, liian pitkiä, jotta ne pystyisi juoksemalla fiilistelemään. Kävely ei kiinnosta, paitsi vuorilla vaeltelu. Mutta se onkin sitten paljon mukavampaa ilman numerolappua 🙂 

 

No, ihmettelen tässä ihmisten intoa mennä trendien mukana. Itse menen omien vahvuuksien/heikkouksien sekä halujeni mukaan.

 

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy