Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Recommended Posts

kun kunto nousee vauhti kasvaa ja sykkeet laskee..myös lepo sykye laskee..sen takia tykkään tehdä testi juoksuja et näkee mis mennään..

 myös kisat on hyviä testejä..vaikka aina ei osuiskaan kymppiin...

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
16 minuuttia sitten, AnttiSn kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa ainaskaan minun kohdalla. Sen sijaan joihinkin peruskenkiin verraten Cliftoneilla kadenssi nousi noin 5 pykälää, ja tämä siis tapahtuu kaikissa normaaleissa vauhdeissa (pk1-vk2)! 

 

 

Onko sulla Clifton 6? Omalla kohdallani sen käyttöalue on tuoreilla jaloilla 4.20-5.00 min/km mieluusti asfaltilla. Väsyneillä jaloilla ei oikein sovi, koska silloin on vaikea saada kengän vaatimaa voimaa ja vauhti lässähtää. Kengän kuluminen (nyt vajaa 600km) on vähän tehnyt kevyitä lenkeistä helpompia, mutta sanoisin silti, että vähän yli 5 min/km lenkkejä on vaikea juosta, koska silloin ne herkästi hiipuvat jonnekin 5.20 min/km tai yli. Tuntuu, että jos Cliftoneilla ei tee töitä, niin vauhti lässähtää. Sen sijaan jos vauhtia on riittävästi, se kimmoisuus tekee juoksemisesta asfaltilla aika nopeaa. Tilanne voi olla eri, jos juoksijalla on esim. enemmän painoa. Se liittyy siihen, kuinka kova voima sinne välittyy. Niissä on niin paljon vaimennusta, että pieni voima ei ole hyväksi. Siitä on hyötyä mitä aggressiivisemmin niillä juoksee ja esimerkiksi reipasvauhtiset asfalttialamäet menevät niillä loistavasti. Joku kenialaistyyppinen kevyt hipaisu maahan ei ole oikein omimmillaan niille.

 

Kadenssi laski mulla vähän Skechersin verrattuna vastaaviin lenkkeihin suhteutettuna, mutta ero ei ollut merkittävä. Juoksen 175-200 kadenssilla vauhdista riippuen. Vomeroon verrattuna en ole kadenssia katsonut, mutta koska kyse on pitkiskengät, eikä vauhti ole kova, kadenssi voi olla siinä 180 paikkeilla tai jopa vähän alle. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ketju on ihan mielenkiintoinen, joten kaivoin alan erään oppikirjan (Kuntotestauksen käsikirja) esiin. Pitänee lukea se taas kerran, mutta onkohan siinä vanhaa tietoa? Se on vuoden 2007 painos ja näköjään viime vuonna on ilmestynyt uusin versio.

 

Ja se mystinen AerK! (vähän niinkuin Lieksa!), tänään se oli täysin mutuna hölkkävauhtia 5:45/km, joka tarkoitti sykkeeenä noin 138/min. Tällä viikolla nopein hölkkäkilometri on ollut peräti 5:04 (jalat olisivat yllättäen vieneet kovempaa, mutta henki ei kulkenut enää) ja hitain 6:36. Näistä jutuista voimme päätellä, että on ollut hyvä viikko lonkan kannalta.

 

Jatkona @AnttiSn:n kysymykseen, tarvitseeko tavallinen kuntoilija ollenkaan kynnystestiä?

Share this post


Link to post
Share on other sites
3 tuntia sitten, Pottonen kirjoitti:

tarvitseeko tavallinen kuntoilija ollenkaan kynnystestiä?

 

Ymmärtäisin että kynnystesti toimii urheilijan tasonmittaukseen, mutta voiko tuloksia oikeasti käyttää ohjaamaan harjoittelua?

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kynnystesteillä voi myös seurata että pureeko se reeni, mutta silloin testausta pitäisi tehdä säännöllisesti vaikka 2-3kk välein. Harrastajalla tällä ei taida olla suurtaväliä, mutta kilpaurheilijoilla voi jo ollakin. Tosin saman tiedon saa tavallaan kisoista, mutta kai noi huiput seuraa reenikaudella kehitystä kynnystesteilläkin. Itse ei vaan viitsi sijoittaa testeihin vaikka 3x140€, varsinkin kun marraskuun ja huhtikuun välin hiihtelen.

 

Lisäksi kynnystestien tuloksien hydyntäminen reeneissä vaatisi sen, että olisi osaava valmentaja, ainakaan itse en kykenisi erottelemaan syitä tuloksien muuttumiseen kyllin tarkasti. Itselleni on ihan sama vetää samalla sapluunalla ja päivittää kynnyssykkeet vaikka 2 vuoden välein.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Suorituskyvyn kehittymisen seurantaan on lukuisia keinoja, ja älyttömän tiheään eivät esim. suomalaiset huippujuoksijat testeissä käy. Valmentajilla on testinsä / harjoituksensa, joilla tilannetta voidaan seurata. Vk-harjoituksissakin voi laktaatteja mittailla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tätä ketjua seuratessa on tullut tuumattua onko näissä kynnyksissä ja niiden määrittämisessä oikein tolkkua. Tuollaista muikulan muotoista käyrää pyritään luonnehtimaan yhdellä tai kahdella yksittäisellä arvolla. Jos anaerobinen kynnysteho määritellään siten, ettei sitä suuremmalla teholla synny tasapainoa laktaatin suhteen, niin siinä on ehkä mielekäs fysiologinen kynnys. Mutta muuttuuko sekin päivän, lämpötilan, energiatasojen, nestetasojen, treenin keston, hermoston tilan, yleisen rasitustason ja ties minkä suhteen? Aerobinen kynnys näyttää puolestaan olevan puhtaasti uskon asia. Jos joku konkreettinen kynnysarvo oikeasti olisi olemassa, niin eikö sen pitäisi olla yksikäsitteisesti määriteltävissä ja helposti nykytekniikalla havaittavissa? Tämä oli tuumailujen ensimmäinen puoli. Toinen on se, että jos kynnykset olisivat olemassa ja ne hyvin mitattu, niin miten treenit pitäisi niiden mukaan järjestää? Onko todistettu, että tietyn ominaisuuden harjoitteluun puree paremmin vaikka juuri aerobisellä kynnyksellä tai viisi lyöntiä anaerobisen kynnyksen alapuolella tehty lenkki kuin vähän kevyemmällä tai hieman raskaammalla menolla? Ja olisiko jonkun toisen ominaisuuden kannalta vähän kovemmat treenit tehokkaampia? Kunnon kehittymisen seurantaan ketjussa mainituilla kynnysten määrittelytavoilla saadut arvot varmaan toimivat, mutta olisiko yhtä hyvä tunnusluku vaikka juoksutahti sykkeellä 140 tai kääntäen syke juostaessa tiettyä vauhtia?

  • Like 3

Share this post


Link to post
Share on other sites

BTW, onko anaerobinen kynnysteho se, jossa keho kykenee poistamaan sen verran laktaattia, kuin syntyy. Tämän määrittäminen vaatisi kyllä pidempää tasatehoista suoritusta, eikä 3 min tehojakso mielestäni siihen riitä. Ainakin omalla kohdalla uskon että yläkynnys on korkeampi, kuin 158, jos kykenen juoksemaan puolikkaan 166 keskisykkeellä. 

 

Ainakin oma juoksu-tutor puhui kokoajan "steadystate" tilasta, jota puolikkaalla ei saa ylittää...

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
9 minuuttia sitten, ErAh kirjoitti:

Ainakin omalla kohdalla uskon että yläkynnys on korkeampi, kuin 158, jos kykenen juoksemaan puolikkaan 166 keskisykkeellä.

 

Eli testitilanteessa testaaja on ilmeisesti saanut lukemaksi 158. Tämänkin ketjun keskusteluissa näkyy, että testitulosten tulkintoja voidaan tehdä eri tavoin ja nuo kynnyssykkeetkin ovat sitten sen tulkinnan mukaiset. Toisaalta testihetkellä sykkeet voivat olla tavanomaista alemmat tai korkeammat.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Just now, OlliL kirjoitti:

 

Niin testitilanteessa testaaja on ilmeisesti saanut lukemaksi 158. Tämänkin ketjun keskusteluissa näkyy, että testitulosten tulkintoja voidaan tehdä eri tavoin ja nuo kynnyssykkeetkin ovat sitten sen tulkinnan mukaiset. 

Testaaja tähän on päätynyt ja joko pystyn juoksemaan vajaan 1:25 yli kynnyksen, tai sitten olen niin **ttumainen luonteeltani, että pystyn kiusaamaan itseäni tarpeeksi...

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo en ole mitannut kynnyksiä, mutta PuoliMaran juossut 178 keskisykkeellä oma max.n 193.

Eli toi on VK2 mulle. Sunnuntaina nähään mikä on keskisyke, kun infarktin jälkeen eka kisa kokeilu. 

Mieluiten juoksisin alle 170, koska se on vielä mukavaa heh he. 

Aerobinen kynnys jossain 147 tietämissä tuntemusten mukaan. 

Pakko ei ole käydä mattotesteissä tuntemuksetkin riittää ja sykemittari harjoittelussa. 

Niin leposyke parhaimmillaan 38 eilen 47 100/67 ja nyt levätään niin toi putoaa vielä. 

 

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen ollut kynnystesteissä aikoinaan useamman kerran, mutta vuonna 1993 olin myös opiskeluihin liittyen toisenlaisessa roolissa eli määrittämässä kynnyksiä. Olin ollut ilmeisesti oppitunnilla hereillä ja lukenutkin vähän, kun tuo onnistui. Ajatelkaapa, urheiluhierojan opintoihin kuului siihen aikaan tälllaistakin. Osa testattavista (opiskelukavereista) teki suoran eli maskitestin ja osa epäsuoran - siis ilman hengityskaasuja. Laktaattinäytteet otti muuten Ghita os. Jarlström.

 

Siihen aikaan olin vakuuttunut AerK:n olemassaolosta, nyt en välttämättä. Ainakin se todennäköisesti vaihtelee hyvin paljon, jopa plusmiinus 5 lyöntiä? Myönnän kuitenkin, etten tiedä asiasta tarpeeksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy