Jump to content
Juoksufoorumi.fi


r
perttu

Palautumisen seurannan menetelmät

Recommended Posts

41 minuuttia sitten, Pasi_P kirjoitti:

 

Vähän kaksijakoiset fiilikset tällä hetkellä. Syke, sykevälivaihtelu, ja kokonaisunen määrä näyttävät ihan oikeilta. Mutta REM-unen ja syvänunen määrät on pakko olla arvauksia, koska mittari ei voi mitata aivosähkökäyriä. Semmoisen havainnon olen kyllä tehnyt, että kun syvänunen  määrä on lisääntynyt, niin olen ollut kyllä virkeämpikin aamuisin. Nukunko sitten rauhallisemmin, jonka mittari tulkitsee syväksi uneksi, en tiedä varmasti.

 

Ei ihan höpöhöpö, mutta ei ihan sitä mitä luvattiin.

 

Muistaakseni osa unesta on fyysisesti passiivisempaa, kroppa ikään kuin lamaantuu. Tämän hetkinen hypoteesi kai on se että kroppa ei tempaudu uniin mukaan ja hyppää vaikka 7 kerroksen parvekkeelta.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla rannemittari (F235) käytössä 24 h. Sen ilmoittama alin yösyke on melko pätevä palautumisen ja kunnon mittari. Tosin olen huomannut, että järkevien lukujen saaminen, ainakin mulla, edellyttää aamuharjoittelua. Silloin nukkumaan mennessä on palautuminen jo pitkällä kovastakin harjoituksesta. Kovemman iltatreenin jälkeen en osaa arvoa tulkita, koska treenirasitus pukkaa liiaksi päälle vielä nukkuessa ja syke nousee korkeaksi. Johtuu varmasti myös siitä, että lähes aina juoksen aamulla ja en siis ole tottunut koviin treeneihin illansuussa.

Joskus yösyke ennakoi myös tulevia tulehduksia, muttei aina.

Samaa mieltä aikaisempien kirjoittajien kanssa unen laadun ja pituuden tärkeydestä palautumisessa ja rasituksen mittarina.

Share this post


Link to post
Share on other sites

aamusyke. ja koska on tehnyt vetoja- max -vk -pitkis -kyvyitä lampsutteluja..tuntuu kun kohta 50v 

et palautuminen melko hidasta..unta riittävästi..ehkä päikkärit..rentoutumista..+ muuta

 häslinkii vähemmälle..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kun palaa tähän palautumisen seurantaan niin kyllähän nämä asiat on mystisiä. Koska asia on monimutkainen niin avatkaamme sitä monimutkaisella tarinalla:

 

Esimerkiksi edeltävä viikko + maanantai oli sellainen mylly että olin aivan paskana. Jalat raskaat ja pelkkä portaiden nouseminen aiheutti tulehdusmaista kipua reisissä, puhumattakaan polkemisesta vähäkään isommilla nopeuksilla, jos tein kyykkyä niin taso oli heikko. keskisykkeet treeneissä oli noin 10 lyöntiä alempana kuin normaalisti, kroppa ei palautunut ja selvästi se oli jonkinaisteissa lamaannuksessa. Ja mieskuntokin oli... No sanokaamme rehellisesti että lerpsahtanut ja kovasti pehmeä. Voisi siis sanoa että ylirasitustila selvästi kroonisella puolella, unikin semmoista humalaisen koomaa. Nälkä oli jo hävinnyt tunteena ja pelkkä etäinen jomotus vatsassa oli jäljellä (miinuskaloreilla kuitenkin mentiin). Lisäksi flunssan oireet puski päälle. En tiedä olenko ihan hetkeen ollut yhtä romuna kuin nyt.

 

No heti tiistaina salille koska liikunta-addikti ei voi pitää välipäiviä, maastavedon pariin ja vedin "ennätysraudat" 230kg ylös (sen perään 3x3 190kilolla), kun ensin olin kyykkäillyt 140 kilolla joka sekin tuntui vahvalle, vertikaalihypytkin sujui ihan OK. Ja tuo maastaveto on nimenomaan liike joka mittaa koko kropan hermotusta.  

 

Ja sanoisinpa jopa että kroonisen ylirasituksen oireet jäivät tuolle tielle, kanki seisoo ja mieskin. Varmaan osaltaan siksi että hermostolle tuli nyt päinvastaista viestiä, eli sympaattinen hermosto sai hyvää herätettä pitkän parasympaattisen hermoston valtakauden jälkeen. Tämän takia, toki siksikin kun tiedän miten vähän ihmiskehoa tunnetaan, olen sitä mieltä että kamalasti ei kannata noihin palautumistiloihinkaan aina luottaa, vaikka niistä voi näin teoreettsesti keskustellakin. Voi se olla että kallellaan oleva kuppi menee nurin, mutta voipa se olla että se kallellaan oleva kuppi suoristuukin.  Etenkin kestävyysurheilijoilla kun tahtoo käydä vielä niin päin että sympaattinen hermosto jää liian vähälle huomiolle ja jos ylirasitustiloja ilmenee niin ensimmäisenä kaikki teholliset napsaistaan pois, kun meikäläinen taas enemmän voima-kestävyysharrastelijana rasittaa kumpaakin hermostoa aika tasaisesti. Tämä on kenties ihan hyvä asia pitää mielessä?

 

Toki yksi merkittävä juttu tässä oli se että maanantaina otin ihan selvästi ylimääräisiä kaloreita ja nimenomaan sokerista. Tuo varmasti latasi kroppaa yön ylitse ja mahdollisti sen että kroppa tunsi itsensä iskukykyiseksi heti seuraavana päivänä, kun aiemmin sen oli pakko ollut pitää kiinni mahdollisimman hyvin siitä mitä se ylipäätään sai.

 

Olisiko esim sykevälivaihteluissa näkynyt tämä ja etenkin tuo MA-TI välinen yö? Olisiko mittari käskenyt lepäämään heti kun tilaisuus lepoon ilmenee, eli tiistain voimapäivä olisi jäänyt pitämättä? Luulenpa että kaikki mittarit markkinoilla olisivat sanoneet että se on hyvä mies vähintään viikon pakkolepo tuon jälkeen, toki kun en käytä mitään niin en osaa mennä sanomaan varmaksikaan. Ja varmaan vastuullinen valmentaja myös olisi käskenyt takaisin kotiin. Itsekin tiistaina salilla lähtiessä mietin että teenkö vuosisadan typeryyden. Mutta toisaalta käytäntö osoitti tilanteen sitten ihan toiseksi, kroppa oli oikeinkin iskukykyinen.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy