Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Runcycleski

Saliohjelma jaloille talveksi

Recommended Posts

mä oon ite kokenu aika haastavaks vetää puntteja kestävyys reenien väliin.. ehkä kevyempää ja pitempää sarjaa..harvemmin maximia ehkä..et jalat ei mee ihan jumiin...

 mut ite tykkään enemmän portaista - vedoista- mäki vedoista..perttu anto ihan hyvää kommenttia.. kyllä 1.50 puokilla on jo ihan hyvä aika musta...

Share this post


Link to post
Share on other sites
20 tuntia sitten, second kirjoitti:

 

Joo mutta pitäisi yrittää. Ketjun aloittajaa ei tästä voi käydä syyttämään, aloitusviestin yritysindeksi on noin 3 asteikolla 1-10. ketään ei ole kiitetty, ei kommentoitu jne. Ei tuolla yrityksen määrällä voi odottaa mitään kovin ihmeellisiä treenirintamallakaan.

 

Perttukin rääpäisi hyvän vastauksen. Ja sirkat sirittää yössä. Välillä meinaa vähän käydä vituttamaan tuommoinen kiittämättömyys.

Tästä viestistä kun ymmärtäs edes yhden lauseen?

  • Confused 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
On ‎17‎.‎10‎.‎2019 at 04.24, puujalka kirjoitti:

Olen aika pragmaattinen tässä asiassa. Jos ei ole ongelmia jalkojen kanssa, juoksussa tarvittavaa voimaa saadaan juoksemalla kovaa. Siis strideja, mäkivetoja, mäkiloikkia, ratavetoja, kisoja. Kaikki muu on ajan tuhlausta.

Mutta tässä ei ole kyse kilpajuoksijasta, vaan noin 1.50 puolimaratoonarista. Eiköhän tavallisella puolikyykyllä saisi askeleeseen pikkuisen tehoa ja sitä kautta vauhtia.

Sitä olen vähän ihmetellyt, kun useat ihmiset ovat kirjoittaneet, että juoksija saa voimaa kun juoksee lyhyitä vetoja eli nopeasti. No kai se sitten niin on, kerran jotkut niin sanovat. Perustuuko se siihen, että jalat työntävät alustaa vasten kovemmalla teholla, jos juoksee nopeasti. Mutta onko se sitten oikeata voimaa, mitä siitä tulee. Aika katoavaista on sekin voima, mitä mäkijuoksulla saadaan. Ja aika paljon joutuisi juoksemaan ylämäkeä... oikein mäkihyppelykausi pitäisi tehdä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Aktivoidaan nopeita lihassoluja. Veteraaneille suurta hyötyä, koska ne surkastuvat nopeammin kuin hitaat lihassolut. Uudessa juoksijalehdessä oli paljon hyviä ohjeita voimaharjoittelusta yhdistettynä juoksemiseen. Piti ostaa ihan irtonumerona. 

  • Like 1
  • Thanks 2

Share this post


Link to post
Share on other sites

Loikat, spurtit, mäkivedot jne varmasti relevantteja ja hyödyllisiä monen tasoisille juoksijoille. Puntilla saa sitten vähän erilaista voimaa, tosin eihän nämä toisiaan pois sulje. Eikä silläkään varmaan kovin kriittistä merkitystä ole, tekeekö pienillä painoilla pitkää sarjaa vai isommilla lyhkästä. Kunhan tekniikka on kutakuinkin kunnossa eikä treeneistä tule liian rasittavia, jotta olisi liikaa pois juoksutreeneistä.

 

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
4 tuntia sitten, Runcycleski kirjoitti:

Tästä viestistä kun ymmärtäs edes yhden lauseen?

 

I rest my case. Kun on lusikalla annettu niin kauhaa ei kannata edes yrittää.

 

2 tuntia sitten, huh huh kirjoitti:

Mutta tässä ei ole kyse kilpajuoksijasta, vaan noin 1.50 puolimaratoonarista. Eiköhän tavallisella puolikyykyllä saisi askeleeseen pikkuisen tehoa ja sitä kautta vauhtia.

Sitä olen vähän ihmetellyt, kun useat ihmiset ovat kirjoittaneet, että juoksija saa voimaa kun juoksee lyhyitä vetoja eli nopeasti. No kai se sitten niin on, kerran jotkut niin sanovat. Perustuuko se siihen, että jalat työntävät alustaa vasten kovemmalla teholla, jos juoksee nopeasti. Mutta onko se sitten oikeata voimaa, mitä siitä tulee. Aika katoavaista on sekin voima, mitä mäkijuoksulla saadaan. Ja aika paljon joutuisi juoksemaan ylämäkeä... oikein mäkihyppelykausi pitäisi tehdä.

 

Tämä on hyvä kysymys, en tiedä mistä tulee ajatus voimakkaasta juoksusta, kuitenkin sen pitäisi olla kimmoista ja ryhdikästä? 

 

1. Juoksu on hermostollinen laji, vaikka kestävyyslaji onkin. Hermotukseen liittyvät mm kimmo-ominaisuudet.

 

2. Nopeus on hermostollinen ominaisuus (jota maksimivoima määrittää, tai jotakin), ja kerran kestävyysjuoksija ei tarvitse edes keskimääräisiä voimatasoja, toisin kuin vaikka pikajuoksija, niin pelkät vedotkin voi riittää. Tosin tässä päästään taas kylmään pohjolaan jossa osa kaudesta ollaan pakotettuja hitaaseen juoksuun.

 

2.5 Ja kuitenkin se punttivoima pitäisi kyetä jalostamaan juoksuvoimaksi. Eli vedot kannattaa senkin vuoksi. 

 

3. On kuitenkin olemassa vammaherkkyys ja lihastasapaino, johon pelkkä juokseminen ei välttämättä auta. Ja ne kaikki vuodet mitä olen kehon harjoittamista opiskellut niin tosiasia on se että minimalismi ei toi oikein missään, edes minimalismissa. Aina on asioita kehossa jotka toimivat lajisuorituksen kehityksen tukkona, mutta eivät kehity riittävästi itse lajisuoritetta tekemällä ja tässä pitää olla tuntosarvet ylhäällä ja mieli avoimena. Dogmaatikot juoksevat vain perse edellä puuhun jos koittavat soveltaa omia kapea-alaisia iskulauseita ja muistisääntöjään.

 

Eli erityisesti tämän vuoksi punttihommia pitäisi olla minun mielestä kaikilla jotka ottavat juoksemisen vakavasti, osa omasta energiasta on käytettävä siihen että kroppa pysyy tasapainoisena ja ollaan tutkalla siitä että kroppa on tasapainossa. Jos näin ei tee niin kohta paljon isompi osa omasta energiasta menee toipumiseen ja ongelmien kanssa pärjäämiseen. Ja tuo korostaa oman tekemisen ammattimaisuutta muutenkin, joka on itsessään motivoiva tekijä kun tietää että sekin kivi on käännetty (ja tämä(kin) erottaa sunnuntaihölkkääjät tosijuoksijoista). Vähän niin kuin lepopäivinä tehdyt palauttavat lenkit.

 

 

2 tuntia sitten, kimmoke kirjoitti:

^ Aktivoidaan nopeita lihassoluja. Veteraaneille suurta hyötyä, koska ne surkastuvat nopeammin kuin hitaat lihassolut. Uudessa juoksijalehdessä oli paljon hyviä ohjeita voimaharjoittelusta yhdistettynä juoksemiseen. Piti ostaa ihan irtonumerona. 

 

Mitä ovat nopeat lihassolut? ns hidas lihassolukko  aktivoituu AINA ensin ja JOS sen tehontuottokyky ei riitä niin "nopeat" tulevat mukaan. Eli kummat nyt sitten on nopeita? Tämän vuoksi nuo sanat "nopea" ja "hidas" pitäisi siis toimittaa saunan taakse ja haudata elävänä tunkioon.

 

Lihasolukosta puhuminen on aina vähän vaarallista. Siitä tiedetään vielä niin vähän, ja pääsääntöisesti kaikki tieto on vanhentunutta että sama kun olisi hiljaa. Alan johtavat ekspertit (mm Andy Galpin) ovat erittäin varovaisia missään mitä tulee lihassoluihin. Tämän hetken käsitys tuntuu olevan se että lapsi voi syntyä hyvin kestävyys- tai nopeusspesifeillä lihasoluilla, mutta lihassolukko pyrkii sinne keskivaiheille, eli kohtuu vahvaksi ja kohtuu kestäväksi. Siksi oikeastaan kumpikin ääripää "surkastuu" iän myötä kun solukko hakeutuu keskivaiheelle. Mutta tuokin käsitys varmasti tulee vielä muuttumaan kun asioita tutkitaan enemmän. (eikä ole vielä puhuttu mitään motorisista yksiköistä jotka nekin erikoistuvat nopeuteen ja kestävyyteen! Enkä kyllä puhukaan)

 

Mutta ihan kokemusvaraisesti on todettavissa että kyllä nopeus kärsii iän myötä ja siksi nopeus- ja räjähtävyysharjoitteita pitäisi tehdä jos haluaa edes sen vähän säilyttää mitä säilytettävissä on, se on sitten ihan kokonaan oma kysymyksensä onko sen eteen juuri mitään tehtävissä. Etenkin jos pääsääntöisesti harrastaa kestävyysurheilua ja lihas saa jatkuvasti käskyä muuttua kestävämmäksi, toki kuten ylläkirjoitettua niin nopeus on hermostollinen ominaisuus ja tätä pitää harjoittaa.

 

Tämä ei sitten tarkoita sitä että voimatasot tippuisi, mutta voimantuottoajat toki pitenee. Käytännön esimerkkinä useat huippuluokan voimaurheilijat voivat olla reilusti yli 40v ikäisiä, ehkä eivät riko enää ennätyksiä mutta voivat olla hyvin lähellä niitä. Pikajuoksussa ja ylipäätään teholajeissa näin ei tapahdu vaan kyllähän se juna menee ohi aika pian. Tämä indikoisi sitä että voima ominaisuutena ei tarvitse välttämättä (suurta) nopeutta ja on osittain eri ominaisuus.

 

Mitä sitten kestävyysurheilija tällä tiedolla tekee? No ei välttämättä mitään, mutta ihan hyvä tiedostaa se että lihassolukosta puhuminen on sama unohtaa kokonaan muutamaksi vuosikymmeneksi (kun siitä on hölötetty puutaheinää nyt jo useampi vuosikymmen täysin riittämättömillä todistella!).

 

 

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
4 tuntia sitten, second kirjoitti:

2. Nopeus on hermostollinen ominaisuus (jota maksimivoima määrittää, tai jotakin), ja kerran kestävyysjuoksija ei tarvitse edes keskimääräisiä voimatasoja, toisin kuin vaikka pikajuoksija, niin pelkät vedotkin voi riittää. Tosin tässä päästään taas kylmään pohjolaan jossa osa kaudesta ollaan pakotettuja hitaaseen juoksuun.

 

Pohjolassa voi olla ihan hyvä idea viihtyä talvisaikaan myös salin puolella.

 

Mutta mitä ihmettä tarkoittaa tuo, että kestävyysjuoksija ei tarvitse edes keskimääräisiä voimatasoja? 

Share this post


Link to post
Share on other sites
59 minuuttia sitten, puujalka kirjoitti:

 

Pohjolassa voi olla ihan hyvä idea viihtyä talvisaikaan myös salin puolella.

 

Mutta mitä ihmettä tarkoittaa tuo, että kestävyysjuoksija ei tarvitse edes keskimääräisiä voimatasoja? 

En ole second mutta voisiko tuon ymmärtää vaikka niin että jos katsoo eri urheilulajien kirjoa, niin kestävyysjuoksussa tarvittavat maksimivoimatasot ovat pienemmät kuin monessa muussa lajissa. Eihän tuosta sinänsä voi eri mieltä olla, mutta toisaalta se ei myöskään kerro mitään siitä, hyötyisikö joku yksittäinen juoksija (paljonkin?) punttitreenistä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
32 minuuttia sitten, Jeppekoira kirjoitti:

En ole second mutta voisiko tuon ymmärtää vaikka niin että jos katsoo eri urheilulajien kirjoa, niin kestävyysjuoksussa tarvittavat maksimivoimatasot ovat pienemmät kuin monessa muussa lajissa. Eihän tuosta sinänsä voi eri mieltä olla, mutta toisaalta se ei myöskään kerro mitään siitä, hyötyisikö joku yksittäinen juoksija (paljonkin?) punttitreenistä.

 

Just näin. Aika paljon olen tutkaillut eri lajien vaatimuksia mm voiman suhteen ja lajien joiden yleisesti ajatellaan vaativat valtavasti voimaa ovat ihmisen maksimipotenttiaaliin nähden aika keveitä. Voihan ne äkkiseltään vaikuttaa huimille mutta tässä vähän kontekstia:

 

-Esim jonkin aikaa Yhdysvaltain ennätystä voimannosto kyykyssä (yli 400 kiloa) pitänyt entinen kuulantyöntäjä (yli 21m pukannut) Chad Wesley Smith meinasti että mm kuulassa ei tarvitse voimaa "järin" paljoa, ei varmaan edes 250kg kyykkytulosta. Samaa sanoi aikanaan yhtälailla voimanostossa painoluokkansa kyykkyennätystä (yli 300 kiloa) pitänyt entinen painonnostaja Max Aita sanoi että painonnostajatkaan eivät tarvitse järkyttävän kovia voimatasoja suhteessa siihen miten paljon isommat ne voisivat olla jos niihin satsattaisiin täysipainoisesti. 

 

Ja tosiaan kummassakin lajissa, painonnostossa ja kuulantyönnössä, tuotetaan ehdottomasti korkeimmat teholukemat mitä olympialajeissa ylipäätään tuotetaan (esim pikajuoksun teholukemat lähdössä kalpenee noiden rinnalla) ja siten vaatimukset voimalle ovat hyvin korkeat, mutta silti niissäkin lajeissa yleensä ongelmakohta on joku muu kuin voima. Taito- räjähtävyys, kimmoisuus yms ovat kuitenkin niin merkittäviä ominaisuuksia voiman rinnalla ja lopunviimein vaativampia kehitettäviä lajisuorituksen kannalta kuin voima.

 

Entäpä sitten kestävyysurheilijat?

 

Paljonko joku Sage Canday (vai mikä se vo2maxproductioinsin kaveri oli nimeltään?)  vaikkapa vetää maasta, olikohan jonkin 70 kiloa Trap-tangolla ja nimenomaan korkeammilta kahvoilta ja joskus muistelen nähneeni kyykkyvideon jossa ei ollut varmaan edes 60 kiloa (ja toki vain puolikyykky). Toki ei nuo maksimipainoja olleet mutta montaa kymmentä kiloa enempää maksimi ei ole. Ja kaveri on kuitenkin alle 2:20 maratoonari ainakin muistaakseni. Ja samankokoiset voimannostajat kyykkää ja mavettaa sen 250-300 kiloa (Maratontulokseen ei taida sitten kellotaulu riittää). 

 

Ja en tosiaan kyseenalaista punttitreenin tarvetta juoksijalle, mutta jonkin muun vuoksi kuin tehontuoton vuoksi. Kropan tasapainoisuus ja vammattomuus selkeimpänä, sekä varmasti talvikauden yli ylläpitämään kimmo-ominaisuuksia. Ja voihan niitä käyttää vaikkapa hermottamiseen jos jossakin selkeää ongelmaa on, esim itse sain perseen pelaamaan paremmin vauhdikkaassa 4:00min/km vauhdissa kun tein tuota @Umpimähkän linkittämää lantionostoa edeltävänä päivänä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vaikken olekaan asiantuntija millään tavalla, niin sanon tähän oman mielipiteeni. 

Olen samoilla linjoilla kuin Puujalka. Juoksemisen pääharjoitusmuoto on juokseminen. Ajattelisin, että sitä kannattaa treenata kaikissa eri muodoissa, nopeutta, kestävyyttä jne. 

 

Kuntosaliharjoittelusta on kylläkin hyötyä, mutta pitää ajatella mitä siellä tekee. Itse teen vapailla painoilla ja erilaisia toiminnallisia juttuja. Koko kroppaan kohdistuvat liikkeet on hyvästä. 

 

Toiminnallinen kuntosalitreeni ei hidasta ja jumita paikkoja niin paljon kuin joku puhdas voimatreeni. Voimanostajat on erikseen. Kannattaa tehdä pitkiä sarjoja, 3-4 x 15-20.

 

Mun mielestä kyllä kestävyysjuoksija tarvii varmasti ainakin keskimääräisen voimatason jalkoihin. Kysyn vaan, miten määrittelet Second keskimääräisen voimatason? 🤔 

 

Mut siis juokseminen on minusta pääharjoittelu. 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

On tietysti paljon juoksijoita, jotka ei tee voimaa ollenkaan (mm. afrikkalaiset?), eikä kilpajuoksijoiden varmaan kannatakaan käyttää resurssejaan siihen. Eikä monet kilpakuntoilijatkaan juoksemisen lisäksi ehdi tehdä voimaharjoituksia.

Mutta itse kuulun kyllä niihin, joiden mielestä ehdottomasti kannattaa parantaa juoksuvauhtia vahvistamalla jalkoja.

Ja kuten nimim. second sanoo, niin se on terveellistä vahvistaa itseään. Monethan varmaan tekeekin ainakin vatsa- ja selkälihaksia, ja se onkin paha jos ne on laiminlyöty.

Share this post


Link to post
Share on other sites
37 minuuttia sitten, Kaju kirjoitti:

 

Toiminnallinen kuntosalitreeni ei hidasta ja jumita paikkoja niin paljon kuin joku puhdas voimatreeni. Voimanostajat on erikseen. Kannattaa tehdä pitkiä sarjoja, 3-4 x 15-20.

 

Mun mielestä kyllä kestävyysjuoksija tarvii varmasti ainakin keskimääräisen voimatason jalkoihin. Kysyn vaan, miten määrittelet Second keskimääräisen voimatason? 🤔 

 

 

Ei jumita kun tekee järkevästi. Olen tehnyt päivittäin maksimivoimaa ja polkenut sen pari tuntia polkupyörää ja jalat on varsin freesin oloiset päivittäin, freesimmät kuin vaikka kolmen voimatreenin viikolla... Puhumattakaan sitten yhden voimatreenin viikosta mikä on se aivan vihoviimeinen ajatus jos mielii vahvistua ollenkaan. Jos kerran viikossa treenaa niin yhtään minkäänlainen kehittävä treeni pistää kropan niin tinaan että ei mitään järkeä, aivan sama mikä se sarjan kestävyys on, vaikka 100 toistoa. Kerta-annos vaan on liian iso. Mutta paino sanalla kehittävä, jos kruisailee siinä lihaksen mukavuusalueella, kuten esim "toiminnallisissa" treeneissä on tapana, niin silloinhan paikat ei mene jumiin.

 

Kun osaa soveltaa ja ajattelee vähän laatikon ulkopuolelta päin niin monenlaiset hommat onnistuu. 

 

Tuohon kysymykseen voisi vastata nyt vaikka niin että keskimääräinen voimataso vaikkapa kyykyssä on 1,5xomapaino, siis niin että reisi on horisontaalisessa tasossa tai sen alle (nostovyö sallittakoon). Maastavedossa joku vaikka 1,75-2xomapaino.  Aletaan olla siinä skaalan puolessa välissä, toisessa päässä on ne jotka ei edes pöntölle kykene enää kyykistymään eivätkä ilman invakahvaa pääse ylös ja toisessa ne joiden nimissä on voimailun maailmanennätykset. Siis ihan puhtaasti tilastollinen keskimäärä tämä, se on sitten itsekunkin oma eksistentialistinen dilemma että mitä se merkitsee itselleen eksistoivana subjektina (on luettu Kierkegaardia).

  • Like 1
  • Thanks 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
6 tuntia sitten, second kirjoitti:

Tuohon kysymykseen voisi vastata nyt vaikka niin että keskimääräinen voimataso vaikkapa kyykyssä on 1,5xomapaino, siis niin että reisi on horisontaalisessa tasossa tai sen alle (nostovyö sallittakoon). Maastavedossa joku vaikka 1,75-2xomapaino.  Aletaan olla siinä skaalan puolessa välissä, toisessa päässä on ne jotka ei edes pöntölle kykene enää kyykistymään eivätkä ilman invakahvaa pääse ylös ja toisessa ne joiden nimissä on voimailun maailmanennätykset. Siis ihan puhtaasti tilastollinen keskimäärä tämä, se on sitten itsekunkin oma eksistentialistinen dilemma että mitä se merkitsee itselleen eksistoivana subjektina (on luettu Kierkegaardia).

 

Ja tässä siis edelleen varmastikin niin, että keskimääräinen tarkoittaa urheilulajeja keskimäärin?

 

Eilen se kuulosti minusta keskimääräiseen jamppaan verrattuna, ja sehän ei pidä paikkaansa. Jos otetaan kadulta keskimääräinen jonne joka ei muuta tee kuin kaivele nenäänsä, niin kyllähän rimpulat kestojuoksijat pieksevät sen kaikilla mitattavissa olevilla osa-alueilla.

 

Ja että ei tulisi väärää kuvaa omasta kirjoituksestani: ehdottomasti kannatan punttista. Olenkin joskus sanonut, että jos pitäisi määrätä kansalle joku yksi ja ainoa tapa kehittää kuntoa, niin kyllä se olisi kuntosalitreeni. Se, että joku aktiivijuoksija ei välttämättä tarvitse (jos osaa treenata juoksua tarpeeksi monipuolisesti) on ihan eri asia. Yleensä nekin kyllä tarvitsee.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy