Jump to content
Juoksufoorumi.fi


r

Recommended Posts

6 tuntia sitten, Pasi_P kirjoitti:

Mielestäni maratonille valmistautuessa testinä toimii paremmin 6-7x2000m. Tarjoan mielelläni tuota pitkää testiä, jos maraton tai puolikas on tähtäimessä, koska se on osoittautunut yllättävän luotettavaksi nimenomaan maratonille treenaaville.

 

Minä tykkään 3*4000 m:n tai 2*6000 m:n vedoista. 

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
10 minuuttia sitten, hatapa kirjoitti:

 

Minä tykkään 3*4000 m:n tai 2*6000 m:n vedoista. 

 

 

Treeninä joo, ihan hyviä, mutta tarkoitin testiprotokollana 6-7 x2000m/40sek. 2 vetoa alle aek:n, ja 3-4 vetoa vk-alueella, ja vika anakynnyksellä ja vähän yli. Tossa haarukoidaan vk-alue aika tiheästi läpi.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tässä testaajan palautetta täällä olleisiin kysymyksiin:

 

Täältä vastauksia mielenkiintoisiin kysymyksiin asiassa! 
 
- Vetojen välillä oleva palautus on lähinnä testaustekninen asia, jotta näytteenottoa ei tehdä kiireessä tai maton ollessa käynnissä. Neljän minuutin vedon käyttäminen kolmen minuutin pätkän sijaan sitten puolestaan tasoittaa sykkeenlaskua palautuksen aikana, joten kokonaisuus on sama kuin 3min testiportaita käytettäessä.
 
- Matolla käytetään 0-kulmaa meidän testimuodossa, sillä nousukulman käyttö on erityisesti matalissa vauhdeissa hyvin merkityksetön asia, kun ilmanvastus olisi joka tapauksessa vähäinen tai olematon. Samalla vältytään tekemästä kilometrikaupalla juoksua jatkuvaan ylämäkeen kulman osalta: biomekaanisesta kun pienellä nousukulmalla ei ole suoraa vastinetta ilmanvastuksen kanssa
 
- Rajojen määrityksen osalta ei ihan lyhyt vastaus oikein anna täyttä kuvaa määrityksestä, mutta kyse on matemaattisesta kaavasta, jolla laktaattikäyrän kulmakertoimien avulla määritetään kynnysarvojen kohtia. Lyhyellä nyrkkisäännöllä aerobinen kynnys olisi laktaatin kertymisen alkukohta* ja anaerobinen kynnys puolestaan kohta, jossa puskurointikyky ei enää kykene pitämään laktaattia ’steady state’ -tilassa, vaan se lähtee ’hallitsemattomaan’ nousuun**. Molempiin liittyy aika monta huomioitavaa asiaa tämän ohella/sivussa, mutta karkeasti tästä on kyse. Matemaattinen laskutapa sitten puolestaan tekee omat versionsa raakadatasta, jotta tällaisten kynnyskohtien määrittäminen on mahdollista.
* Muitakin määritystapoja tai terminologiaa on käytettävissä. Vertailua voidaan tehdä lepotasoon tai esimerkiksi alimpaan tasoon ja siitä riippuen voi olla erilaisia nyrkkisääntöjä.
** Teoreettisesti on mahdollista keskustella siitä onko varsinaista kynnystasoa olemassa, vai onko se vain aikariippuvaista. Käytännön kannalta tämä ei luonnollisesti ole oleellisin kysymys vaan ennemmin määritystavan toistettavuus ja kontrolloitavuus.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy