Jump to content
Juoksufoorumi.fi


jussi pirkka

400 m minuuttiin ja alle - miten harjoitella?

Recommended Posts

5 tuntia sitten, jussi pirkka kirjoitti:

Näitä kiinnostaisi myös tietää. Tuosta 100m ajasta mainittiinkin jo 13-14s.

 

Näin olen itsekin ymmärtänyt, kunhan nimenomaan tuo riittävä perustaso nopeudessa omataan. Mitenköhän tuota kestävyysharjoittelua sitten käytännössä kannattaisi toteuttaa?

 

Kennolla juostessa 20m lentävä 2.35, 30m lentävä 3.50, 60m lentävä 7.25 ja 60m telineistä 8.25 vastaavat jokseenkin 13 sekunnin satasen juoksua. Kestävyystyypeillä 200m menee 26s jos 100m on 13s mutta realistinen on ehkä 27s. Jos juoksee 60-200m aikoja omasta lähdöstä käsiajanotolla niin pitää huomioida tuo käsiajanoton vs sähköisen ajanoton erotus sekä myös reaktioajan puuttuminen (hidastaa kilpailutilanteessa). Tarkoittaa että 7.8, 12.5 ja 26.5 omalla ajanotolla vastaavat kilpailun 8.25, 13.00 ja 27.00.

 

14 sekunnin juoksijalla vastaavat arvot 20m lentävä 2.55, 30m lentävä 3.80, 60m lentävä 7.85 ja 60m telineistä 8.85. Vastaavasti 200m 28-29 sekuntiin. Toki niissä on pientä vaihtelua. Mutta jos tavoite on juosta alle 60s neljäsatanen niin silloin kestävimmälläkin tyypillä pitäisi harjoituksessa mennä 200m 28.0 käsiajanotolla omasta lähdöstä tai lentävällä 27.5. Normaalisti 26.5-27.0.

 

Kestävyysharjoittelun käytännön toteutuksesta on kysynyt minulta ennenkin joku täällä foorumilla ja se liittyi johonkin tällaisiin nopeampiin juoksuihin. Seuraavat asiat kannattaa huomioida:

 

- noin periaatteessa kestävyys kehittyy mitä enemmän ja pidemmän ajanjakson treenaat ja lajinomainen kestävyys kehittyy totta kai juosten, vauhdilla ei mielestäni ole välttämättä niin ratkaisevaa merkitystä kuin toisinaan annetaan ymmärtää, se ei ole se ensimmäinen asia, kilometrejä siis niin paljon kuin jaksat ja ehdit mutta siinä on tavallaan se raja että niiden pitää olla kehittäviä kilometrejä... tämä on todellisuudessa hyvinkin hankalaa erottaa koska väsymys on merkki siitä että en on tehty kestävyysharjoittelua, väsymys pitää olla mukana... mutta jos väsymys alkaa hallita koko olemista ja kaikkea tekemistä on menty ylirasituksen puolelle, mielestäni sinun tavoitteissa ylirasitus on haitallista silloin kun 400 metrin tulos ei ole lainkaan kehittynyt ja juokseminen alkaa tuntua typerältä ja vastenmieliseltä, niin kauan kuin näin ei ole niin ollaan "turvarajan" alapuolella, jokaisen järki varmasti tajuaa ettei pitkittynyt ylirasitustila ole missään urheilussa hyväksi mutta akuutti ylirasitus aerobisen lenkkeilyn / juoksumäärän aiheuttamana ei ole "vaarallista" kehityksen kannalta

 

- asia erikseen on treenin aiheuttama jumi lihaksiin, toki on syydä huomioida että jos on "määräjumissa" niin 400 tulos jää jumin luonteesta riippuen 1-3 sekuntia siitä mitä se voisi parhaimmillaan olla, toki tämä on vähän siihen nähden jos liikutaan 60-80 sekunnin haarukassa, kyllä venyttely, liikkuvuusharjoittelu, riittävä lepo, kaikki huoltavat toimenpiteet silti kannattaa, ennen tärkeitä aikakokeita tai kilpailuja tietysti pitää olla riittävän monta kevyttä päivää ja aukaisujuoksuja joilla saadaan tuloskunto irti

 

- jos kyse on hyvinkin lyhyestä projektista niin suosittelisin tuon kilometrimäärän ja harjoittelun rytmityksen lisäksi seuraavia:

 

1) pitkä lenkki viikoittain hyvin kevyesti, onko se sitten hölkkää maastossa, kävelyä vai yhdistelmätreeniä (esim pyöräily + hölkkä) niin lienee makuasia mutta pitää olla hyvin kevyt ja elimistöä rakentava, tämä vielä korostuu jos ohjelmassa on hapollista harjoittelua

2) toisen ja kolmannen portaan tasavauhtista ja vauhtikestävyyslenkkelyä 1-3 kertaa viikossa, tarkoittaa juoksemista aerobisella kynnyksellä tai aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välisellä sykealueella, esim 20-50 minuuttia kerrallaan + mahdolliset verryttelyt,

kun tavoitematka on lyhyt niin lenkitkin voi olla hieman lyhyempiä kuin maratonille tähdätessä

3) kannattaa hyödyntää lenkeillä ja treeneissä ehdottomasti maastoa, jopa metsää, suota, pieniä polkuja, mäkiä, laskettelurinteitä jne, tämmöistä 1-2 kertaa viikossa hyvällä sykkeellä riittävän pitkään yhtäjaksoisesti ja maitohappoja vältellen, ei mitään hampaat irvessä ja kaksinkerroin hiekkakuoppatreeniä vaan sellaista että jaksaa mennä pidempään, suunnistus olisi huippulaji tähän mutta mikä tahansa metsässä ja maastossa juoksu, toki hetkellisesti voi jopa "hapottaa" reisissä, jyrkät lyhyet rinteenpätkät reitin varrella antavat lajinomaista voimakestävyyttä 400 juoksuun

4) kokonaisliikunnan määrä riittävä, paljon kevyttä pyöräilyä, kävelyä jne että kroppa pysyy hyvässä kunnossa ja toki myös terveellinen ravinto, ei ihmedieettejä vaan paljon (lähde)vettä, kasviksia, vihanneksia, hedelmiä, marjoja, riittävät proteiinit, riittävästi energiaa (minusta esim kaurapuuro on hyvä mutta kaikille se ei ilmeisesti sovi), turhien kalorien ja teollisen pitkälle jalostetun ruuan vähentäminen, riittävä lepo, tavallaan tämä harjoituskolmio pyörii sen kokonaisharjoitusprosessin perustana (liikunta, lepo, ravinto)

5) myös kestävyyspuolella kannattaa tehdä aikakokeita 600-1000 metrin matkoilla (jopa cooper) mutta ei pelkästään radalla vaan myös vaikkapa hiekkatiellä loivaan alamäkeen jne

6) kimmokestävyysharjoittelu maltillinen päkiähyppely, paljasjalkajuoksu nurmella, ylipäänsä pohkeiden ja nilkkojen sekä jalkaterän lihasten vahvistaminen on äärimmäisen tärkeää lajinomaisen kestävyyden ja suorituskyvyn kannalta kun puhutaan 2.30-3.00/km vauhtisesta juoksusta (tai kun puhutaan maratonista niin myös 3.30-4.00/km vauhdeissa ainakin ja varmaan hitaammissakin tuskin haitallista on), nimenomaan nuo polven alapuolen lihakset on tärkeät, reisien voima harvoin 60 sekunnin neljänsadan vauhdissa tuottaa ongelmia, asia erikseen sitten kun pitää juosta 50s, tämä on kuitenkin nimenomaan tuohon kestävyyden kehittämiseen, samoin yksinkertaiset koordinaatioliikkeet, pitkiä sarjoja

7) joku 8x200/200 radalla jossa 200 rennon kovaa 200 hölkkää (ei taukoja vaan tämä on tavallaan VL) vaikka treeni onkin tarkoitettu 3-5km juoksuun niin on hyödyllinen myös 400 metrin juoksuun, hyvät verryttelyt, sitten voi myös olla näitä 3 x 600 / 5 minuuttia  siten että helposti, rennon kovaa, rennon täysillä jne

 

Tuo esittämäsi harjoitusrunko sinänsä ok, joku muu voi kommentoida myös, itse valmennettavilla jotka ovat junioreita pääosin suosin hyvin paljon 150-200 metrin vetoja joissa opetellaan nopean rennon juoksun askelta ja tämä kannattaa huomioida sinunkin harjoittelussa, se on eräs avain siihen että 400 kulkee jos fyysiset perusominaisuudet muuten antavat myöten!

 

  • Like 4

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoisia kirjoituksia. 

 

Sen mitä joskus olen aiheesta lukenut niin tosiaan Peruskausi rakentuu perusominaisuuksien kehittämiseen, tässä tapauksessa nopeus ja/tai kestävyys. Se mitä ei pidä tehdä on juuri nopeuskestävyys koska nopeuskestävyys ei kehity sitä itseään tekemällä vaan sitä kehittääkseen pitää satsata noihin perusominaisuuksiin. Ja se mikä tästä tekee minun mielestäni viheliäisen on että tämä painotus on nimenomaan paljon äärimmäisempi kuin kestävyys- tai voimalajeissa. Joku sitten varmaan tykkääkin tästä, saa kunnolla itsensä irti.

 

Kisakaudella sitten keskitytään juuri nopeuskestävyyteen. Eli silloin ulosmitataan se potenttiaali joka nopeus ja kestävyysharjoittelun kautta on rakennettu.

 

Eipä sillä, nopeuskestävyyden kehittäminen on minulla niitä puolia joita en kyllä voi sanoa tuntevani kuin pintapuolisesti jos edes niinkään paljon. Sen verran että kävin läpi perusteet joskus vuosia sitten.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuo että ensin kehitetään perusominaisuuksia ja sitten siirrytään kisalla spesifimpään treeniin on varmaan ihan hyvä lähtökohta. En kyllä tiedä kuinka täydellisesti esim. nopeuskestävyyttä kannattaisi unohtaa missään vaiheessa. Tuossa esim. Clyde Hartin filosofiassa nopeuskestävyyttä pidetty mukana läpi harjoituskauden  vain hieman vähemmällä alkukaudesta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
2 tuntia sitten, perttu kirjoitti:

Tuo että ensin kehitetään perusominaisuuksia ja sitten siirrytään kisalla spesifimpään treeniin on varmaan ihan hyvä lähtökohta. En kyllä tiedä kuinka täydellisesti esim. nopeuskestävyyttä kannattaisi unohtaa missään vaiheessa. Tuossa esim. Clyde Hartin filosofiassa nopeuskestävyyttä pidetty mukana läpi harjoituskauden  vain hieman vähemmällä alkukaudesta.

 

Joo varmaan on parempi tehdä noin. Minulla tuo muisti on kuin seula ja tosiaan valmennusoppaan lukemisesta on vuosia.

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 25.7.2019 at 07.50, jussi pirkka kirjoitti:

Näin olen itsekin ymmärtänyt, kunhan nimenomaan tuo riittävä perustaso nopeudessa omataan. Mitenköhän tuota kestävyysharjoittelua sitten käytännössä kannattaisi toteuttaa?

 

RistoK:n ja pertun jenkkijuoksijoiden treeneistä (plus muista kommenteista) keräilin seuraavaa alustavaa runkoa:

 

Treeni 1: Lyhyemmät vedot 50/100/200/300m, esim. 3x50m, 3x100m, 2x200m, 2x300m? 
Treeni 2: Perus hölkkä 30-60 min

Treeni 3: Pidemmät vedot 600/800/1000m, esim. 3 x 800m?

Voisiko tämäntyyppinen runko olla järkevä kolmella treenikerralla? Ehdotuksia / kommentteja? Mitä puuttuu / Mitä ylimääräistä? Esimerkkiharjoitukset vain heittoja, nähin myös kaipaisin kommentteja miten kannattaisi toteuttaa.

 

Sisältääkö runko nopeusharjoittelua?

 

Ei riitä, että nopeus on hankittu, sitä pitää ylläpitää. Minkälaista harjoittelua tarvitaan?

 

Entä kannattaako kaikkien harjoitella samalla tavalla? Lajianalyyseissä (ja muissa asiaa käsittelevissa esityksissä) tunnutaan sanovan, että nopeustyyppisen kannattaa suosia nopeustyyppistä harjoittelua, ja kestävyystyyppiselle taas suositellaan toisenlaista harjoittelua. Ero voisi olla vaikka siinä, että jälkimmäisen ohjelmassa on enemmän ylimatkaharjoittelua.

 

Kun puhutaan 400 metrin juoksijan kestävyysharjoittelusta, mitä tarkoitetaan? Onko tarkoituksenmukaista, että ohjelmassa on tunnin lenkkejä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

kaikkien ei tietenkään tartte reenata samal tavalla..eikä ehkä kannata..

 400-1500m ohjelmaan kandee vetää vaikka 1-10-45m kovempia lenkkejä..

  tai 1-3x3m in- 3x 4-10-20min onhan noita....mitä lyhyempi matka sen kovemmat vauhdit..en kauheesti nää tarkoituksen

 mukaisuutta 400m matkalle 1h lenkkiä..jos ei se oo tosi kevyttä- palauttelua..

 ehkä voi toimia varsinkin pk kaudella joillekkin...

 tai kisa -kesä aikana..palauttelua...

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
On ‎25‎.‎7‎.‎2019 at 20.09, perttu kirjoitti:

Tuo että ensin kehitetään perusominaisuuksia ja sitten siirrytään kisalla spesifimpään treeniin on varmaan ihan hyvä lähtökohta. En kyllä tiedä kuinka täydellisesti esim. nopeuskestävyyttä kannattaisi unohtaa missään vaiheessa. Tuossa esim. Clyde Hartin filosofiassa nopeuskestävyyttä pidetty mukana läpi harjoituskauden  vain hieman vähemmällä alkukaudesta.

 

Itseasiassa lueskelin osia tuosta @jklaukka linkkaamaa tekstiä ja kyllä se aika kepoisaa menoa on PK-kaudella, PK1-kaudella kertaakaan ei muistaakseni menty yli 70% vo2maxin. PK1 ja PK2 kauden vaiheessa yksi räväkkä viikko ja sitten pikku hiljaa aletaan nostamaan vauhteja. Mutta kyllä se aika pitkälle meni niin kuin muistelin, eli nopeuskestävyys on jotakin minkä tekeminen säästellään kilpailuun valmistavaan kauteen.

 

Siten en sitten katsonut että miten nopeusominaisuuksia kehitettiin tai pidettiin yllä. Oliko mukana edes nopeaa juoksua.

 

Eli moneen on junaan. Mutta nopeuspuolella muutenkin on niinsanottu pohjoisen ja etelän malli, pohjoinen painottaa voimaharjoittelua ja ehkä enemmän korvaavaa nopeustreeniä talvien vuoksi. Etelässä taas lajin omaista nopeusharjoittelua koska radat on auki läpi vuoden. Korte kai tästä voiman painottamisesta suomalaista valmennusmallia moitti viikko pari sitten, mutta tämä on käsittääkseni hyvin yleistä kaikissa pohjoisen maissa. Korte itse treenaa Epsanjan lämmössä.

 

En tiedä näkyykö  tämä sitten 400metrin matkalla juuri tuon nopeuskestävyyden suhteen.

 

EDIT: ai niin. Ameriikkalinen college ja yliopisto urheiluvalmennushan (jollainen Clyde Hart siis on?) on saanut aika kovasti paskaa suomalaisten keskuudesta niskaansa nyt viime aikoina, käytössä on iso massa josta jauhetaan sitten timantit esiin vaikka homma ei ole missään mielessä kovinkaan tehokas tai hyvä. Tuo on sikäli hupaisaa että Yhdysvaltalaiset itse syyttä monesti muita maita urheilijoiden rikkomisesta ja isoon massaan luottamisesta (Neuvostoliitto, Venäjä, Kiina yms)... Kuitenkin näyttää sille että tätä tapahtuu juuri Yhdysvalloissa.

 

Ja mitä olen kuullut miten esim NFL-kavereita valmennetaan yliopistoissa niin välillä tulee mieleen että onko ajatus pitää enemmänkin alokasleiriä alokkaille vaiko kehittää kavereita urheilijoina yksilöpohjaisesti. Mentaliteetti on toisenlainen ja huomattavasti kovempi kuin mitä meillä päin. Ehkä tämä näkyy tuossa Clyde Hartin ajattelussa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoinen ketju. Pitkästä aikaa myös juoksufoorumille eksyin lueskelemaan juttuja kun etsin 400m aiheisia juttuja netistä. Minulla on tämä tulevien vuosien ykköstavoite. Vantaan maratonille on vielä projekti menossa, mutta sen jälkeen tavoite on alittaa 60s 400 metrillä. En tiedä kauan siinä menee, mutta pohja-aika on kesäkuussa otettu ennen varsinaista maratreenin aloittamista 65,2 sekuntia.

 

Lähtötaso/ennätykset:

 

400m 65,2 (06/2019)

1500m 4.47 (02/2018)

3000m 10.16 (02/2018)

5000m 18.11 (05/2017)

10km 37.25 (04/2014)

21,1km 1.22.52 (2010)

42,2km 2.57.42 (2017)

 

Harjoittelu on siis painottunut täysin maratonille lukuunottamatta 2018 talvella tehtiin parin kuukauden alimatkaprojekti ja haettiin ajat 1500m ja 3000m:lle. Silloin vetoharjoittelu puri todella nopeaa. Nyt sitten tarkoitus juosta näitä matkoja tulevat vuodet "päämatkana". Maratonputki on tarkoitus säilyttää edelleen, koska se on jo 11 vuoden mittainen, niin sitä en halua katkaista. Se kuitenkin juostaan ilman aikatavoitetta loppusyksyllä tai kun mukava maraton sattuu eteen.

 

  • Like 3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos tavoite tosiaan on parantaa 400m tulosta lyhyehköllä aikataululla, kuinkakohan paljon tuota peruskestävyyttä kannattaa treenailla? Huomaam, että tässäkin ketjussa mielipiteet vaihtelevat, osa suosittelee ja moni kyselee tarvitaanko ollenkaan näin lyhyen matkan tavoittelussa.

 

Jossain nettitekstissä verrattiin kestävyysalueita taloon, ja sanottiin että maksimikestävyyttä eli talon katonharjaa on huono harjoittaa ilman hyvin rakennettuja perustuksia, jolla viitattiin peruskestävyyteen.

 

Onko tämä siis näin? Eli eikö maksimikestävyys kehity kunnolla jos peruskestävyyttä ei ole harjoiteltu pohjalle? 

 

Lähinnä mietin minkä verran näitä pitkiksiä ohjelmaan ottaisi vetojen ohelle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuo on hyvä kysymys. Ihan lyhyellä ajalla ei paranneta mielestäni peruskestävyyspohjaa, se on pitkäjänteistä puurtamista ja vie äkkiä fokusta nopeudelta. Kestävyydestä (aerobisesta energiantuottokyvystä ja laktaatin poistosta) on varmasti apua siihen että palautuu paremmin ja saa tehtyä laadukkaampia kovavauhtisia harjoituksia. Jos haluaa selvästi parantaa peruskestävyyttä niin pitäisi rytmittää varmasti ensin sitä puolta ja sitten siirtää painoa tärkeämpiin asioihin joka ei 400m kohdalla ole maksimikestävyyskään vaan mielestäni nopeuskestävyys. Eli jos on hyvin lyhyt aika niin kannattanee fokusoitua juuri lajispesifiin ominaisuuteen eli nopeuskestävyyteen sen verran kuin peruskuntopohja antaa myöten. Mitään tunnin lenkkejä jotka on oikeastaan jo kestävyyslajien maltillisia pitkiksiä ei silloin varmasti heitetä vaan ehkä verryttelytarkoituksessa kevyempää juoksua, kenties joku lyhyempi palauttava lenkkeily viikkoon. Itselleni tosi vaikea sanoa mitään konkreettista kun en edes ole mitenkään perehtynyt tuollaisten matkojen harjoittelemiseen saati että olisin kokeillut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos vastauksesta. Olenkin hieman ymmärtänyt väärin, kun käsitin kyseessä olevan juuri maksimikestävyys. Tätä olen käytännössä näissä 3 x 800 m treeneissä tietääkseni harjoittanut. Ehkä se sitten samassa on mennyt tehointervallista, jos näitä nopeuskestävyysharjoitteita tulkitsen oikein.

 

Tuossa linkissä oli nopeuskestävyyteen monta eri harjoittelulajia. Jos kerran viikkoon ottaisi myös nopeuskestävyyttä, minkälainen voisi olla esimerkkiharjoitus? Olisikohan se sitten esimerkiksi tuota submaksimaalista nopeuskestävyyttä, keskipitkillä 150-300m vedoilla, lähes täysillä? 

 

https://docplayer.fi/16402314-Nopeuskestavyys-nuoresta-aikuiseksi-ari-nummela-jyvaskyla-14-5-2014.html <-- Täällä aiheesta löytyi jotain.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaivetaan kirjasta yksi ja ehkä toinenkin malli; niitä voi käyttää, ja niistä voi keskustella. 

 

Pahoinpitelen Ari Nummelan väsäämää tekstiä, mutta jos herää kysymyksiä, yritän vastata, vaikka vastauksen kokoaminen ja antaminen on hankalaa, sillä ainakin kotimainen valmennuskirjallisuus on sellaista sekasalaattia, paitsi hyppimistä ja pomppimista myös huolimattomuuksia, epäselviä ja vaikeasti ymmärrettäviä merkintöjä ja niin edelleen, että ymmärtääkseen täytyy olla asiantuntija. Siltä ainakin tuntuu. Aina kannattaa tietysti krittisesti tarkastella myös sitä, miten kiivaasti jaksaa käännellä sivuja ja väsyttää silmiään tekstissä.

 

Kirja joka tapauksessa suosittelee seuraavaa mallia, ja tämä sopii nopeustyypeille ja niille, joilla on heikko anaerobinen peruskestävyys, sekä nuorille. Eli tämä malli sopii tähän ketjuun.

 

Ensimmäiset neljä viikkoa keskitytään tehointervalleihin, ja seuraavat neljä viikkoa käytetään niin, että kerran viikossa tehdään yksi maksimaalinen nopeuskestävyysharjoitus, ja lisäksi kehitetään nopeutta. Toinen painopistealue on siis nopeus. Näin tekstin rivit ymmärrän. Submaksimaalisia nopeuskestävyysharjoituksia malliin ei kuulu, ja nopeuskestävyysharjoittelussa keskitytään pääosin lyhyisiin, alle 30 sekunin vetoihin; teho kova, määrä vähäinen.

 

Kuulostaa ehkä sekavalta. Taulukon mukaan maksimaalinen nopeuskestävyys toteutetaan juuri noin. Ja kun näin toimitaan, maitohapollinen harjoittelu ei häiritse nopeuden kehittymistä ja kaikki maksimaaliset nopeuskestävyysharjoitukset voidaan tehdä tuorevoimaisena.

 

Malli tuotttaa hyvän tuloksen heti kilpailukauden alussa, eli jo ensimmäinen tai ainakin toinen yritys antaa toivotun tuloksen. Ratakierroksen tavoite saavutetaan.

 

Samassa kirjassa Antti Mero ilmoittaa, että 19-vuotias juoksija saavuttaa hyviä tuloksia ensimmäisissä ratakierroksen kilpailuissa vähäisellä nopeuskestävyysharjoittelulla. Nuori juoksija on vältellyt välialuetta - sekä tehointervalleja että niin submaksimaalisia kuin maksimaalisia nopeuskestävyysharjoituksia. Kilpailuja ohjelmaan on kuulunut runsaasti. Ei maratoneja vaan 100-400 metrin kilpailuja. Nuori on juoksija on siis käyttänyt ääripäitä.  Tämä kohta - "ääripäitä eli nopeutta (60 m, 100 m ja 200 m ohjelmointi sisältäen runsaasti määräintervalleja)" - pitää kaiketi tulkita niin, että nuori juoksija on tehnyt myös määräintervalleja.

 

Oli niin tai näin, määräintervalleja kannattaa ottaa ohjelmaan. Ne kehittävät anaerobista peruskestävyyttä.

 

Pitkiä hölkkälenkkejä ei kannata tehdä ollenkaan. Jalkavaellus tai pyörälenkki sen sijaan sopii. Tämä näkemys ei ole kirjasta, vaan omasta päästäni. Kuten myös se, että sellaisen, joka haluaa saada hyviä tuloksia (pitkillä) kestävyysjuoksumatkoilla nopeasti - kymppi tai pitempi matka - ei kannata tehdä intervalleja lainkaan. Kun Intersportissa tyrkytetään intervalliharjoitteluun sopivia kenkiä, kannattaa kokeilla kenkiä ja ottaa ne, jos ne sopivat, mutta unohtaa myyjän puheet.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy